Caravelle Talviunille

Torstai 16.11.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Päivä lyhenee ja ilma kylmenee Turussakin. Caravellen syksyn kunnostuskausi on päättynyt ja oli aika valmistella kaunokainen talviunille.

Viimeinen kunnostustyö oli katon eristyksen loppuunsaattaminen. Katon toisella puolen oli vielä alkuperäiset eristeet paikoillaan mutta toiselta puolen ne oli revitty pois purkamisen yhteydessä. Siistimme vanhan eristeen reunat ja eri vaihtoehtojen tarkastelujen jälkeen päädyimme solukumieristeeseen, jota saa mm. Puuilosta.

Se on vettä hylkivä, hajuton, mauton ja toiselta puolen itseliimautuvalla liimakerroksella varustettu mikä teki asennuksesta oleellisesti yksinkertaisen ja nopean. Samalla se toimittaa myös höyrysulun virkaa, jolloin ei tarvita erillistä hörynsulkumuovia kuten vanhan alkuperäisen lasivillaeristeen sisäpuolella on.

Kuva: Puuilo

10 mm kerrospaksuus on riittävä lämmöneriste meidän tarpeisiimme, sillä konetta ei varsinaisesti lämmitetä talvella tai viilennetä kesällä. Metrin levyisenä rullatavarana se oli myös helposti työstettävä materiaali leikattavissa sopiviin pituuksiin.

Koska konetta ei sisältä lämmitetä, kosteuden poistoon oli mietittävä ratkaisuja. Keskustelimme eri asiantuntijatahojen kanssa ja lopputuloksena päätimme kokeilla kahta mahdollista tapaa.

Tavallista maantiesuolaa (kalsiumkloridia) ripustettiin kangaspussukoihin kolmeen paikkaan koneen sisäpuolelle. Suola on hygroskooppinen aine, joka imee kosteutta ympäröivästä ilmasta. Alle laitettiin ämpärit ja ne tyhjennetään tasaisin väliajoin, kun suolavesi hiljalleen tippuu niihin.

Toisena kokeilemme pientä ilmakuivaajaa, joka kierrättää ja jäähdyttää sisäilmaa ja kondensoi ilmasta kosteutta pois. Raja-arvoksi ja tavoitteeksi asetimme 60 % ilman suhteellisen kosteuden. Sitä pienemmillä arvoilla kuivuri automaattisesti katkaisee toiminnan. Kuivaajan sähkönkulutus näyttäisi olevan 2,6 kWh/vrk päällä ollessaan mikä tarkoittaa noin 20 €:n kuukausittaista sähkölaskua jos kuivuri toimisi koko ajan.

Lisäksi tiivistimme kaikki aukot ja ovet minimoiden hallitsemattoman ilmanvaihdon ja kosteuden kertymisen sisälle. Ensimmäisen kahden viikon jälkeen voidaan todeta, että Turun kentällä ulkoilman suhteellinen kosteus on ollut 85–95 % ja sisällä on päästy arvoihin 62–75 % eli ollaan tavoitteessa tältä osin. Tilannetta seurataan talven mittaan ja tehdään korjaavia toimia tarpeen mukaan.

Caravelle on nyt laitettu talviunille mutta katsotaan jos kaunokainen saadaan hereille esimerkiksi joulun merkeissä lähempänä joulua.

Kuvat: Ismo Matinlauri, ellei toisin erikseen mainittu.

Sisätöiden suunnittelun lähtötietoja hakemassa

Lauantai 11.11.2023 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen tekniikan suunnitteluryhmän jäsenet Markku Ahokoski, Kari Nyman ja Martti Saarinen sekä ryhmän apulaisena toimiva Erja Reinikainen kävivät Turussa muutama viikko sitten (25.10.) hankkimassa lähtötietoja keväällä edessä oleville matkustamon kunnostustöille.

Caravelleen on koko kesä ja syksy kuljettu edestä oikean puolen huolto-ovesta ja takaportaasta. Koneen kokoamisvaiheessa kuljettiin myös siiven kautta varauloskäynneistä. Etuosan vasemman puolen matkustajaovi on vaurioitunut eikä sitä voi avata. Viime ajat myös takaporras on ollut pois käytöstä, sillä sen hydrauliikkajärjestelmän pumppu ja sylinterit ovat korjattavana. Huolto-ovi on matkustajaovea pienempi, mikä on ajoittain aiheuttanut ongelmia sisälle vietävien isokokoisten korjaustarvikkeiden (esim. lattiavanerilevyjen) kanssa. Matkustajaovi on siis saatava toimintakuntoon keväällä ennen kuin sisätilojen laajemmat työt alkavat.

Matkustajaovi liikkuu avattaessa ensin suoraan sisäänpäin ja nostetaan sen jälkeen käsivoimin kiskoja pitkin ylös matkustamon kattoon. Ovi painaa 53 kg, joten avaamista ja sulkemista on avustettava kevitysmekanismilla. Se koostuu rullaketjuista, vaijereista ja kolmesta matkustamon lattian alla rahtitilassa olevasta useita metrejä pitkästä kumiköydestä. Mekanismi on vaurioitunut eikä ovea voi käyttää ennen sen kunnostamista. Varaosia ole saatavilla joten ne on valmistettava itse ja tämä hidastaa korjaamista.

Turun käynnillään Markku ja Kari avasivat matkustamon lattian vanerilevyt ja paneutuivat oven kevityksen kumiköysijärjestelmään. He myös irrottivat matkustajaoven oven rullaketjut, joiden osista saadaan tehtyä mallit uusien osien valmistamiseen.

Toisten keskittyessä ovimekanismiin Martti asensi ohjaamossa mittaritauluun viimeisimmät täydennykset. Mittaristo kapteenin puolella näyttääkin jo hyvältä, perämiehen puolella on vielä puutteita. Mittareita on saatu lahjoituksina ja vaihtokauppoina, jonkin verran myös ostettu.

Muiden työskennellessä koneessa Erja kaivautui varastokontin uumeniin etsimään Arlandasta tuotuja matkustamon istuimien päällisiä. Ne oli nk. Murphyn lain mukaan pakattu kontin perimmäiseen nurkkaan laatikkopinon alimmaisiin laatikoihin, jotka oli suljettu varsin perusteellisesti. Kävi ilmi, että tummanvihreitä istuinpäällisiä on kohtuullinen määrä, niiden kunto on tyydyttävä ja niitä voidaan todennäköisesti käyttää niihin istuinrunkoihin, joita meillä on. Istuinpäällisten puhdistamista ja kunnostamista voidaankin nyt ryhtyä talven aikana miettimään.

Talvi lähestyy ja työt Caravellellä hiljenevät - ja myös näiden blogien ilmestyminen harvenee keskitalven ajaksi.

Kuvat: Erja Reinikainen

Kuinka aidata Caravelle

Keskiviikko 1.11.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Caravelle on ollut kesäkuun alusta Turun lentokentällä tilapäisen – lähinnä moraalisen – vuokra-aidan suojissa. Tiistaina 24.10.2023 saatiin valmiiksi pysyvä aita koneen ympärille. Onneksi tänä aikana ennen kuin pysyvä aita saatiin valmiiksi, ei tapahtunut vahingontekoja tai onnettomuuksia, jotka olisivat johtuneet aitojen puuttumisesta.

Kuva: Ismo Matinlauri

Jo koneen paikkaa Turun lentokentälle suunniteltaessa, oli selvää että kone pitää aidata.Ensisijainen huoli oli mahdolliset tihutyön tekijät, graffitimaalarit ja muuten vaan uteliaat. Toiseksi aita myös auttaa valvomaan vierailijoita ja muina aikoina suojaa uteliaita mahdollisilta onnettomuuksilta koneen läheisyydessä.

Tietenkään aita ei pysäytä kaikkein sinnikkäimpiä tunkeutujia mutta se luo hyvän ja riittävän suojan koneelle tässä kohdin.

Aidan teko alkoi jo ennen koneen saapumista Turkuun. Keväällä 2022 IMY osti aidan tarvikkeet ja portit. Pystytystä suunniteltiin alustavasti tehtäväksi ennen koneen siirtoa keväällä 2023. Pian todettiin, että aita vaikeuttaa oleellisesti koneen nostoja ja kokoamista paikan päällä. Näin ollen päädyttiin ensin kokoamaan kone paikalleen ja rakentamaan aita sen jälkeen.

Aidan kokoaminen jätettiin alan ammattilaisen käsiin eli haettiin ulkopuolinen taho vastaamaan aidan pystytyksestä. Kustannussyistä pyrittiin tekemään osa työstä omin voimin. Tässä tapauksessa omin voimin voitiin auttaa aidan tolppien valuissa ja verkkoaidan levityksessä aidan tolpille. Tällöin saatiin mukava säästö kokonaiskustannuksissa.

Aidan teko itsessään oli aika nopea toimintaa. Valmista tuli viidessä työpäivässä:

• 1. päivä - aitalinjan merkintä ja vaaitus, aidan tolppien valureikien teko
• 2. päivä - Betonin valut, kuhunkin aidantolpan valureikään meni 50-200 l betonia
• 3. päivä - koneen takana olevan kallion päälle tulevien aidanreikien kiinnitysten poraus, betonivalujen maisemointia
• 4. päivä – Porttien lehtien (kaksi 5 m leveää kulkuporttia) verkotus ja verkon kiinnityksen valmistelut
• 5. päivä – Verkon aukirullaus ja kiinnitys ulkopuolelle, porttien asennus ja toiminnan tarkistus

Kuva: Janne Salonen

Kuva: Janne Salonen

Kuva: Ismo Matinlauri

Kuva: Jouko Tarponen

Kuva: Jouko Tarponen

Aidan teon ajoitus lokakuun loppupuolelle oli lopulta hyvä asia. Sää on jo viilennyt ja Caravellellä tehtävät työt alkavat olla rajalliset johtuen viileästä ja kosteasta säästä joten meillä oli hyvin aikaa olla mukana aidan teossa.

DC-3 vieraili Turussa

Sunnuntai 8.10.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Caravellen kunnostustyöt keskeytyivät keskiviikkona 4.10. positiivisesti, kun DC-yhdistyksen operoima Douglas DC-3 OH-LCH rullasi Turun lentoasemalle.

Voidaan todeta että lentävä ikinuori tuli käymään uuden vanhuksen luona. DC-3 oli koulutuslennolla Turun suunnalla ja koneen miehistö poikkesi Caravellen luona tutustumassa kunnostuksen etenemiseen.

Paikalla Caravelleen tutustumassa kävivät lentäjä Miikka Rautakoura, huoltotoimen johtaja Jussi Pakarinen, mekaanikko Reino Ahola ja pääohjaaja Petri Munukka. Ohjaamossa ja matkustamossa syntyi vilkas keskustelu Caravellen-aikaisesta tekniikasta ja ohjaamon mittareiden hankintatilanne kiinnosti vierailijoita erityisesti.

Kuvat: Ismo Matinlauri

Pientä päivitystä kunnostuksen edistymisestä. Tällä viikolla saatiin lattialevyjen uusinta tarpeellisilta osin valmiiksi. 12 mm vesivaneria kului neljä levyä mutta nyt lattian kriittiset osat ovat kunnossa.

Myös siipiliitoksen kohdalla lattiaan tuleva plexilasi on paikoillaan ja tulevaisuudessa vierailivat voivat nähdä sitä kautta siipiliitoksen yksityiskohdat.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravellen syksy alkoi 4.9.

Keskiviikko 6.9.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Caravellen syksyn kunnostuskausi alkoi kunnolla maanantaina 4.9. yhdeksän paikalla olleen henkilön voimin. Elokuu oli niin sateinen, että ulkopuolisia töitä ei juurikaan voinut tehdä. Myös koneen esittely viikonloppuisin ja sitä tukeva toiminta rajoitti koneen sisäpuolista toimintaa.

Syyskuun alussa 2.9. viimeisen yleisölle avoimen tilaisuuden jälkeen jatkettiin maanantaina 4.9. siitä mihin kesäkuussa jäätiin. Puolipilvinen sää oli ideaalinen niin hiontaan, kiillotukseen kuin koneen viimeisten tunnusmerkkien maalaukseen.

Rungon pohjassa on pieni alue, joka pitää vielä hioa ja maalata alumiinin väriseksi. Samoin muutamat viimeiset tunnusmerkit voitiin maalata koneen siipiin ja runkoon. Oikeastaan enää siiven alapuolen rekisteritunnus puuttuu.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kiillotus on suurin rungon ulkopuolisista töistä. Sitä jatketaan niin kauan kun säät sallivat. Kiillotusta riittää vielä ensi kevääseen, sen verran sitä on vielä jäljellä että tänä syksynä ei kaikkea ehditä tekemään.

Sisustustöissä päästiin myös alkuun. Koneen ohjaamon ja WC-alueen kunnostus- ja maalaustöillä aloitetaan. Samoin lattian kunnostus ja matkustamon kattoalueet tulevat työn alle lähiviikkoina.

Meillä oli myös ilo tavata Vantaan Tiistaikerhon jäseniä paikalla. He olivat tulleet Lassi Karivalon johdolla kolmen miehen voimin mittaamaan Caravellen vieressä olevan DO-5:n pyrstön aukkoja. Tiistaikerho valmistaa niihin suojakannet, jotka laitetaan ennen syysmyrskyjä sitten paikoilleen.

Yhteinen kahvihetki ’Cafe Caravellessä’ kruunasi vilkkaan keskustelun täyttämän työn merkeissä vietetyn iltapäivän. Tiistaikerho on isona tukena ja tekijänä Caravellen kunnostuksen yksityiskohtia mietittäessä. Tästä on hyvä jatkaa syksyä kohti.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravellen ensimmäinen vuosi Suomessa

Sunnuntai 20.8.2023 - Ismo Matinlauri

19.8.2023 illalla tuli tasan vuosi siitä kun Caravelle saapui Turkuun. Seuraavassa lyhyt kuvakavalkadi kuluneesta vuodesta.

Elokuu

Odotettu kuljetus Naantalissa.

Syyskuu

Lintujen rivitalo löytyi alkusiivouksessa.

Lokakuu

Hiomisen ja kiillotuksen alkeiskurssi.

Marraskuu

Hiomista ja hiomista…

Joulukuu

Kaikkea ei voi hioa – siipien alapinnat jääpuhallettiin vielä ennen joululomaa.

Tammikuu

Korkeusvakauttimen hionta alkamassa lyhyen pakkaskauden jälkeen

Helmikuu

Siipien hionassa meni kuukausi tai kaksi.

Maaliskuu

Ensimmäiset osat saivat lopullisen maalipinnan samalla, kun kiillotusta myös aloiteltiin.

Huhtikuu

Rungon koemaalauksesta alkoi todellinen loppurutistus, siipien kiillotus oli myös iso urakka maalausten lisäksi.

Toukokuu

Viimeistelyt ennen kuljetuksia koontipaikalle.

Kesäkuu

Viimeiset osat paikoilleen vielä ennen ilmailutapahtumaa

Heinäkuu

Caravelle sai kaverin eli DO-5 tuli viereen.

Kuva: Rajavartiolaitos / Vartiolentolaivue.

Muut kuvat: Ismo Matinlauri.

Caravelle - Tunnit ja tarvikkeet

Perjantai 28.7.2023 - Ismo Matinlauri

Caravellen kunnostus on vaatinut kohtuullisen paljon aikaa vapaaehtoisilta. Pelkillä vapaaehtoisilla ei kuitenkaan tulla toimeen vaan tarvitaan myös paljon työkaluja ja tarvikkeita. Nyt kun kone on saatu Arlandasta onnellisesti Turun lentokentälle, voidaan tehdä ensimmäinen arvio työmäärästä ja päätarvikkeista mitä projektiin on tähän mennessä kulunut.

Kuvat: Reino Myllymäki

Kuva: Ismo Matinlauri

Kuva: Jouko Tarponen

Kuva: Erja Reinikainen

Arvioitaessa työmäärää olemme kirjanneet työtunteja karkeasti tähän mennessä vajaat
5 000 vapaaehtoisvoimin seuraavasti:

• koneen purku Arlandassa (kesä-elokuu 2022): 1 328 tuntia
• kunnostus Pansiossa (elo-joulukuu 2022): 739 tuntia
• kunnostus ja kokoaminen Pansiossa ja lentokentällä (tammi-kesäkuu 2023): 2 878 tuntia.

Yhteensä 4 945 tuntia tähän mennessä. Vantaalla tehdyt tunnit, yhteensä 119, on laskettu yhteen Pansiossa tehtyjen kanssa.

Kuva: Jouko Tarponen

Tarvikkeista hiontalaikkoja on kulunut runsaasti, yhteensä 1 720 kappaletta tähän mennessä jakautuen seuraavasti eri karkeusasteisiin:

• P1000: 200 kpl
• P500: 870 kpl
• P240: 600 kpl
• P180: 50 kpl

Kuvat: Ismo Matinlauri

Kuva: Jouko Tarponen

Hionnan jälkeen kiillotettaville alueille tarvitaan kiillotusaineitta. Kaikki kiillotettavat pinnat käsitellään kolmesti eri aineilla joista viimeinen sisältää suojavahan taaten kiillon pysyvyyden vuosiksi eteenpäin. Näitä kohtuullisen kalliita aineita tilattiin Englannista seuraavasti:

• Nuvite NuShine F9: 8 purkkia
• Nuvite NuShine F7: 7 purkkia
• Nuvite NuShine S: 3 purkkia

Vetoniittejä on kulunut yhteensä 4 550 kappaletta. Näiden lisäksi koneen omia niittejä ja pultteja on ultra-äänipesty kilokaupalla uudelleen käytettäväksi.

Kuvat: Jouko Tarponen.

Maaleja on kulunut myös runsaasti. Teknokselta on yhteensä toimitettu 234 litraa kaksikomponentimaaleja joihin lisäksi on tarvittu noin 60 litraa kovetinta ja 30 litraa liuottimia ohennukseen. Tinneriä, tärpättiä ym vastaavia aineita on kulunut noin 40 litraa. Erilaisia pensseleita on saatu lahjoituksena 100 kappaletta ja maalausteloja 50 kappaletta.

Kuva: Jouko Tarponen

Työ jatkuu nyt elokuussa Turun lentokentällä, rungon pohjan hionta ja kiillotus sekä maalausmerkintöjen loppuunsaattaminen on ensimmäisenä työjärjestyksessä. Koneen kunnostus jatkuu sitten sisustustöillä kunhan suunnitelmat siltä osin ensin tarkentuvat.

Avointen ovien päivä 14.7.

Tiistai 18.7.2023 - Hannu Hedman

Caravellella pidettiin avointen ovien päivä 14.7. Ranskan Itsenäisyyspäivän kunniaksi. Samalla katsotiiin, saadaanko kiinnostunutta yleisöä paikalle. Ja tulihan heitä, yhteensä 146 henkilöä tuli paikalle kauniina iltapäivänä.

Vieraat olivat innostuneita näkemään koneen.Sisätilat kiinnostivat kovasti ja ohjaamossa pikakoulutettiin useita pieniä ja isompiakin lentäjien ja ilmailijoiden alkuja. Myös naisia kiinnosti kovasti ja tekniikan tietäjiäkin löytyi. Moni oli lasten kanssa ja lupasivat palata seuraavaan avoimien ovien päivään ilman lapsia.

Moitteita ei tullut vaan poikkeuksetta positiivista palautetta ja innostuneita kommentteja. Kysymyksiä tuli esimerkiksi mahdollisuudesta pitää vaikka pikkuinen kahvitilaisuus eksoottisessa ympäristössä. Hyvänä ideana sitä pidettiin. Jatkoa onkin jo luvassa lähipäivinä. Kone on avoinna seuraavina päivinä aina kello 12-16:

• 23.7. Sunnuntaina
• 29.7. Lauantaina
• 30.7. Sunnuntaina

Kuvat: Jouko Tarponen

Tiistaikerhon kevätkausi 2023 ja näkymiä syyskaudelle

Tiistai 11.7.2023 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon kevätkausi 2023 venähti vähän tavanomaista pidemmäksi. Normaalisti olemme  - Myrskyn entisöintiprojektia lukuun ottamatta - lopettaneet toukokuun lopussa. Tänä vuonna ahkeroimme kuitenkin Turussa 17-18 kesäkuuta pidettyyn lentonäytökseen asti.

Kesäkuinen työrupeama koski Ilmailumuseoyhdistyksen (IMY) omistamien C-47 (DO-5) koneen rungon sekä Finnairin ”Sinilinnuksi” (OH-LEA) entisöitävän Caravelle III:n (entinen SE-DAF) osien kunnostusta. Molemmat koneethan piti saada esittelykuntoon Turun lentonäytökseen mennessä, sillä kummankin koneen tulisi olla siellä esillä. Näin myös tapahtui, joskin Caravelle oli esillä lentonäytösalueen ulkopuolella lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa. Caravellen entisöinnistä päävastuun kantoi Caravellen entisöinnin Turun ryhmä.

Muutoinkin kevätkausi piti tiiskerholaiset kiireisenä. Mittavien DO-5:n ja Caravellen töiden lisäksi ahkeroimme MiG 21BIS (MG-111) ohjaamon laitteiden purkamiseksi ohjaamoon asennetavien simulaattorilaitteiden tieltä. MG-111:n ohjaamosta tehdään MiG 21BIS elämyssimulaattori Suomen ilmailumuseoon. IMY sai MG-111 ohjaamokokonaisuuden koneen romuttamisen yhteydessä vuonna 2016. Toukokuun loppuun mennessä saimme laitteistojen purkutyöt sekä muut ohjaamokokonaisuuden muutostyöt valmiiksi.

Entisöinnin kohteena ollut Caravellen hinausrauta valmistui juuri ennen Turun lentonäytöstä, joskaan se ei vielä ollut näytteillä Caravelle ”Sinilinnun” nokkapyörään kiinnitettynä. Hinausrauta saadaan vasta syksyllä näytteille ”Sinilinnun” yhteyteen. Erittäin huonokuntoinen hinausrauta tuli Arlandasta Suomeen Caravelle III:n mukana.

Kuva: Jukka Köresaar.

Oma tarinansa on tietystikin Tiistaikerhossa etenevä VL Myrsky III:n (MY-14) entisöintiprojekti. Myrskyn entisöinti tehdään yhteistyössä Suomen ilmavoimamuseon kanssa. Heillä on päävastuu rungon entisöimisessä. Kevään aikana päähuomio kohdistettiin Tiistaikerhossa NACA-renkaan rakentamiseen ja sen koeasennukseen Suomen ilmailumuseossa esillä olevaan Pratt &Whitney R-1830 Twin Wasp -moottoriin.

Poiketen muusta Tiistaikerhon työrytmistä Myrsky-projektissa jatketaan läpi kesän. Juuri nyt niitataan onnistuneen koeasennuksen jälkeen NACA-renkaan osia kiinni renkaaseen sekä valmistellaan siiven koeasennusta käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon. Siiven koeasennusta ennakoiden Suomen ilmailumuseon entisöintitilaan on raivattu aluetta koeasennukselle, jossa ensin siipipuoliskot yhdistetään toisiinsa kokonaisuudeksi. Mainittakoon, että poiketen alkuperäisestä Myrskyjen rakentamisesta Myrskyn entisöintiprojektissa siipi rakennettiin kahdesta toisiinsa liitettävästä siipipuoliskosta.  

Kuva: Jukka Köresaar.

Kevään 2023 Tiistaikerhon työohjelmassa oli normaalista poikkeavaa se, että Myrsky-projektia lukuun ottamatta hankkeet koskivat pelkästään IMY:n omistuksessa olevien ilma-alusten, niiden osien tai laitteiden entisöintejä. IMY:n omistamat ilma-aluksethan eivät ole varsinaisia museoesineitä, vaikka ovatkin ilmailuhistoriallisesti merkittäviä. Yleensähän Tiistaikerhon toiminnan pääkohteena on jokin ilmailumuseoihin esille pantavan ilma-aluksen entisöinti.

Kuva: Janne Salonen.

Tulevalla syyskaudella kuitenkin palataan ”normaaliin päiväjärjestykseen”, kun jatketaan Suomen ilmailumuseovetoisesti muutaman vuoden keskeytyksissä ollutta Valmet Tuuli III:n entisöintiä. Kone palautetaan ilmavoimien käytön aikaiseen TL-1 -asuunsa. Lisäksi jatketaan ranskalaisen 1920-luvulla ilmavoimien käytössä olleen  jatkokoulutuskoneen Caudron C.59 (CA-50) -koneen entisöintiä mm. verhoilemalla muutoin jo kokonaan peruskorjattu korkeusvakaaja.

Kuva: Kimmo Marttinen.

Näiden hankkeiden rinnalla jatkuu luonnollisesti VL Myrskyn entisöinti, jonka on tarkoitus valmistua alkukesällä 2024. Töitä on Tiistaikerholle tarjolla myös sekä Caravelle ”Sinilintuun” että C-47 (DO-5) -koneeseen liittyvinä. Molemmat koneet sijaitseva tosin Turun lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa IMY:n vuokraamalla alueella, mutta koneiden osien kunnostusta voidaan jatkaa Tiistaikerhossa Vantaalla. Kokonaan uutena hankkeena käynnistyy Karjalan ilmailumuseon Mil Mi-8 (HS-4) helikopterin pyrstöpuomin vakaajien verhoilu. Entisöintivuoroaan odottaa IMY:n lahjoituksena saama huonokuntoinen Experimental-kone ”Ressu” (OH-XEA), mutta se ei vielä mahdu Tiistaikerhon työohjelmaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Vierailut Caravellellä tervetulleita

Tiistai 4.7.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Turun ilmailunäytöksen jälkeen Caravellen kunnostamisessa otti ansaituin kesäloman. Kone on vielä keskeneräinen niin ulkoasultaan kuin sisältä. Työt koneella jatkuvat elokuussa.Tämä ei kuitenkaan haittaa koneen esittelyä kiinnostuneille jo tässä kohdin. Ilmailunäytöksessä pitkälti toista tuhatta kävijää todisti sen.

Viime viikolla minulla oli ilo esitellä konetta moottoripyöräporukalle MC Kaikenkiertäjät, joka koostuu pääasiassa Puolustusvoimien, Instan, Finnairin sekä Patrian Hornet-miehistä. Porukka oli asiantuntevaa ja ensimmäinen tunti vierähtikin koneen ulkopuolella lähinnä siiven rakennetta ja moottoreita pohdittaessa. Caravellen historiaa ja yhteyksiä Comet-lentokoneen rakenteeseen ohjaamon osalta tuumailtiin myös.

Sisäosiin tutustuminen oli hieman lyhyempi lähinnä johtuen lievästi sanottuna saunamaisesta lämpötilasta. Siellä keskustelu keskittyi matkustamon eroihin verrattuna nykykoneisiin. Myös takaosassa olevat penkkien rungot herättivät pohdiskelua, ne kun eivät olleet Caravellen omia penkkejä.

Kiitän vierailijoita kiinnostuksesta ja toivotan lisää vierailijoita tervetulleeksi. Koska kiinteitä esittely-aikoja ei ole, pyrimme joustavasti järjestämään paikalle esittelijän. Allekirjoittaneeseen voi ottaa yhteyttä, mielellään hyvissä ajoin, jotta sopiva ajankohta voidaan löytää.

Yhteydenotot vierailuasioissa: Ismo Matinlauri, p. 0405013495, matinlaurii(at)gmail.com

Kuvat: Ismo Matinlauri

Kiitos Caravelle-projektin tukijoille

Keskiviikko 21.6.2023 - Erja Reinikainen

Käytöstä poistettu ja lentokentän laidalla seissyt SASin Caravelle III SE-DAF Sven Viking saatiin kunnostettua tavoiteaikataulussa ulkopuolelta Finnairin OH-LEA Sinilinnuksi ja se oli avoinna yleisölle Turku Airshowssa Turun lentoasemalla viikonlopun 17.-18.6. aikana. Kiinnostuneita oli koneella jonoksi asti molempina näytöspäivinä ja entisöintityössä mukana olleilla oppailla riitti kuulijoita. Onnistuneen työrupeaman – entisöinnin ja lentonäytöstapahtuman – jälkeen vapaaehtoistiimi voi hengähtää ja lähteä hyvin ansaitulle kesälomalle.

Kuvat: Jouko Tarponen

Tässä hetkessä on myös paikallaan kiittää kaikkia Caravelle-projektia tukeneita tahoja. Ilman teitä ei Sinilintu olisi esittelykunnossa.

Tällä puolentoista vuoden ajanjaksolla olemme saaneet teiltä rahallista tukea moniin hankintoihin, jäsenmaksutuloin toimivassa yhdistyksessä me arvostamme tätä suuresti. Olemme myös saaneet koneen purku- ja kokoonpanotöihin lainaksi erikoistyökaluja, joita emme olisi muualta pystyneet hankkimaan. Tämän lisäksi on useilta tahoilta saatu arkistomateriaalia, neuvoja ja monenlaista apua projektin edetessä ilmenneisiin pulmatilanteisiin.  

Kiitämme kaikkia meitä tukeneita yrityksiä ja yhteisöjä, heitä on mainittu blogin lopussa.

Kiitämme myös meitä projektin eri vaiheissa erilaisin tavoin auttaneita yksityishenkilöitä.

Kiitämme viimeisinä, muttei suinkaan vähäisimpinä, vapaaehtoistyöhön osallistuneiden perheenjäseniä ja muita läheisiä ymmärryksestä ja pitkämielisyydestä OH-LEA Sinilintua kohtaan.

Caravelle-projektin tukijat:

Statens Maritima on Transporthistoriska Museer (Ruotsi)

• Sud Aviation SE 210 Caravelle III SE-DAF "Sven Viking" -lentokone.

Arlanda Flygsamlingar (Ruotsi) / Jan Forsgren

• Apua Caravelle-koneisiin liittyvissä asioissa.

Le Caravelle Club (Ruotsi) / Ulf Nyström

• Apua Caravelle-koneen purkamiseen ja kokoamiseen liittyvissä asioissa sekä työkaluja lainaksi.

Lentokenttäyhtiö Swedavia (Ruotsi) / Andreas Persson

• Apua Caravelle-koneen siirtämiseen ja purkamiseen liittyvissä asioissa.

Danmarks Tekniske Museet, Helsingør (Tanska) / Susanne Krogh Jensen

• Apua ja arkistomateriaalia Caravellen purkamiseen ja kokoamiseen liittyvissä asioissa.

Ahola Special

• Konsultointiapua koneen kuljetuksen suunnittelussa.
• Erityiskiitokset kuljettajille avusta kuormien lastauksessa ja purkamisessa

Finnlines

• Neljän erikoiskuljetusrekan kuljetus Kapellskär-Naantali ja laivan kääntö Naantalissa.

Rantala-yhtiöt

• Konsultointiapua koneen kokoamisvaiheen nostojen suunnittelussa.
• Erityiskiitokset kuljettajille avusta nostoissa

P. Tyllilä Linja Oy / Juhani Tyllilä, Katri Tyllilä & Kimmo Koskinen

• matka- ja majoitusjärjestelyt Suomessa ja ulkomailla

Kuljetus R. Stenvall Oy / Jussi Mäkelä

• Konttilogistiikka sekä kuljetussuunnittelun tuki, kontaktien antaminen Suomessa ja Ruotsissa.

Nostot & kuljetukset R. M. Laine Oy / Mikko Laine

• Konttien, portaiden, ym. kuljetukset ja nostot Turun alueella.

Toolpoint

• Hydraulipumppu ja -sylinteri purkamisen ja kokoamisen tehtäviin.

Hyvinkään Ilmailukerho ry

• Kannatinpukkeja lainaksi koneen purkuun ja kokoamiseen.

Finnair Tekniikka

• Työkaluja lainaksi purkamiseen ja kokoamiseen.

Granlund

• Suojavarusteita purkuryhmälle.

Finavia / Juha Aaltonen, Veli-Matti Paasikivi, EFTU kunnossapito

• Sijoituspaikka Ilmailumuseoyhdistyksen Caravelle-koneelle ja muuta apua hankkeessa.
• Pyöräkuormaaja useana ajankohtana koneen kokoamisvaiheessa ja sen valmisteluissa sekä maanrakennusapu koneen sijoituspaikalla.

Select Service Partner Finland Oy

• Lounaat asennustöihin osallistuville erikoishintaan Turun Lentoasemalla

Canon

• Väritulosteita Kari Vertasen OH-LEA-taulusta projektin varainhankintaa varten.

Turun satama

• Apua Caravelle-koneen sijoittamisessa kunnostettavaksi Pansion satamassa.

RMR Merirakenne

• Apua ja välineitä koneen nostossa tarvittavan kääntöpyörän rakentamiseen

Pansion telakka-alueen yritykset

• Apua mm. koneen nostoissa ja siirroissa sekä työkaluja lainaksi kokoamiseen.

Teknos / Markku Uusitalo

• Maalit koneen kunnostamiseen.

Anzo / Oy C.E. Lindgren Ab

• Siveltimiä Caravellen maalaustöihin.

Jalmeri

• Mohair-maalausteloja Caravellen maalaustöihin.

Arctic Decals / Mika Jernfors

• Apua sapluunatarrojen hankinnassa sekä maalisävyjen ja maalauksen yksityiskohtien selvittämisessä.

Peter Lampinen

• Purjehdusvalojen suojakupujen 3D-tulostus

Ronema

• Mittareita Caravellen ohjaamoon.

Consolis Parma

• Kolme ontelolaattaa Caravellen laskutelineiden alle koneen sijaintipaikalle Turun lentoasemalla.

NCC

• Soraa Caravellen sijaintipaikalle toisen tieliittymän rakentamiseksi.

Ossi Harjula

• Rakennuttamispalveluita Caravellen sijoituspaikan viimeistelyyn.

Suomen Ilmailumuseo

• Tukea projektin tiedonhankinnassa, työtilat ja laitteet käyttöömme Caravelleen liittyviä entisöintitöitä varten, työkaluja lainaksi purkuun ja kokoamiseen.

Media

• Uutisointia projektin eri vaiheissa.

Turku Airshow - Caravelle lennolla Las Palmasiin

Maanantai 19.6.2023 - Erja Reinikainen

17.-18.6. Turun lentokentällä oli vuoden 2023 pääilmailunäytös eli Turku Airshow 2023. Tämä päivämäärä oli Caravellen aikataulussa kirjoitettu isoilla numeroilla jo alkuvuodesta Pansiossa kahvihuoneen seinälle. Tavoitteena oli esitellä suurelle yleisölle Caravelle niin sisältä kuin ulkoa, ja kertoa koneen tarina tähän päivään asti.

Caravellemme oli varsinaisen näyttelyalueen ulkopuolella ja sijainnin puolesta käytännössä vain bussilla Turusta tulleet näyttelyvieraat voivat tutustua koneeseen. Sijaintimme kävelyreitin varrella mahdollisti toisaalta helpon ja nopean tutustumisen koneeseen.

Vierailijoita tuli yli odotusten. Ensimmäisenä päivänä 865 ja toisena päivänä 430 eli yhteensä 1 295 kävijää. Koneen portailla riitti välillä tungosta, mutta pieni jonotus ei tuntunut hyväntuulista yleisöä haittaavan. Vierailijat kertoivat koneen esittelijöille monta tarinaa Caravelleen liittyen. Välillä jopa tuntui, että osat olivat vaihtuneet. Tuhannes vierailija palkittiin Caravelle-avaimenperällä. Onnekas voittaja Danial sai Jari Myrskyltä onnittelut ja avaimenperän.

Kuvat: Ismo Matinlauri

Myös toinen vierailija on syytä mainita erikseen. Toisen maailmansodan hävittäjälentäjäveteraani ja Caravellen lentäjänä pitkään toiminut Mauri Maunula poikkesi katsomaan työuransa aikaisen työkalun replikaa. Lyhyessä rupattelutuokiossa IMY:n puheenjohtaja Janne Salosen kanssa tuli kerrattua useampi värikäs tapahtuma Caravelle-ajoilta.

Kauppa kävi hyvin IMY:n pienellä myyntipisteellä. Caravelle-lippikset, T-paidat ja mukit tekivät kauppansa. Sisääntulon yhteydessä jaettiin toisena päivänä ilmaiseksi vanhoja ilmailualan lehtiä, jotka tekivät kiitettävästi kauppansa varsinkin nuoremman väen parissa.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Taas tehokas työpäivä

Perjantai 16.6.2023 - Erja Reinikainen

Keskiviikkona 14.6. Turun lentoasemalla työskenneltiin kirjaimellisesti hiki hatussa. Lentonäytökseen on pari päivää ja Sinilintu yritetään saada mahdollisimman edustavaan kuntoon ennen sitä. Hellesäässä huhki kymmenkunta henkeä ja sai todella paljon aikaiseksi.

Pyrstön ympärillä olleet asennusvaiheen telineet purettiin alkuviikosta. Sen jälkeen asennettiin tilapäinen aita koneen ympärille. Varsinainen aita asennetaan elokuussa. Konetta tuki alkuviikosta vielä neljä tunkkia, kaksi rungon alla ja kaksi siipien alla. Siiven alla olleet tunkit poistettiin laskutelineiden pyörien asennuksen yhteydessä, mutta rungon alla olevat ovat vielä tarpeen. Niiden poistamiseen ryhdytään vasta kun nokkatelineen tuki ja koneen ankkuroinnit on saatu paikoilleen.

Molempien siipien tyvessä olevat laipat ovat olleet irti Arlandasta asti, tänään ne saatiin paikoilleen. Päälaskutelineiden pyörät ja telinekuilujen luukut asennettiin myös. Voikin sanoa, että koneen ulkoasu täydentyi tänään näillä toimenpiteillä merkittävästi.

Maalaustöihin tuli uusi ongelma. Jos talvella oli liian kylmä maalaukseen niin nyt lähes 30°C päivä oli liian lämmin, joten logojen ja loppujen tekstien maalaaminen jäi tuonnemmaksi. Kiillotusta tehtiin alkuviikosta ja nokkaosa on jo hyvässä kunnossa.

Lentonäytöstä varten koneen oikeanpuoleiselle ovelle saatiin Turun lentoaseman varastoalueelta leveät ja oikean korkuiset portaat. Hyvä juttu, sillä aiemmat portaat kuormalavavirityksineen eivät olisi olleet turvalliset yleisökäytössä. Koneen sisäänkäynnille kiinnitettiin Caravellesta, SE-DAFi Sven Vikingistä ja OH-LEA Sinilinnusta kertova infotaulu lentonäytösvieraita varten.

Myös Ilmailumuseoyhdistyksen banderolli on taas esillä, tällä kertaa Caravelle-alueella olevan varastokontin kylkeen kiinnitettynä. Sinilinnun aluetta siistitiin muutenkin ja kaikki tarpeeton kerättiin pois. Kone ja alue alkavat olla valmiit vierailijoita varten.

Kuvat: Jouko Tarponen

Kiireinen päivä Turun lentoasemalla

Torstai 8.6.2023 - Erja Reinikainen

In English

Keskiviikkona 7.6. Turun lentoasemalla työskenteli lähemmäs 15 vapaaehtoista ”Sinilinnun” viimeistelemiseksi esittelykuntoon. Töitä tehtiin aamukymmenestä aina iltakuuteen vaihtelevin miesvahvuuksin. Nyt sää suosi tekijöitä, aurinko paistoi ja oli melkein kesäisen lämmintäkin.

Kuva: Ismo Matinlauri

Kuvat: Jouko Tarponen

Tavoitteena on purkaa pyrstöä ympäröivät telineet lähipäivinä, joten pyrstön töitä on priorisoitu. AERO-tekstin sapluunat liimattiin runkoon korkeusvakaajan alle, jonka jälkeen ne maalattiin sinisellä. Vakaajien alueella luukkuja ja muotopeltejä on useita ja viimeisiä niistä kiinnitettiin paikoilleen. Muiden jo lähtiessä kotiin kaksi miestä oli vielä telineillä tiivistelemässä luukkuja.

Kuvat: Jouko Tarponen

Kuva: Erja Reinikainen

Myös maan tasolla tapahtui. Oikean puolen laskutelineen puhdistus oli käynnissä. Hyvää jälkeä syntyi vaikka käytettävissä ei ollut vettä. Koneen alla siipiliitoksen alapuolisia luukkuja asennettiin paikoilleen. Kiillotustakin oli meneillään sekä siivissä että koneen nokassa. Nokkapuolella myös korjailtiin nostoliinojen ikkunalinjan siniseen raitaan jättämiä jälkiä: nostoissa hiertyneet kohdat hiottiin ja maalattiin uudelleen.

Kuva: Erja Reinikainen

Kuva: Jouko Tarponen

Kuva: Erja Reinikainen

Koneen sisällä jatkui edellispäivänä aloitettu siivousoperaatio. Nyt matkustamo, ohjaamo, WC-tilat ja takimmainen ylärahtitila on imuroitu ja siistitty. Matkustamon jäljellä olevat paneelit ja hattuhylly pyyhittiin myös kostealla rätillä. Kyseessä oli pikainen tilojen ulkoasun parannus, jotta tiloja voidaan esitellä yleisölle lentonäytöspäivinä. Sisätilojen entisöinti on sitten tulevaisuuden projekti.

Kuva: Curt Oksa.

Koneella poikkesi päivän mittaan useita vierailijoita, ehkä tämänpäiväinen Helsingin Sanomien verkkolehden Caravelle-artikkeli ja kaunis ilma olivat saaneet kiinnostuneet liikkeelle ”Sinilintua” katsomaan. Myös Turun tulli teki vierailun neljän tullivirkailijan ja koiran kanssa. Joukolla todettiin kone puhtaaksi mahdollisesta vanhasta salakuljetustavarasta.

Sinilinnun asennustiimin esittely

Lauantai 3.6.2023 - Erja Reinikainen

In English

Tämän viikon blogeissa on useaan kertaan mainittu Caravellen kokoamistöissä ollut asennustiimi. On siis paikallaan esitellä tämä porukka, joka ahkeroi Turun lentoasemalla koneen kokoamistöissä kahteen otteeseen. Ensimmäinen työrupeama oli 22.-23.5. kun siivet kuljetettiin Pansiosta ja liitettiin toisiinsa lentoasemalla. Toinen ja pitempi asennusvaihe oli 29.5.-2.6. kun ensin runko asennettiin siipien päälle ja sen jälkeen korkeus- ja suuntavakautin koneen pyrstöön. Näin sanottuna työ kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei todellakaan ollut.

Talven aikana Caravellen tekniikkatiimi eli Markku Ahokoski, Kari Nyman, Martti Saarinen ja Ismo Matinlauri koordinoivat koneen entisöintitöiden etenemistä Pansiossa. Markku, Kari ja Martti suunnittelivat vuosi sitten Caravellen purkamisen ja nyt myös sen kokoamisen työjärjestyksen ja aikataulun.  

Koneen osien nostaminen ja millintarkka paikoilleen saaminen kovassa tuulessa oli vähintäänkin haasteellista. Ahtaassa kölitunnelissa runko-siipi-liitoksen pulttien kiinnittäminen lähes pimeässä ei ollut helppoa. Pyrstöä ympäröivillä korkeilla telineillä sivuvakaajan ja -peräsimen saaminen paikoilleen sateen piiskatessa oli melkoinen suoritus sekin. Rungon ja siiven liitoskohdan muotolevyjen kiinnitys paikoilleen vaati tekijöiltä kärsivällisyyttä, sillä osia oli kymmeniä ja ruuveja ja niittejä oli satoja. Vaativien asennustöiden lisäksi päivien kuluessa siirreltiin tunkkeja, vanerilevyjä, kuormalavoja ja autonrenkaita sekä purettiin aina tarvittaessa tavaroita kontista ja laitettiin sinne takaisin, kiepitettiin nostoliinoja, käytiin rautakaupassa, jne.

Markku Ahokosken johtamaan asennustiimiin kuuluivat Kari Nymanin ja Martti Saarisen lisäksi Reima Lindroth, Hannu Penttilä ja Jouko Rinne, jotka olivat myös koneen purkutöissä Arlandassa. Martti Saarinen ei ollut mukana Turussa, mutta osallistui viikon aikana pohdintoihin puhelimen välityksellä. Tiimissä oli asennustöissä apuna Pansion ryhmästä Yrjö Honkavaara ja Elias Viitanen sekä yleisapulaisena Erja Reinikainen.

Tämä kahdeksan vapaaehtoisen ryhmä kokosi Caravellen viidessä päivässä (lastauspäiviä ei ole huomioitu) siihen kuntoon, että Pansiossa työskennellyt ryhmä voi tehdä loppuun peltiosien kiinnittämisen sekä jatkaa hionta-, maalaus- ja kiillotustöitä.  

Kuva: Jouko Tarponen 29.5.2023.

Tämä kuva asennustiimistä otettiin Pansion hallissa 29.5. siinä vaiheessa kun koneen runko oli nostettu Ahola Specialin lavetille ja yhdistyksen mainoslakanan pahimmat rypyt oli oiottu. Kuvassa vasemmalta Hannu Penttilä, Yrjö Honkavaara, Reima Lindroth, Markku Ahokoski, Ismo Matinlauri, Elias Viitanen, Erja Reinikainen ja Jouko Rinne, ryhmän oikeassa reunassa halliin poikennut ”Curre”.

"Sinilintu" on nyt koottu

Perjantai 2.6.2023 - Erja Reinikainen

In English

Perjantaina 2.6. Caravellen asennustiimillä ja Pansiossa aiemmin työskennelleillä vahvistuksilla oli Turun lentoasemalla viikon ankeimmat olosuhteet: aamulla lämpötila oli +6°C, kova tuuli puhalsi pohjoisesta ja rankat sadekuurot toistuivat päivän mittaan.

Kuva: Janne Pauni

Kuva: Erja Reinikainen

Aamulla telineasentajat korottivat pyrstön telineitä. Sivuperäsin otettiin kontista ja siinä olevien reikien suojaksi asennettiin verkot, jotta linnut eivät pääse pesimään peräsimen sisälle. Peräsimeen pujotettiin uusi sähköjohto majakkavaloa varten – se jää odottamaan koneen sähköistyksen rakentamista. Sivu- ja korkeusperäsimien liikkuminen estettiin estämällä niiden servojen liike.

Kuvat: Erja Reinikainen

Asennustiimi valmisteli sivuvakaajan ja peräsimen asennusta totuttuun tapaan: asennustarvikkeet, työkalut, pultit, turvavaljaat, kiinnipitoliinat, ym. etsittiin ja järjestettiin valmiiksi. Ensin nostettiin sivuvakain, kovassa tuulessa se oli jokseenkin haastava operaatio. Korkealla pyrstön telineillä isokokoisen vakaajan hivuttaminen paikoilleen onnistui hyvin vaikka sadekuuro kiusasi asentajia ja pääpultit saatiin kiinni kohtuullisen helposti. Sivuperäsin on noston kannalta hankalan muotoinen, korkea ja kapea – ja senkin on osuttava tuulessa paikoilleen millilleen.  Peräsimen heilumista noston aikana estettiin liinojen avulla. Kiinnitysten saaminen paikoilleen teetti töitä – ja taas sadekuuro kiusasi telineillä työskenteleviä. Lounasaikaan mennessä ”Sinilinnun” sivuvakauttimen siniristilippu oli paikoillaan. On se kyllä hieno näky.

Kuva: Erja Reinikainen

Kuva: Janne Salonen

Kuva: Erja Reinikainen

Perjantai-iltapäivä kului sekalaisissa töissä. Pyrstössä viimeisteltiin asennuksia, matkustamossa siivottiin ja vahvistettiin lattiaa tilapäisesti vanerilevyillä, sivuvakaajan ja -peräsimen alla olleita autonrenkaita ja pahveja sekä nostoissa käytettyjä liinoja keräiltiin talteen, konttien sisältöä järjestettiin, ym. Näkyvin työ oli korjatun ja maalatun tutkakuvun asennus koneen nokkaan.

Kuva: Janne Salonen

Päivän aikana Caravellen sijaintipaikan sähkökaapeli saatiin vedettyä Finavian alueelta nokkatelineen viereen. Toiveissa on saada sähkösyöttö toimimaan ensi viikon alkupäivinä. Tämä mahdollistaisi hionta-, kiillotus- ja asennustöiden käynnistämisen.

Kuva: Jouko Tarponen

Asennustiimi (Markku, Kari, Hannu, Jouko, Reima ja Erja) voivat todeta tämän vaiheen valmistuneen onnistuneesti ja suunnitellussa aikataulussa. Tästä Turun tiimi jatkaa koneen ulkopuolen viimeistelyä ja sisätilojen valmistelua esittelykuntoon ennen kahden viikon kuluttua olevaa lentonäytöstä.

Asennustöiden päivittäinen raportointi päättyy tähän blogiin.

Korkeusvakauttimen asennus ja hyvästit Pansion hallille

Torstai 1.6.2023 - Erja Reinikainen

In English

Torstaina 1.6. aamulla Pansiossa lastattiin viimeinen erikoiskuljetus, kun Caravellen korkeusvakautin (korkeusvakaaja ja -peräsin) ja sivuvakaaja nostettiin Ahola Specialin lavetille. Kuorma ei ollut korkea eikä kovin leveäkään, joten kuljetus Turun lentoasemalle voi tapahtua päivällä. Pansiossa pakattiin myös merikontti lähtökuntoon ja halli oli valmis luovutettavaksi vuokraisännälle (Turun satama).

Kuvat: Jouko Tarponen

Kuva: Janne Salonen

Lentoasemalla työskenneltiin taas kovassa tuulessa kuten edellisenä päivänäkin. Vakauttimen asennusta valmisteltiin aamupäivällä ja varmistettiin, että kaikki työssä tarvittavat pultit, työkalut, turvavaljaat jne. olivat valmiina. Rantala-yhtiöiden ”hiab” saapui paikalle puolen päivän jälkeen ja nostoa aloiteltaessa tuuli yltyi entisestään, jossakin vaiheessa satoi rakeitakin ja hiekkapöly lensi tuulessa.

Kuva: Jouko Tarponen

Ensin nostettiin sivuvakaaja lavetilta maahan autonrenkaiden varaan odottamaan huomista asennusta. Sivuperäsin tuotiin lentoasemalle Pansiossa lastatussa merikontissa loppuiltapäivästä.

Kuva: Erja Reinikainen

Caravellen korkeusvakautin on iso ja sen nosto puuskaisessa tuulessa rungon päällä olevan evän päälle oli aikamoinen operaatio. Onneksi tuuli puhalsi koneen rungon suuntaisesti nokasta perään päin, joten korkeusvakautin ei merkittävästi heilunut sivusuunnassa noston aikana. Vakauttimen kärjissä oli kuitenkin varmuuden vuoksi kuormaliinat ja niiden pitelijät olivat valmiina estämään heilumista. Taas olivat ammattilaiset työssä - niin telineiden päällä vakaajaa kiinnittämässä kuin nosturin ohjaimissa - ja vakautin oli paikallaan ilman suurempaa säätämistä. Pultit saatiin kiinni ilman suurempia vaikeuksia ja asennustiimi voi huokaista helpotuksesta. Sitten vietettiin harjakaiset: aggregaatti käyntiin, kahvinkeitin porisemaan ja porukka kontin vierelle tuulensuojaan kahville.

Kuvat: Jouko Tarponen

Kuva: Janne Pauni

Tehtiin päivän aikana toki muutakin: siiven tyven muotolevyjen kanssa riitti edelleen niitti- ja ruuvitöitä. Harmitusta aiheuttivat taas vetoniittipyssyt, akkukäyttöinen reistaili ja käsipyssy hajosi jo eilen. Isot niitit ovat sen verran paksuja, että työkalut ovat kovalla rasituksella. Koneen sisätiloissakin tapahtui taas pitkästä aikaa, kun sisäverhoiluja siistittiin ja vessojen ulkoasua paranneltiin. Lattialevyt vaativat vielä korjaustoimia ennen kuin yleisöä voidaan päästää tutustumaan ohjaamoon ja matkustamoon.

Töitä nokkatelineen ja siipien tyvilevyjen kanssa

Keskiviikko 31.5.2023 - Erja Reinikainen

In English

Keskiviikkona 31.5. Caravellen asennustiimi työskenteli Turun lentoasemalla tuulisessa säässä edellispäivää pienempien ja vähemmän näyttävien, mutta kokonaisuuden kannalta tärkeiden töiden parissa.

Kuvat: Erja Reinikainen

Siipi-runko-liitoksen muotolevyjen asentaminen jatkui. Siiven tyvessä on useita eri muotoisia peltilevyjä, jotka on kiinnitetty ruuveilla ja niiteillä. Näitä levyjä askarreltiin paikoilleen siiven ylä- ja alapuolelle koko päivä. Arlandassa irti porattuja ruuveja poistettiin, reikiä avattiin ja senkattiin. Uusia ruuveja ruuvattiin paikoilleen kuppiprikoilla ja ilman. Vetoniittejä käytettiin päivän aikana varmasti satoja kappaleita ja ajoittain työn edistymisen pullonkaulana oli vain yksi käytössä oleva akkukäyttöinen vetoniittipyssy.

Kuva: Erja Reinikainen

Nokkateline on ollut sisään vedettynä Arlandasta asti, runkohan on ollut Pansiossa pukkien varassa. Nyt käytettiin nokkatelineeseen liitettyä ulkopuolista hydraulipumppua ja emergency-laukaisun avulla laskuteline saatiin laskettua alas. Tunkkien avulla nokkaa säädettiin hieman ylös ja nyt kone näyttää olevan luontevasti etulaskutelineen varassa, vaikka paino on vielä tunkeilla. Jatkossa laskutelineeseen kehitetään tuki, jonka avulla paino saadaan pois pyörien varasta.

Kuva: Erja Reinikainen

Päivän aikana Telinekatajan asentajat rakensivat pyrstön ympärille telineet vakaajien asennusta varten. Torstaina 1.6. korkeus- ja sivuvakaaja kuljetetaan Pansiosta lentoasemalle ja tarkoitus on nostaa korkeusvakaaja suoraan lavetilta pyrstöön. Saa nähdä voidaanko nostoon ryhtyä jos sää on yhtä tuulinen kuin tänään.

Kuvat: Jouko Tarponen

Samaan aikaan kun lentoasemalla niitattiin, selviteltiin Pansiossa hallia tyhjäksi. Halli luovutetaan 1.6. ja kaikki siellä vielä olevat osat, työkalut ja tarvikkeet tuodaan kontissa lentoasemalle, jossa Pansion tiimi jatkaa maalaus- ja kiillotustöitä tulevina viikkoina.

Rungon asennus siiven päälle

Tiistai 30.5.2023 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen runko kuljetettiin Pansisosta Turun lentoasemalle yöllä 29.-30.5. Kuorma oli sen verran korkea, että Aholan kuljetus kiersi melkoisen lenkin päästäkseen perille. Tiistaiaamuna Caravelle odotti sijaintipaikkansa vieressä lavetin päällä asennustiimin saapumista paikalle.

Kuvat: Jouko Tarponen

Kuva: Janne Salonen

Aamulla paikalla oli kaksikoukkuinen mobiilinosturi ja ”hiab”, johon kiinnitettiin Pansiosta tuotu kääntöpyörä. Näin siis runkoa voitiin nostaa ja kääntää kaikkien akseliensa ympäri. Nosto aloitettiin nostamalla runko lavetilta nosturien varaan. Asennustiimi huhki kolmen tunkin ryhmät paikoilleen vanerilevyjen päälle rungon alle koneen etu- ja takaosaan, sitten alettiin laskea runkoa paikoilleen siiven päälle.

Kuvat: Erja Reinikainen

Runkoa laskettiin varovasti melkeinpä milli kerrallaan, kohdistaen sitä siiven päällä olevien kiinnityspisteiden sekä siipiliitoksen etu- ja takareunan mukaan. Viimeiset sentit vaativat nosturikuskeilta tarkkuutta, kun runkoa oli käännettävä tien tai metsän suuntaan, nokkaa tai pyrstöä laskettava ja koko runkoa pyöritettävä. Rauhalliset ammattilaiset olivat asialla niin nosturien ohjaimissa kuin siiven asennuksessa, joten lopulta todettiin rungon asettuneen paikoilleen. Tähän vaiheeseen kului aikaa noin tunti.

Kuvat: Erja Reinikainen

Siipeä ja runkoa yhdistävien pulttien saaminen paikoilleen vei sitten vähän enemmän aikaa. Runkoa pidettiin varmuuden vuoksi vielä nosturien liinoissa kun rungon asentoa hienosäädettiin niin, että pultteja saatiin kiinni. Ensimmäiset kiinnitykset saatiin paikoilleen helposti, mutta rungon kölitunnelissa olevat kiinnityspultit ja etummaiset alakiinnikkeet olivat hankalimmat. Pulttien saamiseksi paikoilleen koneen asentoa nitkutettiin tunkeilla, siipien asentoa säätämällä ja hakemalla runkoon takapainoa niin, että asennustiimiläiset pakkautuivat koneen pyrstöosaan takaportaan paikkeille. Lounasaikaan mennessä kaikki pultit olivat kiinni.

Kuvat: Erja Reinikainen

Iltapäivällä pyrstön alle tuotiin tueksi iso tunkki, jatkettiin töitä kölitunnelissa ja aloitettiin siipien johtoreunojen ja kainalolevyjen asennus. Arlandassa koneen purkuvaiheessa oli purettu vasemman siiven johtoreunaa, laippoja ja kainalolevyjä – nyt ne asennetaan takaisin paikoilleen. Ruuvi- ja niittitöitä on siis edessä ja Pansiossa ultraäänipesurilla puhdistetuille ruuveille on käyttöä. Takaportaan hydrauliikkajärjestelmässä kevään aikana ilmennyt vuoto saatiin myös korjattua ja takaporras taas toimimaan.

Kuva: Erja Reinikainen

Caravelleä kävi katsomassa ja kuvaamassa Pansion tiimiläisten lisäksi myös lentoaseman henkilökuntaa sekä asiasta Turun Sanomista lukeneita uteliaita. Lisää katsottavaa onkin tulossa torstaina, kun korkeusvakaaja nostetaan paikoilleen.

Caravelle lähti Pansiosta

Maanantai 29.5.2023 klo 22.20 - Erja Reinikainen

In English

Maanantaina 29.5. tehtiin Pansiossa viimeisiä töitä Caravellen runkoon liittyen, sillä lastaus Ahola Specialin erikoiskuljetukseen oli aikataulutettu iltapäivään. Ja kiirettä piti: viimeisiä ikkunalinjan sinisen raidan lakkauksia tehtiin vielä puolen päivän aikaan. Service-oveen asennettiin lukko. Rungon oikean puolen OH-LEA tunnuksen sapluunatarra liimattiin paikoilleen.

Kuva: Jouko Tarponen

Kuvat: Janne Salonen

Pansion tiimin avuksi tullut asennusporukka askarteli suojaverkkoja koneessa oleviin aukkoihin, jotta sivuvakaajaan, takarunkoon, ym. ei enää pääsisi lintuja pesimään. Arlandassa koneen uumenissa oli nimittäin pesinyt kokonainen lintuyhdyskunta. Oma projektinsa oli Ilmailumuseoyhdistyksen suurikokoisten banderollien kiinnittäminen paikoilleen koneen runkoon kuljetuksen ajaksi.  

Kuvat: Jouko Tarponen

Runko nostettiin kannattimiltaan hallin siltanosturien avulla, Aholan lavetti peruutettiin rungon alle ja runko laskettiin lavalle siirrettyjen kannatinpukkien varaan. Kaikki sujui ongelmitta, olihan tämä tehty jo viime kesänä Arlandassa. Aholan ammattilaisille iso kiitos!

Kuvat: Jouko Tarponen

Vähän yllättäen ongelmaksi muodostui kuormalavalle lastatun kääntöpyörän saaminen lavetille. Kääntöpyörää tarvitaan kun runko nostetaan lentoasemalla lavetilta siiven päälle ja runkoa joudutaan kääntämään pituusakselinsa ympäri. Kuormalava oli jo saatu siltanosturin avulla ilmaan kun nosturi pysähtyi eikä totellut enää ohjausta. Onneksi avuksi saapui sattumalta ohi ajanut telakkahallin trukkikuski, joka nosti kuormalavan kääntöpyörineen lavetille – ja Caravelle voitiin ajaa ulos hallista.

Kuvat: Jouko Tarponen

Kuva: Janne Salonen

Nyt Pansion halli on jo lähes tyhjä, vain vakaajat, kahdet matkustajaportaat ja varastokontti ovat jäljellä. Runko kuljetetaan lentoasemalle yöllä ja tiistaiaamuna 30.5. se nostetaan siiven päälle. Loput osat ja varastokontti kuljetetaan hallista 1.6.