Sinilinnun asennustiimin esittely

Lauantai 3.6.2023 - Erja Reinikainen

In English

Tämän viikon blogeissa on useaan kertaan mainittu Caravellen kokoamistöissä ollut asennustiimi. On siis paikallaan esitellä tämä porukka, joka ahkeroi Turun lentoasemalla koneen kokoamistöissä kahteen otteeseen. Ensimmäinen työrupeama oli 22.-23.5. kun siivet kuljetettiin Pansiosta ja liitettiin toisiinsa lentoasemalla. Toinen ja pitempi asennusvaihe oli 29.5.-2.6. kun ensin runko asennettiin siipien päälle ja sen jälkeen korkeus- ja suuntavakautin koneen pyrstöön. Näin sanottuna työ kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei todellakaan ollut.

Talven aikana Caravellen tekniikkatiimi eli Markku Ahokoski, Kari Nyman, Martti Saarinen ja Ismo Matinlauri koordinoivat koneen entisöintitöiden etenemistä Pansiossa. Markku, Kari ja Martti suunnittelivat vuosi sitten Caravellen purkamisen ja nyt myös sen kokoamisen työjärjestyksen ja aikataulun.  

Koneen osien nostaminen ja millintarkka paikoilleen saaminen kovassa tuulessa oli vähintäänkin haasteellista. Ahtaassa kölitunnelissa runko-siipi-liitoksen pulttien kiinnittäminen lähes pimeässä ei ollut helppoa. Pyrstöä ympäröivillä korkeilla telineillä sivuvakaajan ja -peräsimen saaminen paikoilleen sateen piiskatessa oli melkoinen suoritus sekin. Rungon ja siiven liitoskohdan muotolevyjen kiinnitys paikoilleen vaati tekijöiltä kärsivällisyyttä, sillä osia oli kymmeniä ja ruuveja ja niittejä oli satoja. Vaativien asennustöiden lisäksi päivien kuluessa siirreltiin tunkkeja, vanerilevyjä, kuormalavoja ja autonrenkaita sekä purettiin aina tarvittaessa tavaroita kontista ja laitettiin sinne takaisin, kiepitettiin nostoliinoja, käytiin rautakaupassa, jne.

Markku Ahokosken johtamaan asennustiimiin kuuluivat Kari Nymanin ja Martti Saarisen lisäksi Reima Lindroth, Hannu Penttilä ja Jouko Rinne, jotka olivat myös koneen purkutöissä Arlandassa. Martti Saarinen ei ollut mukana Turussa, mutta osallistui viikon aikana pohdintoihin puhelimen välityksellä. Tiimissä oli asennustöissä apuna Pansion ryhmästä Yrjö Honkavaara ja Elias Viitanen sekä yleisapulaisena Erja Reinikainen.

Tämä kahdeksan vapaaehtoisen ryhmä kokosi Caravellen viidessä päivässä (lastauspäiviä ei ole huomioitu) siihen kuntoon, että Pansiossa työskennellyt ryhmä voi tehdä loppuun peltiosien kiinnittämisen sekä jatkaa hionta-, maalaus- ja kiillotustöitä.  

Cblogi_2023-57-09_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen 29.5.2023.

Tämä kuva asennustiimistä otettiin Pansion hallissa 29.5. siinä vaiheessa kun koneen runko oli nostettu Ahola Specialin lavetille ja yhdistyksen mainoslakanan pahimmat rypyt oli oiottu. Kuvassa vasemmalta Hannu Penttilä, Yrjö Honkavaara, Reima Lindroth, Markku Ahokoski, Ismo Matinlauri, Elias Viitanen, Erja Reinikainen ja Jouko Rinne, ryhmän oikeassa reunassa halliin poikennut ”Curre”.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

"Sinilintu" on nyt koottu

Perjantai 2.6.2023 - Erja Reinikainen

In English

Perjantaina 2.6. Caravellen asennustiimillä ja Pansiossa aiemmin työskennelleillä vahvistuksilla oli Turun lentoasemalla viikon ankeimmat olosuhteet: aamulla lämpötila oli +6°C, kova tuuli puhalsi pohjoisesta ja rankat sadekuurot toistuivat päivän mittaan.

Cblogi_2023-62-08_JP.jpg

Kuva: Janne Pauni

Cblogi_2023-62-09_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Aamulla telineasentajat korottivat pyrstön telineitä. Sivuperäsin otettiin kontista ja siinä olevien reikien suojaksi asennettiin verkot, jotta linnut eivät pääse pesimään peräsimen sisälle. Peräsimeen pujotettiin uusi sähköjohto majakkavaloa varten – se jää odottamaan koneen sähköistyksen rakentamista. Sivu- ja korkeusperäsimien liikkuminen estettiin estämällä niiden servojen liike.

Cblogi_2023-62-10_ER.jpg

Cblogi_2023-62-11_ER.jpg

Cblogi_2023-62-12_ER.jpg

Kuvat: Erja Reinikainen

Asennustiimi valmisteli sivuvakaajan ja peräsimen asennusta totuttuun tapaan: asennustarvikkeet, työkalut, pultit, turvavaljaat, kiinnipitoliinat, ym. etsittiin ja järjestettiin valmiiksi. Ensin nostettiin sivuvakain, kovassa tuulessa se oli jokseenkin haastava operaatio. Korkealla pyrstön telineillä isokokoisen vakaajan hivuttaminen paikoilleen onnistui hyvin vaikka sadekuuro kiusasi asentajia ja pääpultit saatiin kiinni kohtuullisen helposti. Sivuperäsin on noston kannalta hankalan muotoinen, korkea ja kapea – ja senkin on osuttava tuulessa paikoilleen millilleen.  Peräsimen heilumista noston aikana estettiin liinojen avulla. Kiinnitysten saaminen paikoilleen teetti töitä – ja taas sadekuuro kiusasi telineillä työskenteleviä. Lounasaikaan mennessä ”Sinilinnun” sivuvakauttimen siniristilippu oli paikoillaan. On se kyllä hieno näky.

Cblogi_2023-62-13_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Cblogi_2023-62-14_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Cblogi_2023-62-15_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Perjantai-iltapäivä kului sekalaisissa töissä. Pyrstössä viimeisteltiin asennuksia, matkustamossa siivottiin ja vahvistettiin lattiaa tilapäisesti vanerilevyillä, sivuvakaajan ja -peräsimen alla olleita autonrenkaita ja pahveja sekä nostoissa käytettyjä liinoja keräiltiin talteen, konttien sisältöä järjestettiin, ym. Näkyvin työ oli korjatun ja maalatun tutkakuvun asennus koneen nokkaan.

Cblogi_2023-62-16_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Päivän aikana Caravellen sijaintipaikan sähkökaapeli saatiin vedettyä Finavian alueelta nokkatelineen viereen. Toiveissa on saada sähkösyöttö toimimaan ensi viikon alkupäivinä. Tämä mahdollistaisi hionta-, kiillotus- ja asennustöiden käynnistämisen.

Cblogi_2023-62-17_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Asennustiimi (Markku, Kari, Hannu, Jouko, Reima ja Erja) voivat todeta tämän vaiheen valmistuneen onnistuneesti ja suunnitellussa aikataulussa. Tästä Turun tiimi jatkaa koneen ulkopuolen viimeistelyä ja sisätilojen valmistelua esittelykuntoon ennen kahden viikon kuluttua olevaa lentonäytöstä.

Asennustöiden päivittäinen raportointi päättyy tähän blogiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Korkeusvakauttimen asennus ja hyvästit Pansion hallille

Torstai 1.6.2023 - Erja Reinikainen

In English

Torstaina 1.6. aamulla Pansiossa lastattiin viimeinen erikoiskuljetus, kun Caravellen korkeusvakautin (korkeusvakaaja ja -peräsin) ja sivuvakaaja nostettiin Ahola Specialin lavetille. Kuorma ei ollut korkea eikä kovin leveäkään, joten kuljetus Turun lentoasemalle voi tapahtua päivällä. Pansiossa pakattiin myös merikontti lähtökuntoon ja halli oli valmis luovutettavaksi vuokraisännälle (Turun satama).

Cblogi_2023-62-01_JT.jpg

Cblogi_2023-62-02_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Cblogi_2023-62-03_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Lentoasemalla työskenneltiin taas kovassa tuulessa kuten edellisenä päivänäkin. Vakauttimen asennusta valmisteltiin aamupäivällä ja varmistettiin, että kaikki työssä tarvittavat pultit, työkalut, turvavaljaat jne. olivat valmiina. Rantala-yhtiöiden ”hiab” saapui paikalle puolen päivän jälkeen ja nostoa aloiteltaessa tuuli yltyi entisestään, jossakin vaiheessa satoi rakeitakin ja hiekkapöly lensi tuulessa.

Cblogi_2023-62-04_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Ensin nostettiin sivuvakaaja lavetilta maahan autonrenkaiden varaan odottamaan huomista asennusta. Sivuperäsin tuotiin lentoasemalle Pansiossa lastatussa merikontissa loppuiltapäivästä.

Cblogi_2023-62-05_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Caravellen korkeusvakautin on iso ja sen nosto puuskaisessa tuulessa rungon päällä olevan evän päälle oli aikamoinen operaatio. Onneksi tuuli puhalsi koneen rungon suuntaisesti nokasta perään päin, joten korkeusvakautin ei merkittävästi heilunut sivusuunnassa noston aikana. Vakauttimen kärjissä oli kuitenkin varmuuden vuoksi kuormaliinat ja niiden pitelijät olivat valmiina estämään heilumista. Taas olivat ammattilaiset työssä - niin telineiden päällä vakaajaa kiinnittämässä kuin nosturin ohjaimissa - ja vakautin oli paikallaan ilman suurempaa säätämistä. Pultit saatiin kiinni ilman suurempia vaikeuksia ja asennustiimi voi huokaista helpotuksesta. Sitten vietettiin harjakaiset: aggregaatti käyntiin, kahvinkeitin porisemaan ja porukka kontin vierelle tuulensuojaan kahville.

Cblogi_2023-62-06_JT.jpg

Cblogi_2023-62-07_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Cblogi_2023-62-08_JP.jpg

Kuva: Janne Pauni

Tehtiin päivän aikana toki muutakin: siiven tyven muotolevyjen kanssa riitti edelleen niitti- ja ruuvitöitä. Harmitusta aiheuttivat taas vetoniittipyssyt, akkukäyttöinen reistaili ja käsipyssy hajosi jo eilen. Isot niitit ovat sen verran paksuja, että työkalut ovat kovalla rasituksella. Koneen sisätiloissakin tapahtui taas pitkästä aikaa, kun sisäverhoiluja siistittiin ja vessojen ulkoasua paranneltiin. Lattialevyt vaativat vielä korjaustoimia ennen kuin yleisöä voidaan päästää tutustumaan ohjaamoon ja matkustamoon.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Töitä nokkatelineen ja siipien tyvilevyjen kanssa

Keskiviikko 31.5.2023 - Erja Reinikainen

In English

Keskiviikkona 31.5. Caravellen asennustiimi työskenteli Turun lentoasemalla tuulisessa säässä edellispäivää pienempien ja vähemmän näyttävien, mutta kokonaisuuden kannalta tärkeiden töiden parissa.

Cblogi_2023-61-01_ER.jpg

Cblogi_2023-61-02_ER.jpg

Kuvat: Erja Reinikainen

Siipi-runko-liitoksen muotolevyjen asentaminen jatkui. Siiven tyvessä on useita eri muotoisia peltilevyjä, jotka on kiinnitetty ruuveilla ja niiteillä. Näitä levyjä askarreltiin paikoilleen siiven ylä- ja alapuolelle koko päivä. Arlandassa irti porattuja ruuveja poistettiin, reikiä avattiin ja senkattiin. Uusia ruuveja ruuvattiin paikoilleen kuppiprikoilla ja ilman. Vetoniittejä käytettiin päivän aikana varmasti satoja kappaleita ja ajoittain työn edistymisen pullonkaulana oli vain yksi käytössä oleva akkukäyttöinen vetoniittipyssy.

Cblogi_2023-61-03_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Nokkateline on ollut sisään vedettynä Arlandasta asti, runkohan on ollut Pansiossa pukkien varassa. Nyt käytettiin nokkatelineeseen liitettyä ulkopuolista hydraulipumppua ja emergency-laukaisun avulla laskuteline saatiin laskettua alas. Tunkkien avulla nokkaa säädettiin hieman ylös ja nyt kone näyttää olevan luontevasti etulaskutelineen varassa, vaikka paino on vielä tunkeilla. Jatkossa laskutelineeseen kehitetään tuki, jonka avulla paino saadaan pois pyörien varasta.

Cblogi_2023-61-04_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Päivän aikana Telinekatajan asentajat rakensivat pyrstön ympärille telineet vakaajien asennusta varten. Torstaina 1.6. korkeus- ja sivuvakaaja kuljetetaan Pansiosta lentoasemalle ja tarkoitus on nostaa korkeusvakaaja suoraan lavetilta pyrstöön. Saa nähdä voidaanko nostoon ryhtyä jos sää on yhtä tuulinen kuin tänään.

Cblogi_2023-61-05_JT.jpg

Cblogi_2023-61-06_JT.jpg

Cblogi_2023-61-07_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Samaan aikaan kun lentoasemalla niitattiin, selviteltiin Pansiossa hallia tyhjäksi. Halli luovutetaan 1.6. ja kaikki siellä vielä olevat osat, työkalut ja tarvikkeet tuodaan kontissa lentoasemalle, jossa Pansion tiimi jatkaa maalaus- ja kiillotustöitä tulevina viikkoina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Rungon asennus siiven päälle

Tiistai 30.5.2023 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen runko kuljetettiin Pansisosta Turun lentoasemalle yöllä 29.-30.5. Kuorma oli sen verran korkea, että Aholan kuljetus kiersi melkoisen lenkin päästäkseen perille. Tiistaiaamuna Caravelle odotti sijaintipaikkansa vieressä lavetin päällä asennustiimin saapumista paikalle.

Cblogi_2023-58-01_JT.jpg

Cblogi_2023-58-02_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Cblogi_2023-58-03_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Aamulla paikalla oli kaksikoukkuinen mobiilinosturi ja ”hiab”, johon kiinnitettiin Pansiosta tuotu kääntöpyörä. Näin siis runkoa voitiin nostaa ja kääntää kaikkien akseliensa ympäri. Nosto aloitettiin nostamalla runko lavetilta nosturien varaan. Asennustiimi huhki kolmen tunkin ryhmät paikoilleen vanerilevyjen päälle rungon alle koneen etu- ja takaosaan, sitten alettiin laskea runkoa paikoilleen siiven päälle.

Cblogi_2023-58-04_ER.jpg

Cblogi_2023-58-05_ER.jpg

Kuvat: Erja Reinikainen

Runkoa laskettiin varovasti melkeinpä milli kerrallaan, kohdistaen sitä siiven päällä olevien kiinnityspisteiden sekä siipiliitoksen etu- ja takareunan mukaan. Viimeiset sentit vaativat nosturikuskeilta tarkkuutta, kun runkoa oli käännettävä tien tai metsän suuntaan, nokkaa tai pyrstöä laskettava ja koko runkoa pyöritettävä. Rauhalliset ammattilaiset olivat asialla niin nosturien ohjaimissa kuin siiven asennuksessa, joten lopulta todettiin rungon asettuneen paikoilleen. Tähän vaiheeseen kului aikaa noin tunti.

Cblogi_2023-58-06_ER.jpg

Cblogi_2023-58-07_ER.jpg

Kuvat: Erja Reinikainen

Siipeä ja runkoa yhdistävien pulttien saaminen paikoilleen vei sitten vähän enemmän aikaa. Runkoa pidettiin varmuuden vuoksi vielä nosturien liinoissa kun rungon asentoa hienosäädettiin niin, että pultteja saatiin kiinni. Ensimmäiset kiinnitykset saatiin paikoilleen helposti, mutta rungon kölitunnelissa olevat kiinnityspultit ja etummaiset alakiinnikkeet olivat hankalimmat. Pulttien saamiseksi paikoilleen koneen asentoa nitkutettiin tunkeilla, siipien asentoa säätämällä ja hakemalla runkoon takapainoa niin, että asennustiimiläiset pakkautuivat koneen pyrstöosaan takaportaan paikkeille. Lounasaikaan mennessä kaikki pultit olivat kiinni.

Cblogi_2023-58-08_ER.jpg

Cblogi_2023-58-09_ER.jpg

Kuvat: Erja Reinikainen

Iltapäivällä pyrstön alle tuotiin tueksi iso tunkki, jatkettiin töitä kölitunnelissa ja aloitettiin siipien johtoreunojen ja kainalolevyjen asennus. Arlandassa koneen purkuvaiheessa oli purettu vasemman siiven johtoreunaa, laippoja ja kainalolevyjä – nyt ne asennetaan takaisin paikoilleen. Ruuvi- ja niittitöitä on siis edessä ja Pansiossa ultraäänipesurilla puhdistetuille ruuveille on käyttöä. Takaportaan hydrauliikkajärjestelmässä kevään aikana ilmennyt vuoto saatiin myös korjattua ja takaporras taas toimimaan.

Cblogi_2023-58-10_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Caravelleä kävi katsomassa ja kuvaamassa Pansion tiimiläisten lisäksi myös lentoaseman henkilökuntaa sekä asiasta Turun Sanomista lukeneita uteliaita. Lisää katsottavaa onkin tulossa torstaina, kun korkeusvakaaja nostetaan paikoilleen.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Caravelle lähti Pansiosta

Maanantai 29.5.2023 klo 22.20 - Erja Reinikainen

In English

Maanantaina 29.5. tehtiin Pansiossa viimeisiä töitä Caravellen runkoon liittyen, sillä lastaus Ahola Specialin erikoiskuljetukseen oli aikataulutettu iltapäivään. Ja kiirettä piti: viimeisiä ikkunalinjan sinisen raidan lakkauksia tehtiin vielä puolen päivän aikaan. Service-oveen asennettiin lukko. Rungon oikean puolen OH-LEA tunnuksen sapluunatarra liimattiin paikoilleen.

Cblogi_2023-57-01_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Cblogi_2023-57-02_JS.jpg

Cblogi_2023-57-02a_JS.jpg

Cblogi_2023-57-02b_JS.jpg

Kuvat: Janne Salonen

Pansion tiimin avuksi tullut asennusporukka askarteli suojaverkkoja koneessa oleviin aukkoihin, jotta sivuvakaajaan, takarunkoon, ym. ei enää pääsisi lintuja pesimään. Arlandassa koneen uumenissa oli nimittäin pesinyt kokonainen lintuyhdyskunta. Oma projektinsa oli Ilmailumuseoyhdistyksen suurikokoisten banderollien kiinnittäminen paikoilleen koneen runkoon kuljetuksen ajaksi.  

Cblogi_2023-57-03_JT.jpg

Cblogi_2023-57-04_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Runko nostettiin kannattimiltaan hallin siltanosturien avulla, Aholan lavetti peruutettiin rungon alle ja runko laskettiin lavalle siirrettyjen kannatinpukkien varaan. Kaikki sujui ongelmitta, olihan tämä tehty jo viime kesänä Arlandassa. Aholan ammattilaisille iso kiitos!

Cblogi_2023-57-05_JT.jpg

Cblogi_2023-57-06_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Vähän yllättäen ongelmaksi muodostui kuormalavalle lastatun kääntöpyörän saaminen lavetille. Kääntöpyörää tarvitaan kun runko nostetaan lentoasemalla lavetilta siiven päälle ja runkoa joudutaan kääntämään pituusakselinsa ympäri. Kuormalava oli jo saatu siltanosturin avulla ilmaan kun nosturi pysähtyi eikä totellut enää ohjausta. Onneksi avuksi saapui sattumalta ohi ajanut telakkahallin trukkikuski, joka nosti kuormalavan kääntöpyörineen lavetille – ja Caravelle voitiin ajaa ulos hallista.

Cblogi_2023-57-07_JT.jpg

Cblogi_2023-57-08_JT.jpg

Cblogi_2023-57-09_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Cblogi_2023-57-10_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Nyt Pansion halli on jo lähes tyhjä, vain vakaajat, kahdet matkustajaportaat ja varastokontti ovat jäljellä. Runko kuljetetaan lentoasemalle yöllä ja tiistaiaamuna 30.5. se nostetaan siiven päälle. Loput osat ja varastokontti kuljetetaan hallista 1.6.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Viime hetken kiireet Pansiossa

Maanantai 29.5.2023 klo 22.00 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen rungon siirto lähestyy ja Pansion hallissa on kuluneen viikonlopun aikana urakoitu viimeisiä rungon töitä. Runko lastataan lavetille maanantai-iltana 29.5. ja kuljetetaan lentoasemalle yön aikana.

Cblogi_2023-41-03_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Viimeisinä rungon töinä siihen teipattiin sapluunatarroja, joiden avulla saadaan maalattua Finnairin maalauskaavion mukaiset tekstit ja logot. Tarrat tulivat painosta tekstikohtaisiin arkkeihin leikattuina ja suurimmat Finnair-tekstit useampiin osiin jaettuina. Tarra-arkkeihin nypittiin tekstien ym. kohdalle aukot – eli maalattavat kohdat poistettiin. Tämän jälkeen tarra-arkkien päälle liimattiin siirtokalvot, jotka pitävät tekstikohdat muodossaan tarrojen kiinnittämisen aikana. Tarrat liimataan koneen runkoon tarkoin määritellyille paikoille ja tekstit, logot, rekisteritunnukset, jne. maalataan telalla sapluunatarrassa oleviin aukkoihin. Kun maali on kuivunut, tarra irrotetaan.

Cblogi_2023-54-02.jpg

Cblogi_2023-54-03.jpg

Cblogi_2023-54-04.jpg

Kuvat: Ismo Matinlauri

Perjantaina 26.5. liimattiin paikoilleen suurimmat ja hankalimmat tekstit eli rungon molemmille puolille Finnair ja OH-LEA. Sapluunat pysyivät hyvin koossa siirtotarrojen poistossa ja tekstit on maalattu. Osa tarroista on jo poistettu, osa teksteistä on vielä kuivumassa.

Cblogi_2023-54-05_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Viikonloppuna maalattiin ikkunalinjan sininen raita vielä kertaalleen. Maali on kuivumassa ja hallissa valmistaudutaan rungon siirtoon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Caravellen hinausrauta entisöity

Lauantai 27.5.2023 - Tiistaikerholainen

In English

Ilmailumuseoyhdistyksen Ruotsista ostaman Caravelle III:n (SE-DAF) mukana tuotiin Caravellen alkuperäinen hinausrauta. Se on SAS:n käyttämä. SAS hylkäsi raudan Caravelle koneiden SAS:n uran päätymisen myötä. Rauta onkin lojunut kymmeniä vuosia Arlandan lentokentällä SE-DAF:n ohessa.

Blogi_2023-14-17.jpg

Hinausrauta otettiin Tiistaikerhossa entisöinnin kohteeksi syyskaudella 2022 vastaavalla tavalla, kun entisöitiin viime vuonna huonoon kuntoon päässyt Finnairin käyttämä  Super Caravellen hinausrauta. SAS:n hinausrauta on Sud Aviation tehtaiden tekemien Caravellen hinausrautojen ensimmäistä versiota. Finnairin käyttämä Super Caravellen hinausrauta on puolestaan kolmatta ja viimeistä versiota. Erot näiden rautojen välillä ovat vähäiset ja koskevat lähinnä raudan pyörätelinettä.

Blogi_2023-14-01.jpg

Blogi_2023-14-02.jpg

Kevään myötä saatiin kaikki Caravellen hinausraudan osat kunnostettua ja maalattua. Viimeinen työ ennen hinausraudan kokoamista oli koota pyöräteline toimintakuntoiseksi. Kun raudan pyöräteline syyskaudella purettiin osiinsa, niin todettiin toisen pyörän vanteen olevan niin huonokuntoinen, ettei sitä voinut enää käyttää. Toisen pyörän vanne oli sen verran hyväkuntoinen, että pienellä hitsauspaikkauksella siitä saatiin kelvollinen. Vanteeseen ostettiin uusi ulko- ja sisärengas sekä toinen laakereista, joka oli tuhoutunut pyörää pyörätelineen akselilta irrotettaessa. Kun vanne oli saanut sinisen värinsä, laitettiin siihen ulko- ja sisärengas paikoilleen.

Blogi_2023-14-03.jpg

Kelvottoman pyörä tilalle onnistuimme pienen hakemisen jälkeen löytämään hinausraudan 25 mm akselille menevä alkuperäisen pyörän mallisen sisäkumillisen pyörän. Suurin osa kaupan olevista ”kottikärrynpyöristä” on nimittäin tehty 20 millin akselia varten. Kun uudenkin pyörän vanne oli maalattu siniseksi, ei vanhaa ja uutta pyörää juuri erottanut toisistaan. Pyörät kiinnitettiin pyörätelineen akseleille, jonka jälkeen voitiin aloittaa hinausraudan koekokoaminen.

Blogi_2023-14-04.jpg

Koekokoaminen on välttämätöntä, sillä hinausrauta kuljetetaan osina Turun lentoasema-alueelle, jossa se kootaan näytteille Finnairin Sinilinnuksi entisöitävän SAS:n entisen Caravelle SE- DAF:n yhteyteen. Koekokoamisella varmistetaan, että hinausraudan kokoaminen sujuu Turussa yllätyksittä.

Blogi_2023-14-06.jpg

Hinausraudan koekokoaminen aloitettiin laittamalla hinausraudan tanko-osan kummankin puoliskon liitolaipat toisiaan vasten. Jouduimme vähän ihmettelemään, koska hinausraudan puolikkaiden liitoslaippojen ohjaustapit eivät kohdistuneet reikiinsä niin, että hinausraudan nostokahvat olisivat olleet toisiinsa nähden samassa linjassa. Totesimme, että raudan puoliskojen on täytynyt olla jo Suomeen tulleessaan toisiinsa nähden 180 astetta ”vinksallaan”.

Blogi_2023-14-08.jpg

Tätä emme olleet huomanneet rautaa purkaessamme, koska raudasta puuttuivat raudan asentoa osoittavat nostokahvat. Jos ne olisivat olleet tallella, olisimme kyllä huomanneet, että niistä toinen olisi ollut raudan alapuolella ja toinen yläpuolella. Johtopäätöksemme onkin, että hinausrauta oli Arlandassa koottu väärin. Sitä osoittaa myös se, että ennen purkamista raudasta ottamissamme kuvissa raudan maahan varaava metallijalka sojottaa kohti taivasta.

Blogi_2023-14-10.jpg

Koekokoamisen ongelman ratkaisemiseksi sahasimmekin kohdistustapit pois ja painoimme raudan puoliskojen liitoslaipat toisiaan vasten niin, että nostokahvat olivat raudan yläpuolella ja toisiinsa nähden samassa linjassa. Tämän jälkeen liitoslaipat lukittiin toisiinsa laippojen ympärille tulevalla  kahdella lukituskauluksella. Kaulukset kiristettiin korvakkeistaan pulteilla tiukasti liitoslaippojen ympärille. Näin hinausraudan puoliskot oli saatu yhdistettyä toisiinsa.   

Blogi_2023-14-11.jpg

Blogi_2023-14-12.jpg

Nyt oli pyörätelineen kiinnityksen vuoro hinausrautaan. Pyöräteline kiinnitettiin hinausrautaan kiinnityskauluksistaan. Telinettä ei kuitenkaan kiinnitetty keskelle hinausrautaa, vaan jonkin verran hinausraudan painopisteen lenkkipään puolelle. Näin menetelleen saadaan raudan lentokoneen nokkapyörään kiinnitettävä liitospää painumaan alas ja nojaamaan jalkansa varassa maahan. Lopuksi kiinnitimme raudan kylkeen hinausraudan valmistuslaatan. Hinausraudasta puuttuu vielä sen kylkeen maalattava Caravelle -logo ennen kuin se on valmis Turkuun toimitettavaksi.

Blogi_2023-14-14.jpg

Blogi_2023-14-16.jpg

Blogi_2023-14-18.jpg

Huonoon kuntoon päässyt hinausrauta koki Tiistaikerhon käsittelyssä täydellisen muodonmuutoksen. Se muuttui ruostuneesta ja osin vaurioituneesta hinausraudasta uuden uutukaisen oloiseksi Finnairin käyttämien Caravelle -koneiden hinausrautojen näköiseksi. Se sai siten samanlaisen ulkoasun, kun vuosi sitten entisöimämme Finnairin Super Caravellen hinausrauta.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu, Tiistaikerho

Caravellen rungon maalaus

Torstai 25.5.2023 - Erja Reinikainen

In English

Kun lentoasemalla innokas joukko ahersi siipien liitosasennuksessa, oli Pansion hallissa käynnissä Caravellen rungon yläosan maalaus valkoiseksi. Maalausliike T. Nikander Oy toteutti tällä viikolla rungon yläosan maalauksen ruiskulla. Valkoinen maali levitettiin kahtena peräkkäisenä päivänä, kahdeksi kerrokseksi. Lopuksi maalattuun pintaan vielä ruiskutettiin suojaava lakkakerros.

Cblogi_2023-53-01_JT.jpg

Cblogi_2023-53-02_JT.jpg

Ruiskumaalauksen toteuttaminen amatöörivoimin todettiin haastavaksi ja päätettiin ottaa osaava taho töihin, sillä projektin aikataulu ei tässä vaiheessa salli harjoittelukierroksia. Hyvä tuli, kiitos ammattimaalarin.

Cblogi_2023-53-03_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri.

Maalausten kanssa tuli kaiken kaikkiaan kiire, sillä kevät oli kylmä ja hallin lämpötila pysyi pitkään niin alhaisena, ettei maalaustöitä päästy aloittamaan suunnitellussa aikataulussa.

Cblogi_2023-53-04_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri.

Cblogi_2023-53-05_JT.jpg

Kun rungon yläosan maali ja lakka on kuivunut, voidaan ikkunalinjaan kiinnitetty suojamuovi poistaa ja ryhtyä teippaamaan koneen runkoon tarrasapluunoita lentoyhtiö- ja konetyyppitekstien maalausta varten

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Caravellen siipien siirto ja asennus

Tiistai 23.5.2023 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen kunnostukseen vuokratun Pansion satamahallin vuokrasopimus päättyy toukokuun lopussa ja maalaus- ja asennustyöt on talven aikana suunniteltu ja aikataulutettu sen mukaan. Asennusvaihe käynnistettiin maanantaina 22.5. ja Pansion ahkerat maalarit ja kiillottajat saivat apuvoimia, kun asennustiimi (6 henkilöä) ja kokenut kiillottaja saapuivat paikalle.

Cblogi_2023-51-01_ER.jpg

Cblogi_2023-51-02_ER.jpg

Kuvat: Erja Reinikainen

Hallissa tapahtui puolessa päivässä paljon kun suojaus-, siirto-, maalaus- ja asennusvalmistelut pistettiin toimeksi, aikaansaannosten lista on pitkä: Koneen rungon vasemman puolen alaosaa kiillotettiin siipiliitoksen kohdalta – hienoa kiiltävää pintaa syntyikin suuri alue. Koneen rungon maalatut ja valmiiksi kiillotetut alueet suojattiin muovilla rungon yläosan tiistaina alkavaa ruiskumaalausta varten. Siipiliitoksen osia puhdistettiin. Valmiiksi käsitellyt vakaajat peiteltiin hallin lattialla pressuilla. Toisen siiven päälle kiinnitettiin kuljetuksen ajaksi Ilmailumuseoyhdistyksen banderolli. Hallissa oleva varastokontti tyhjennettiin ja kaikki koneen asennustöissä tarvittavat osat, työkalut, asennustarvikkeet, jne. lastattiin hallin eteen tuotuun toiseen konttiin. Pansioon jätettiin vain tulevan viikon maalaus- ja kiillotustöissä tarvittavat työkalut ym. sekä tekstien ja logojen tekoon tarvittavat sapluunatarrat.

Cblogi_2023-51-03_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Asennustiimi ehti myös mittaamaan ja suunnittelemaan miten siipien kohdistaminen oikeaan asentoon toteutetaan lentoasemalle valmistellulla sijoituspaikalla.

Cblogi_2023-51-04_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Iltapäivällä kontti oli lastausvalmis. Sen siirtämisessä kuljetuslavetille oli jonkinasteinen ponnistelu, mutta lopulta ketjut olivat kohdillaan ja kontti lavalla. Samaan kuormaan lastattiin vielä muutamat lentokoneportaat ja kaksi isoa tunkkia.

Cblogi_2023-51-05_JT.jpg

Cblogi_2023-51-06_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Cblogi_2023-51-07_JP.jpg

Kuva: Juha Paju / Turun Sanomat

Cblogi_2023-51-08_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Siipien lastaus Ahola Specialin laveteille sujui hyvin, olihan tämä jo käyty kertaalleen läpi viime elokuussa konetta Arlandasta tuotaessa. Siipi kerrallaan nostettiin hallin siltanosturien varaan, kuljetuslavetti ajettiin siiven alle ja kohdennustarkastusten jälkeen siipi laskettiin tukien varaan lavetille. Siivet kuljetettiin Turun lentoasemalle alkuyön aikana.

Cblogi_2023-51-09_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Pansiossa halli melkein tyhjeni ja tuntuu oudolta, että hektinen loppurutistus on päättymässä. Enää runko maalataan seuraavan viikon aikana ja vakaajat odottavat kuljetusta kuun vaihteeseen asti.

Cblogi_2023-51-10_ER.jpg

Cblogi_2023-51-11_ER.jpg

Cblogi_2023-51-12_ER.jpg

Kuvat: Erja Reinikainen

Tiistaina 23.5. aloitettiin siipien asennus Turun lentoasemalla, kaksi Rantala-yhtiöiden mobiilinosturia olivat paikalla ennen aamuseitsemää. Ennen siipien siirtoa mitattiin ja tarkistusmitattiin koneen paikkaa maahan asennettujen betonilevyjen päällä. Koneen vasen siipi nostettiin kuljetuslavetilta ja asemoitiin tarkasti kohdalleen. Siiven oikean asennon löytäminen teetti mittaajilla, tunkin käyttäjillä ja nosturikuskeilla hieman töitä, mutta lopulta siipi laskettiin paikoilleen laskutelineen alla olevan tuen, siipitunkin ja kahden tuen varaan. Oikeanpuoleinen siipi kohdistettiin paikoilleen nosturilla millimetri kerrallaan, siipiliitoksen korvakkeet saatiin kohdalleen asennuksen avuksi sorvattujen kohdistintappien avulla. Siiven asennon hienosäädön jälkeen siipiliitoksen pultteja voitiin ryhtyä asentamaan ja siipi laskea tukien varaan. Aamupäivän päätteeksi kaikki siipipultit olivat paikoillaan ja asennustiimi voi huokaista helpotuksesta ja todeta työn sujuneen selvästi odotettua helpommin.

Cblogi_2023-51-13_ER.jpg

Cblogi_2023-51-14_ER.jpg

Kuvat: Erja Reinikainen

Siipiliitoksen vinotuet asennettiin vielä paikoilleen, työkalut ja tarvikkeet koottiin konttiin ja kone ympäröitiin varoitusnauhoilla. Ensi viikolla asennustyö jatkuu kun koneen runko on saatu maalattua ja se siirretään Pansiosta ja asennetaan siiven päälle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Pansion töiden loppukiri lähestyy

Torstai 18.5.2023 - Erja Reinikainen

In English

Pansiossa on näinä viikkoina käynnissä niin sanottu loppurutistus, kun koneen osien kunnostusta viimeistellään ennen niiden siirtoa Turun lentoasemalle. Siipien siirron suunnitellaan tapahtuvan 22.5. ja runko kuljetetaan yöllä 29.-30.5., vakaajat sitten saman viikon lopulla.

Cblogi_2023-42-01.jpg

Siipien maalaus on saatu valmiiksi ja pinnat on viimeistelty lakkauksella, joka pidentää maalipinnan ikää ja helpottaa sen huoltoa. Siipiin maalattavat rekisteritunnukset (OH-LEA) saataneen maalattua ainakin siiven yläpinnalle ennen kuljetusta lentoasemalle. Toisen siiven osalta on kiillotuksesta saatu tehtyä vain laipat, joten kiillotusta on siis vielä jonkin verran edessä lentokentällä. Siipiliitoksen kiinnityspulttien puhdistusta tehtiin tällä viikolla ja työ jatkuu vielä. Siipiliitoksen vinotuet ja niiden pultit odottavat vielä käsittelyä.

Cblogi_2023-42-02.jpg

Siivet on lentoasemalla saatava oikeaan asentoon, jotta runko on mahdollista asentaa paikalleen niiden päälle. Tätä suunniteltiin tällä viikolla, kun maanantaina koneen runko nostettiin pukeilta ja vaaituslaitteen avulla asemoitiin vaakatasoon ja mitattiin siipien kiinnityspisteiden sijainti.

Cblogi_2023-42-04.jpg

Rungon alaosa on hiottu aivan pohjaa lukuun ottamatta, pyrstö ja siipiliitosalue on tarkoitus kiillottaa ennen siirtoa, jolloin noin puolet rungon kiillotettavasta alueesta olisi tehtynä ennen siirtoa.

Cblogi_2023-42-03.jpg

Ikkunalinjan sinisen raidan maalaus on aloitettu rungon takaosasta ja sen linjaus on merkitty kokonaisuudessaan. Se ei ollutkaan aivan yksinkertaista koneen nokkaosassa, jossa pinta on kaareva kahteen suuntaan. Sininen ja kapea valkoinen raita sen alla saadaan maalattua tällä viikolla. Sitten onkin edessä enää rungon yläosan maalaaminen valkoiseksi. Kaksi maalauskertaa ja suojalakkaus teetetään ruiskumaalauksena alan erikoisliikkeellä kun siivet on saatu pois hallista.

Cblogi_2023-42-05.jpg

Moottorikehdot maalattiin ja niiden ilmanottoaukkoon ja suihkuputkeen on asennettu peitelevyt. Etuosan peitelevy on hyvin aidon Avon-moottorin ilmanoton näköinen spinnereineen. Suihkuputkessa on Ilmailumuseoyhdistyksen logolla varustettu harmaa suojalevy.

Cblogi_2023-42-06_IM.jpg

Turun lentoasemalla Caravellen tulevalla sijaintipaikallakin on alkanut tapahtua. Lahjoituksena saadut 3-metriset ontelolaattapalat on kaivettu maahan koneen laskutelineiden kohdalle, alueen toinen tieliittymä on tehty ja sähkökaapelin suojaputki asennettu maahan. Sähköä ei kuitenkaan alueelle saada ennen kokoamistöiden alkua.

Cblogi_2023-42-07_OH.jpg

Cblogi_2023-42-08_OH.jpg

Kuva: Ossi Harjula

Ensi viikolla Caravelle-töiden tahti kiihtyy vielä lisää, kun Pansion tiimi urakoi maalausten kanssa ja Vantaan tiimi aloittaa kokoonpanotyöt lentoasemalla. Eiköhän blogejakin ilmesty tulevina viikkoina useampia viikossa.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu,

Caravellen ilme alkaa näkyä

Tiistai 9.5.2023 - Erja Reinikainen

In English

Maanantaina 8.5. työstettiin sekä Pansiossa että Vantaalla Caravellen ulkoasun näkyvimpiä elementtejä, jotka luovat koneelle sen identiteetin ja suomalaisen ilmeen.

Cblogi_2023-41-01.jpg

Pansiossa maalattiin pohjamaalilla peittoon siiven alapinnan SE-DAF rekisteritunnusta. Sen tilalle maalataan aikanaan tunnus OH-LEA. Lisäksi saatiin viimeisteltyä sivuvakaimen ja sivuperäsimen siniristilippu. Siniristin kohdistamista pohdittiin jossakin vaiheessa, sillä sen on näytettävä ”ehjältä” vakaimen ja peräsimen välissä olevasta raosta huolimatta. Hieno siitä tuli! Oli kuin olisi vietetty koneen harjakaisia, vaikka toistaiseksi vakain ja peräsin ovatkin vielä lattiatasolla.

Cblogi_2023-41-02.jpg

Vantaalla työstettiin koneen tunnusten ja logojen maalaukseen käytettäviä tarrasapluunoita. Tarrat tulivat painosta leikattuina, mutta kokonaisina ja talkoolaiset nyppivät tarra-arkkeihin tekstien ym. kohdalle aukot. Tämän jälkeen tarra-arkkien päälle liimattiin siirtokalvot, jotka pitävät tekstikohdat muodossaan tarrojen kiinnittämisen aikana. Tarrat liimataan koneen runkoon tarkoin määritellyille paikoille ja tekstit, logot, rekisteritunnukset, jne. maalataan telalla sapluunatarrassa oleviin aukkoihin. Kun maali on kuivunut, tarra irrotetaan.

Cblogi_2023-41-03_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen.

Tarrojen nyppiminen osoittautui tarkkaa näköä ja kirurginveistä vaativaksi työksi. Isot Finnair ja OH-LEA tekstit oli helppo irrottaa tarra-arkeista, mutta koukeroisemmat Caravelle- ja Sinilintu-tekstit olivat jo vaikeampia. Siirtokalvojen kiinnitys oli myös aluksi haastavaa, mutta onneksi liimaustekniikka opittiin nopeasti eikä suurempaa ryppyä syntynyt.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Ontelolaattaa Sinilinnun renkaiden alle

Torstai 4.5.2023 - Reino Myllymäki

In English

Ilmailumuseoyhdistyksen Caravelle III -kone tullaan asettamaan näytteille Turun lentoasemalle aidatulle alueelle, joka ainakin toistaiseksi on sorapintainen. Kone tulee näytteille laskutelineidensä varassa, mutta renkaiden sijasta maapallon ja koneen välissä tulee olemaan teräksestä hitsattu pukki, jonka pohjalevyn sivumitat ovat 300 mm x 300 mm.

Vaikka duralumiinirakenteinen lentokone on kevyt, Caravelle painaa kuitenkin - mahdolliset käytönaikaiset ja luonnonkuormat huomioiden - sen verran paljon, että tuon pohjalevyn alle syntyvä pintapaine vaati jonkinlaista betonilaattaa allensa. Päädyttiin sivumitoiltaan minimissään 1 m x 2 m betonilaattoihin. Consolis Parman Tuusulan ontelolaattatehtaan ylijäämävarastoista löytyi kuitenkin kolme kolmemetristä ontelolaattaa, jotka saatiin projektin käyttöön. Kierrätystä tämäkin!

Cblogi-2023-05-04-1.jpg

Kuva: Jussi Mäkelä.

Mieleen hiipuu kysymys, eikö ontelolaattoja olisi löytynyt lähempää kuin Tuusulasta? Mahdollisesti, mutta tämän ratkaisun etuna oli, että Ilmailumuseoyhdistyksellä oli talven aikana huutokaupasta huudettu 40-jalkainen merikontti Kuljetus R. Stenvall Oy:n pihalla odottamassa kuljetusta Turkuun.

Niinpä Jarmo Mäkelä Stenvallilta nouti ontelolaatat asiaankuuluvasti Raimo Stenvallin yksityisestä Tuusulan automuseosta käyttöön otetulla vuoden 1968 Vanajalla ja lastasi ne IMY:n merikonttiin, ja matka Turkuun alkoi.

Cblogi-2023-05-04-2.jpg

Kontti oli menossa Pansion telakalla olevaan halliin, missä Caravellea kuumeisesti kunnostetaan koottavaksi juuri noiden kolmen ontelolaatan päälle Turun lentoasemalla toukokuun lopulla.

Cblogi-2023-05-04-3.jpg

Finavia nosti merikontista kukin 1,5 tonnia painavan ontelolaatan trukkipiikeillä varustetulla kauhakuormaajalla. Ontelolaatat varastoitiin odottamaan asentamista maahan. Tarkoitus on, että ontelolaatat upotetaan maahan siten, että ne jäävät vain yläosastaan näkyviin. Sijoittamisessa otetaan huomioon - paitsi laskutelineiden keskinäinen sijainti - myös alueen mahdollinen päällystäminen. Se on kuitenkin siinämäärin kallis operaatio, että siihen tarvitaan ulkopuolista sponsoria.

Osallistu Caravellen rahankeräykseen!

Reino Myllymäki

Kuvat: Janne Salonen, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu, Parma, Consolis, Finavia

"Caravellen Vantaan korjaamo"

Maanantai 1.5.2023 - Tiistaikerholainen

Jos joku minulle soittaisi tiistaisin, niin voisin ihan hyvin vastata, että ”Caravellen korjaamossa”, sillä niin suuressa määrin työmme Suomen ilmailumuseon entisöintiverstaassa on koskenut Turun Pansion hallissa olevan Caravelle III:n (SE-DAF) saamista näyttelykuntoon kesäkuun puoliväliin mennessä. Caravellen entisöinnin Turun ja Vantaan ryhmät sekä Tiistaikerho tekevätkin parhaansa tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Vielä ei ole tullut eteen mitään kohtalokasta, joka estäisi, ettei Finnairin ”Sinilinnuksi” (OH-LEA) muuttunut Caravelle SE-DAF olisi valmiina Turun lentoaseman tuntuman esittelypaikallaan Turun lentonäytöksen aikana.

Blogi_2023-12-01.jpg

Blogi_2023-12-02.jpg

Blogi_2023-12-03.jpg

Blogi_2023-12-04.jpg

Caravellen entisöintiprojektin Vantaan ryhmässä on huhkittu koneen oikeanpuoleisen korkeusvakaimen kärjen oikaisemiseksi, moottorin alasuojalevyjen paikkaamiseksi ja nokan paineseinän vaurioituneen kehän korjaamiseksi samalla kun tiistaikerholaiset ovat korjanneet paineseinän kehään kiinnitettävän tutkakuvun vauriota. Nämä työt ovat jo takanapäin ja osat toimitettu Pansioon. Olimmekin tosi tyytyväisiä, kun saimme kuulla, että korjatut paineseinän kehä ja siihen liitetty tutkakupu oli onnistuneesti kiinnitetty ”Sinilinnun” keulaan.

Blogi_2023-12-05.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri

Blogi_2023-12-06.jpg

Blogi_2023-12-07.jpg

Tiistaikerhon ja Caravellen entisöintiprojektin Vantaan ryhmän korjattavina ovat myös kummankin siiven kärkiosa. Vantaan ryhmä korjasi vasemman siiven kärkiosan pienen repeämän ja aloitti likaantuneen ja pinttyneen siiven kärkiosan hiomisen puhtaaksi. Jatkamme Tiistaikerhossa kummankin kärkiosan hiomista. Meneillään on oikean siiven kärkiosan murskaksi menneen johtoreunan rakentaminen. Työ on osoittautunut vaativaksi, mutta siitäkin kyllä selvitään.

Blogi_2023-12-08.jpg

Blogi_2023-12-09.jpg

Blogi_2023-12-10.jpg

Kummankin siipipuoliskon kärkiosan purjehdusvalon kanssa on kosolti tekemistä. Vasemman siiven kärkivalon kupu oli säröytynyt rikki ja oikean siiven kärkivalo kokonaan tuhoutunut. Oli tarve saada uudet valon kuvut. Kummankin siiven kärkivalon kupu saatiin uusittua ulkopuolisena työnä 3D-tulostuksena. Parhaillaan ollaan tekemässä puista muokkauslestiä oikean siiven kärkivalon kehyksien tekemiseksi. Siinä mallina on vasemman siiven kärkivalon ehjät kehykset. Ne irrotettiin ja puhdistettiin mallina käyttämistä varten.

Blogi_2023-12-11.jpg

Pansiosta on tuotu Tiistaikerhoon jo kymmenkunta ohjaamon seinä- ja kattopaneelia. Niiden pinnat hiotaan puhtaiksi ja maalataan. Paneelit olivat huonossa kunnossa ja saaneet aikojen kuluessa pintaansa useammankin maalikerroksen. Tällä hetkellä jo puolen tusinaa paneelia odottaa ruiskumaalausta.

Blogi_2023-12-12.jpg

Käsittelyssämme on myös ohjaamossa tuulilasin alapuolella oleva likaantunut musta häikäisysuoja. Sen pinnat hiotaan ja maalataan. Yläpinta onkin jo hiottu ja maalattu kertaalleen. Alapinnan käsittely on käynnissä.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu, Tiistaikerho

Caravelle-tiimi piknikillä

Keskiviikko 26.4.2023 - Erja Reinikainen

In English

Pansiossa on ahkeroitu Caravellen hionta-, maalaus-, kiillotus-, ym. töiden parissa niin ahkerasti viime aikoina, että oli paikallaan hieman hengähtää ja viettää yhdessä vapaa-aikaa. Tiistaina 25.4. ryhmä pansiolaisia ja Caravellen tekniikkatiimiläisiä kävi Viking-Linen Piknik-risteilyllä Turku–Maarianhamina–Turku. Mukana oli 11 henkeä: Elias, Hannu, Ismo, Jari, Kari, Markku, Mikko, Risto H, Risto P., Ykä ja Erja.

Cblogi_2023-38-01.jpg

M/S Viking Glory lähti Turusta aamulla ja Maarianhaminassa vaihdettiin M/S Viking Graceen, joka saapui Turkuun illalla. Sää oli harmillisen sumuinen, joten kauniista meri- ja saaristomaisemista ei paljoa nähty, vain vähän Ruissaloa aamulla.

Cblogi_2023-38-02.jpg

Menomatkalla meillä oli käytössämme kokoustila ja pohdimme yhdessä koneen entisöinnissä edessä olevia töitä. Vapun ja Turun lentonäytöksen (17.–18.6.) väliset viikot tulevat olemaan kiireisiä koneen kiillotuksen, maalauksen ja kokoamisen töissä. Ismo Matinlauri ja Markku Ahokoski olivat laatineet päiväkohtaisen aikataulun siitä, mitä tapahtuu Pansiossa ja lentoasemalla sen jälkeen kun koneen ensimmäiset osat viedään sinne 23.5. ja tästä keskusteltiin perusteellisesti ryhmän kanssa. Katsottiin myös purkuvaiheen valokuvia Arlandasta, jotta kokoamisen yksityiskohtia voitiin käydä läpi.

Cblogi_2023-38-03.jpg

Paluumatkalla syötiin laivan buffet-lounas ja keskityttiin vapaamuotoiseen tarinointiin. Ja tältä porukalta eivät kyllä ilmailuaiheiset jutut heti lopu! Eikä kyllä kala-, auto-, matka-, tai muutkaan jutut…

Kuvat via Ismo Matinlauri.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Caravellen kiillotustalkoot

Maanantai 24.4.2023 - Reino Myllymäki

In English

Päätettiin, että viikonlopun kiillotustalkoot ovat tarpeen Caravellen kunnostamiseksi. Viikonlopuksi tuli valotuksi 22.-23.4.

Cblogi_2023-36-01.jpg

Lauantaina 22.4. työkohteina oli aluksi korkeusvakaajan johtoreuna ja korkeusperäsimet. Ihan kaikkea ei tarvitse kiillottaa, sillä osaan pinnoista on tulossa maali. Ensin kiillotettiin Nushine 9:llä, sitten seuraava kierros Nushine 7:llä.

Cblogi_2023-36-02.jpg

Joissakin kohdin kahdesta kiillotuskerrasta huolimatta alumiinin pintaan jäi jotain mustaa likaa. Sitä yritettiin ensin puhdistaa tinnerillä, tuloksetta. Lopulta ratkaisuksi löytyi jarrujen puhdistusspray, jolla tuo pinttynyt lika lähti pois. Sen jälkeen kiillotettiin vielä kertaalleen kiillotusrätin kanssa Nushine 2:lla. Se sisältää vahaa, joka jää suojaamaan alumiinia.

Cblogi_2023-36-03_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki.

Lauantaipäivän alussa oli positiivinen ongelma: kiillottajia oli enemmän kuin kiillotuskoneita. Niitä käytiin päivän mittaan hankkimassa pari lisää, joten iltapäivällä yhä useampi pääsi varsinaisiin kiillotushommiin.

Cblogi_2023-36-04_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki

Siihen asti osa talkoolaisista teki muitakin tehtäviä, kuten repi lakanoista kiillotusrättejä, teki maalaustöitä ja löysipä eräs vanerinpala tiensä matkustamon lattiaankin. Varmasti oli muitakin hommia, joita tätä kirjoittaessa en vain muista. Pahoittelut!

Cblogi_2023-36-05.jpg

Visainen valintatehtävä: allekirjoittanut valitsemassa lounasta. Mystisellä tavalla osa alumiinin pinnasta irtoavasta mustasta liasta päätyi kasvoihin...

Cblogi_2023-36-06_JS.jpg

Iltapäivällä, kun korkeusvakautin saatiin toiselta puolelta kiillotetuksi ja sen jatkokäsittely olisi edellyttänäyt kääntämistä, siirryttiin sisempien laskusiivekkeiden kimppuun. Toinen saatiin yläpinnaltaan käsitellyksi, toisesta jäi lauantain jäljiltä Nushine 2 puuttumaan. Se tehtiin loppuun sunnuntaina.

Cblogi_2023-36-07_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki.

Kiillotustöitä tehtiin myös Caravellen rungon päällä, sillä selkäevässä on kapea kiillotettava pinta. Kiillotustöitä tekevä oli valjaistaan turvallisesti kiinni siltanosturin koukussa.

Cblogi_2023-36-08_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki.

Lopulta lauantaina aloitettiin myös Caravellen rungon alapinnan kiillotus. Tämä osoittautui hyvin raskaaksi työvaiheeksi, sillä kiillotuskonetta on sekä kannateltava ylöspäin että painettava kiillotettavaa pintaa vasten.

Cblogi_2023-36-09_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen.

Rungon alapinnan kiillotusta jatkettiin sunnuntaina.

Cblogi_2023-36-10.jpg

Sunnuntaina päästiin myös kiillottamaan siipipuoliskoja, erityisesti rajakerrosaitoja.

Cblogi_2023-36-11_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen.

Lauantaina talkooporukan koko oli 15 henkeä, sunnuntaina 11 henkeä. Kaikkiaan tehtiin 150 henkilötyötunnin suoritus. Jos jäi harmittamaan osallistumattomuutesi, vielä on mahdollista korjata tilanne, sillä viikonloppuna 6.-7.5. järjestetään toiset kiillotustalkoot!

Cblogi_2023-36-12_JT.jpg

Cblogi_2023-36-13_JT.jpg

Cblogi_2023-36-14_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Yllä viikonlopun kiillotustalkoiden tuloksia maanantaina kuvattuna. Siinä kelpaa itseään peilailla!

Caravellen kunnostusta jatketaan Pansion telakan hallissa toukokuun lopulle, jolloin kokoamis- ja kunnostustyöt siirtyvät osien mukana Turun lentoasemalle.

Kuvat: Ismo Matinlauri, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Caravelle-töiden tilanne ennen pääsiäistä

Lauantai 15.4.2023 - Erja Reinikainen

In English

Pansiossa on ahkeroitu viime viikkoina viimeisten hiontatöiden kimpussa. Siiven ja suuntavakaajan hiontaa tehdään vielä. Rungon alaosa on myös hiomatta, sillä kone on nyt niin matalalla pukkien varassa, ettei rungon alla mahdu työskentelemään. Tekniikkatiimi päätti, ettei runkoa lähdetä kuitenkaan nyt nostamaan, vaan näinkin saadaan hiottua rungon sivujen näkyviin jäävät alueet.

Cblogi_2023-31-02_JT.jpg

Kiillotustöitä on vihdoin päästy harjoittelemaan moottorien imurenkaiden kanssa. Myös siipien johtoreunojen ja laippojen kiillotus on aloitettu. Tässä työssä on helppo todeta, että työn jälki ei parane kiillotusainetta lisäämällä. Päinvastoin. Rungon kiillotus aloitetaan pyrstöosan johtoreunan niitatusta alueesta.

Kiillotus on varsin iso ja työläs työvaihe. Niinpä Pansioon järjestellään kiillotustalkoita viikonlopuksi 22.-23.4.2023. Voit tulla töihin päiväksi tai kahdeksi, erikoistaitoja ei tarvita. Lisää tietoja ja ilmoittautuminen IMY:n sivujen kautta.

Cblogi_2023-31-03_JT.jpg

Maalaustöissä ollaan vaiheessa, jossa irrallisia pieniä alumiiniosia on maalattu. Moottorikehtojen ympärille ja siiven tyviin on jo asennettu näitä maalattuja muotolevyjä ja luukkuja. Toistaiseksi on maalattu telalla ja siveltimillä ja työtä on tehty hallin puolilämpimissä sosiaalitiloissa. Kunhan säät lämpenevät niin maalausta voidaan tehdä myös lämmittämättömässä hallissa. Laajempiin maalaustöihin tuskin ryhdytään ennen kuin hallin takaosaan varastoidut veneet on siirretty pois hallista. Tämä tapahtunee vapun jälkeen.

Cblogi_2023-31-05_JT.jpg

Koneen sisällä on jatkettu siistimistöitä ja ovien toimintaa on selvitetty. Takaporras saatiin toimimaan pari viikkoa sitten. Se toimii nyt omalla hydrauliikallaan kun järjestelmään tehtiin jonkin verran muutoksia. Etuoven osalta on selvitetty vinssiratkaisuja, sillä alkuperäiset nostomekanismin osat ovat vaurioituneet siinä määrin, että niitä tuskin saadaan korjattua.

Cblogi_2023-31-04_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri.

Koneen ikkunat ovat vuosikymmenten aikana säröytyneet ja himmentyneet. Niiden korjaamista ja uusimista on selvitetty talven aikana. Korjaaminen osoittautui hankalaksi ja aikaa vieväksi ja uusien ikkunoiden teettäminen kalliiksi. Niinpä tehtiin päätös, ettei ikkunoille tehdä tässä vaiheessa mitään. Niiden uusiminen myöhemmin on toki mahdollista.

Cblogi_2023-31-01_JT.jpg

Caravellen tutkakupu ja sen takana oleva nokan paineseinä olivat Vantaalla Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon korjattavina. Korjaustyöt on saatu valmiiksi ja osat on tuotu Pansioon odottamaan asennusta.

Koneen puuttuvia mittareita ja radiopaneeleita on kyselty kotimaasta ja maailmalta. Kysely tuotti jonkin verran tuloksiakin, mutta puutteita on vielä paljon. Kaikki saadut mittarit on asennettu paikoilleen. Toiveissa on, että Ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Janne Salosen vierailu Ruotsissa tuottaisi myönteistä täydennystä mittaritauluihin. Mittarikyselyn tuloksena on saatu lahjoituksena useita mittareita, joita ei Caravelleen voida käyttää, mutta niillä voidaan ehkä käydä jatkossa vaihtokauppaa oikeanlaisia mittareita hankittaessa.

Pieni yksityiskohta, mutta tärkeä elementti koneen ulkonäössä ovat maalatut rekisteritunnukset, maa- ja lentoyhtiötunnukset, jne. Näiden toteuttamisvaihtoehtoja on pohdittu talven aikana, vaikka työ on viimeistelyvaiheen viimeisimpiä ennen koneen vientiä kentälle. Samoin on tutkittu, miten suunta- ja korkeusperäsin voidaan lukita paikoilleen, etteivät ne heilu tuulessa kun kone on lentoasemalla.

Caravellen tekniikkatiimi suunnittelee jo koneen siirtoa lentoasemalle ja kokoamista sijoituspaikallaan terminaalin vieressä. Ennen koneen vientiä on sijoituspaikalle rakennettava betonialustat koneen laskutelineiden alle. Kuljetuksen ja nostojen yksityiskohdat on mietittävä tarkasti etukäteen, jotta H-hetkellä kaikki sujuu ongelmitta. Sijaintipaikka on aivan lentokenttäalueen reunalla, mikä asettaa omat haasteensa liikennejärjestelyille ja nostokalustolle. Näistä lisää sitten keväämmällä.

Kuvat: Jouko Tarponen ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Caravellen pelastajat, osa 1

Sunnuntai 9.4.2023 - Erja Reinikainen

In English

Pansiossa entisöitävänä olevasta Caravelle-koneesta, sen taustoista ja käynnissä olevien töiden vaiheista on näissä blogeissa kirjoitettu jo jonkin verran. Ilman innokasta porukkaa ei kuitenkaan tapahtuisi mitään, joten on aika kertoa ihmisistä hankkeen takana. Tämänkertaisessa blogissa kerrotaan ensin yleisellä tasolla, millaisia työpanoksia projektissa tarvitaan. Seuraavissa blogeissa saadaan toivottavasti mukaan myös henkilöhaastatteluja.

Cblogi_2023-29-01_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki

Projektin alkuvaiheissa keskeinen rooli oli Ilmailumuseoyhdistys ry:n puheenjohtajalla Janne Salosella. Hänellä on hyvät yhteydet vapaaehtoisjärjestö Arlandan ilmailumuseon ystävien (Arlanda Flygsamlingars Vänner) jäseneen Jan Forsgreniin ja sitä kautta saatiin keväällä 2020 tieto, että Arlandan ilmailumuseon omistajat, Ruotsin valtion merimuseon ja kuljetushistoriallisen museon (SMTM) edustajat, päättivät luopua Caravellesta. Alkuvaiheen selvitykset koneen tuomisesta Suomeen tehtiin Ilmailumuseoyhdistyksen hallituksessa, samoin virallinen päätös projektin toteuttamisesta.

Cblogi_2023-29-02_RK.jpg

Kuva: Raimo Korpi

IMY:n 7-henkinen hallitus on tukenut ja edistänyt Caravelle-projektia varauksetta koko ajan. Hallitus tekee päätökset projektiin liittyvistä linjauksista ja hankintapäätöksistä. Pansion hallin vuokrasopimus sekä koneen lopullinen sijoituspaikka Turun lentoasemalla on neuvoteltu puheenjohtajan ja hallituksen toimesta. Myös kustannuksiltaan merkittävät asiat, kuten koneen osien kuljetus, on neuvoteltu ja hyväksytty hallituksessa. Rahoituksen hankkiminen projektille on ollut pitkällinen ja haastava ponnistus. Rahoitus- ja sponsorointineuvotteluja käydään puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten toimesta.

Cblogi_2023-29-00B_RK.jpg

Kuva: Raimo Korpi

Hankkeesta tiedottamisesta on vastannut IMYn hallituksen jäsen ja tiedottaja Reino Myllymäki. Häntä avustavat 2-3 blogikirjoittajaa ja Pansiossa valokuvaamista hoitava Jouko Tarponen. Kaikki blogikirjoitukset ja Feeniksin Caravelle-uutiset on julkaistu myös englanniksi ja niiden kääntämisestä huolehtii kaksi vapaaehtoista.

Cblogi_2023-29-00A_RK.jpg

Kuva: Raimo Korpi

Projektista tiedotettiin jäsenkunnalle jo varhaisessa vaiheessa ja tekniikkatiimin jäsenten etsintä käynnistettiin vuoden 2021 alussa. Tekniikkatiimiä vetämään lupautuivat entiset Finnairilaiset Markku Ahokoski, Martti Saarinen ja Kari Nyman. Heidän johdollaan käytiin talven 2021-22 aikana keskustelua siitä, miten kone voitaisiin purkaa ja kuljettaa Suomeen. Tämä tiimi on työskennellyt projektissa siis jo parisen vuotta.

Cblogi_2023-29-00C_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki

Koneen purku (ja uudelleenkokoaminen) vaatii lukemattomien yksityiskohtien suunnittelua ja tekniikkaporukka on tarttunut toimeen lannistumatta urakan suuruudesta. Pohdittavaksi on tullut isoja linjoja (miten runko saadaan irti siivestä?), käytännönläheisiä pulmia (miten koneen rungon nosto ja kääntö voidaan toteuttaa töiden aikana hallin nosturikalustolla?), nippelien hallintaa (miten pidetään järjestyksessä koneesta puretut ruuvit ja pultit) ja kaikenlaista, mistä me maallikot emme edes ole tietoisia. Näissä tehtävissä on vaadittu ennakointikyvyn ja rautaisen ammattitaidon lisäksi myös kylmiä hermoja, kun on tehty sellaista, mitä ei ole tehty aiemmin.

Cblogi_2023-29-03_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri

Tekniikkatiimiin liittyi keväällä 2022 Ismo Matinlauri, jonka tehtävänä on ollut Turun vapaaehtoistiimin kokoaminen ja töiden koordinointi sekä moninaiset projektiin liittyvät junailu- ja hankintatehtävät. Ismolle Caravelle-projekti onkin käynyt kokopäivätyöstä, kun kolmena päivänä viikossa uurastetaan hallilla ja kahtena muuna hoidetaan hankintoja sekä hakemisia ja viemisiä.

Cblogi_2023-29-04_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri

Projektin kuluessa tekniseen selvittelyyn ja toteutukseen on edellä mainittujen tekniikkatiimiläisten lisäksi osallistunut useampia henkilöitä, monet heistä entisiä Finnairilaisia. Töiden toteutukseen löytyi myös joukko innokkaita vapaaehtoisia, joilla ei ole lentokonealan taustaa työelämästä, mutta kiinnostus olla mukana tekemässä ilmailuhistoriaa. Arlandassa oli kesällä 2022 parhaimmillaan parikymmentä Ilmailumuseoyhdistyksen jäsentä (ja pari ruotsalaista vapaaehtoista) koneen purkutöissä. Tätä joukkoa toivotaan taas mukaan ja osallistumaan Pansioon koneen kiillotustalkoisiin tämän kevään aikana.

Cblogi_2023-29-06_JT.jpg

Cblogi_2023-29-07_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Pansiossa on koneen entisöintitöissä uurastanut sinnikkäästi kolmena päivänä viikossa kymmenkunta Turun tiimin vapaaehtoista eri alojen osaajaa. Heille on nostettava hattua, sillä koneen puhdistus- ja hiontatöitä on tehty jo useamman kuukauden ajan! Hionnat alkavat nyt valmistua ja päästään kiillotus- ja maalaustöihin.

Cblogi_2023-29-05_LK.jpg

Kuva: Lassi Karivalo

Caravellen entisöintiin liittyviä töitä tehdään Pansion lisäksi myös Vantaalla, jossa pari kolme henkilöä on tehnyt peltikorjauksien valmistelua ja korjannut Pansiosta kuljetettuja koneen osia. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhokin on osallistunut projektiin korjaamalla mm. Caravellen rikkoutunutta nokan tutkakupua ja paineseinää.

Cblogi_2023-29-08_JT.jpg

Cblogi_2023-29-09_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen

Tämän katsauksen perusteella voidaan arvioida, että Caravellen töihin on tähän mennessä osallistunut tavalla tai toisella noin 40 henkilöä, osa kertaluonteisesti purku-, tms. talkoissa ja osa tekemällä projektiin liittyvää työtä lähes päivittäin. Iso kiitos heille kaikille! Ilman vapaaehtoisia tämä projekti ei olisi toteutunut. Tulevissa blogeissa saamme toivottavasti kuulla mikä sai heidät lähtemään mukaan tähän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Ruuvit ja pultit

Maanantai 3.4.2023 - Erja Reinikainen

In English

Arlandassa irrotettiin Caravellestä pääosat siten, että runko, siivet ja peräsimet saatiin kuljetusalustoille. Lisäksi irrotettiin moottorikehdot sekä koko joukko pienempiä peltiosia ja laitteita, mm. siiven tyvestä tyvilevyt ja sisimmät laipat sekä laskutelinekuilujen laitteita. Arlandassa irrotettiin tuhansia ruuveja, pultteja, muttereita ja niittejä, jotka on kiinnitettävä paikoilleen, kun kone kootaan Turussa alkukesästä. Tässä blogissa paneudutaan Caravellen entisöintityön pieneen, mutta tärkeään osa-alueeseen, nimittäin erilaisiin kiinnitystarvikkeisiin.

Tähän blogiin on haastateltu Caravellen tekniikkatiimin Kari Nymania.

Lisähaastetta kiinnitystarvikkeiden palapeliin tuo Caravellen erityispiirre: koneen rakenneosien ruuvit ja pultit ovat millimetrimitoituksella, mutta valtaosin niissä on käytetty Sud Aviation -lentokonetehtaan omia mitoituksia eikä standardityyppejä ja -kokoja. Tämä näkyy koneen teknisissä spekseissä, joissa on sivukaupalla määrittelyjä ”210.-sarjan” erilaisille kiinnitysosille. 210. merkintä tulee koneen tyyppitunnuksesta. Ranska on ollut vahva metrijärjestelmän kannattaja ja kilpailutilanne suihkumatkustajakoneen kehittämisessä on varmaankin ollut merkittävä tekijä näissä valinnoissa. Caravellessä käytetyt eri järjestelmien laitteet taas ovat pääosin amerikkalaisia tai brittituotantoa, joten niiden kiinnitysosat ovat alkuperämaan standardien mukaisesti tuumamitoituksella. Esimerkiksi koneen hydraulijärjestelmän putket, letkut ja liittimet ovat amerikkalaisen AN- standardin mukaisia.  Tämä tarkoittaa purku- ja kokoamistyössä, että äkkiä katsoen saman näköisiltä vaikuttavat ruuvit ja pultit voivat olla joko millisiä tai tuumaisia ja työkalut on valittava sen mukaisesti.

Cblogi_2023-20-00_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki

Arlandassa koneen purkutyö sujui yllättävän helposti, halutut osat saatiin pääsääntöisesti irti ilman suuria vaikeuksia ja vaurioita. Ruuveja jouduttiin toki osittain poraamaan pois ja etenkin koneen pohjan alueella jouduttiin tekemään enemmän töitä. Siellä on tapahtunut ruuvien syöpymistä ja ruostumista keskimääräistä enemmän. Hankalimpia tapauksia pehmiteltiin ruosteenirrotusaineella ja kaikki tarvittavat kohdat saatiin lopulta auki.

Cblogi_2023-20-00B_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki

Arlandassa irrotetut kiinnitystarvikkeet koottiin lähtöpisteensä mukaan erillisiin muovipusseihin. Kuhunkin pussiin merkittiin selkeästi mistä kyseinen ruuvijoukko oli peräisin, esimerkiksi: suuntaperäsimen nostopisteen peiteruuvit, LH-siiven tyvimmäinen johtoreuna pala, korkeusvakaaja, jne.

Cblogi_2023-20-01_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen.

Pansiossa on käytössä pieni ultraäänipesuri, jolla puhdistetaan kaikki talteen otetut ruuvit, pultit, prikat ja mutterit. Alun perin oli tarkoitus, että pesuriin laitetaan kiinnitystarvikkeita pestäväksi Arlandassa pakattu pussillinen kerrallaan, jotta niiden alkuperätieto pysyy hallinnassa. Pesuri osoittautui kuitenkin sen verran hitaaksi, että ajan säästämiseksi pesurin koriin on kaadettava usean ruuvipussin sisältö yhtä aikaa. Tämä johtaa siihen, että tällaiset ”sekaerät” on lajiteltava pesun jälkeen. Pestyjä ”sekaerien” ruuveja on jaoteltu pääasiassa pituuden mukaan jatkokäyttöä varten. Suuremmat merkityt erät voidaan pestä pussi tai kaksi kerrallaan, jolloin niiden lähtöpaikkatieto on selkeä. Lähtöpaikan mukaan nimetyt pestyt erät on laitettu uusiin pusseihin, joissa on merkintä sijainnista, esimerkiksi: keulan paineseinä ruuvit, LH pankan ruuveja pellit ja tuet, LH siiven yläpuolen luukku, jne.

Cblogi_2023-20-02.jpg

Cblogi_2023-20-03-04.jpg

Kun kone aikanaan kootaan, on siis käytössä vanhoja ja uusia ruuveja, laippamuttereita, ym. kiinnitysosia. Caravelle ei koskaan tule lentämään, joten tietyissä kohdissa on mahdollista poiketa alkuperäisestä kiinnitystavasta. Näkyviin jäävät paikat pyritään kiinnittämään alkuperäisen näköisillä ruuveilla, jos suinkin mahdollista. Näkymättömiin jäävissä liitoksissa ja liitoksissa, joita ei todennäköisesti ole tarpeen enää avata, käytetään työn nopeuttamiseksi myös pop-niittejä. Joitain näkyviä, alun perin niitattuja, muotosuojalevyjä on jo kiinnitetty pop-niiteillä ja näkymä on alkuperäisen veroinen.

Cblogi_2023-20-05_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Eräs hankalimpia kohtia koneen kokoamistyössä tulee olemaan siipiliitoksen pohjaluukun saaminen paikoilleen, sillä alkuperäiset ruuvit on paljolti jouduttu poraamaan pois, alkuperäisiä laippamuttereita rikkoutunut ja luukun materiaalikin on syöpynyt.

Erottuvatko valmiissa uudelleen kootussa Caravellessä uudet ja vanhat ruuvit? Konetta tuskin katsotaan kovin usein niin läheltä, että ne erottuisivat. Uusissa ruuveissa on kellertävä korroosiosuojaus ja vanhat ruuvit ovat hapettuneita ja tummempia, joten molemmat poikkeavat jonkin verran asennusympäristöstään. Ultraäänipesuri ei poista ruostetta eikä hapettumia, joten maalipinnan alle jääviä ruuvinkantoja on hiottava, jotta maali tarttuisi niihin samalla tavoin kuin ympäröivään peltiin.

Hankalat ruuvit saatiin pääosin porattua pois siististi, mutta suuntavakaajan ja korkeusvakaajan kohdalla porattuja reikiä joudutaan korjaamaan kokoamisvaiheessa. Porattujen ruuvien kohdalle asennetaan tällöin kuppiprikka, joka peittää reiän reunan vauriot.

Lentokoneen ruuvit eivät ole tavallista rautakauppatavaraa eivätkä autotarviketavaraakaan. Yleistäen voidaan sanoa, että lentokoneissa uppokantaruuvien senkkikulma on erilainen kuin autoissa. Tuumamitoituksen ruuveja on edelleen olemassa samalla standardilla kuin alkuperäiset ja niitä löytyy USA:n markkinoilta. Sud Aviationin omien mitoitusten mukaisia ruuveja on vaikea korvata alkuperäisten kaltaisilla. Esimerkiksi siiven keskiliitoksen peitelevy on osa rungon paineseinää, sen kiinnityksessä on käytetty millisiä ranskalaisruuveja, joissa on eri senkkaus (120 astetta) kuin muissa ruuveissa eikä samanlaisia uusia ruuveja löydy mistään. 

Tuumamittaisten ruuvien hankinnassa on apua saatu sipoolaiselta Ronema Oy:ltä, joka edustaa amerikkalaista Aircraft Spruce -yhtiötä ja tuo maahan varaosia ja lentäjätarvikkeita. Heidän kauttaan on tilattu ruuveja USA:sta.

Oli tietysti pakko kysyä, ovatko nuo ruuvit kovin kalliita Caravelleä varten maahan tuotuina. Pääsääntöisesti eivät, puhutaan 10-30 sentistä per kappale. Eli sadalla eurolla saa jo melkoisen kasan. Millimittaisten erikoisruuvien valmistuttamista on selvitetty myös, se olisi kyllä mahdollista, mutta hinta ei ole toistaiseksi tiedossa.

Caravellen kokoaminen tulee olemaan haastava palapeli, mutta ”ruuvitiimi” on valmistautunut ja pyrkii ennakoimaan kesäkuun hektisen työvaiheen niin hyvin kuin mahdollista.

Kuvat Ismo Matinlauri ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

Caravelle III OH-LEA "Sinilintu"

Keskiviikko 29.3.2023 - Erja Reinikainen

In English

Ilmailumuseoyhdistyksen Arlandasta Suomeen tuoma Caravelle III oli SASin käytössä rekisteritunnuksella SE-DAF ja nimellä Sven Viking. Konetta entisöidään Pansiossa Finnairin väreihin, sen ensimmäiseksi Caravelleksi OH-LEA, Sinilintu. Tässä blogissa tutustutaan tämän koneyksilön historiaan ja moninaisiin vaiheisiin.

Cblogi-2023-03-29-00.jpg

Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto / Ilmailu-lehti

Vuonna 1958 Finnairin edeltäjä Aero Oy tilasi ranskalaiselta Sud Aviation -lentokonetehtaalta kolme Caravelle IA -suihkukonetta. Tuolloin suomalaisyhtiö oli kehityksen kärjessä ja tilasi uutta suihkukonetyyppiä vasta neljäntenä asiakkaana Air Francen, SAS:n ja brasilialaisen Varigin jälkeen.

Cblogi-2023-03-29-01.jpg

Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto / Börje Hielm

Suomen siviili-ilmailun ensimmäinen suihkukone, Sinilintu-nimen saanut Sud Aviation Caravelle IA -kone (OH-LEA) luovutettiin Toulousessa 21.2.1960 ja se laskeutui Suomeen 22. helmikuuta 1960. Kutsuvieraina lennolla olivat mm. kulkulaitosministeri Arvo Korsimo, Aero Oy:n toimitusjohtaja Leonard Grandell, Helsingin Sanomien päätoimittaja Yrjö Niiniluoto ja merenkulkuneuvos Antti Wihuri. Koneen lensi Suomeen entinen hävittäjälentäjä Mannerheim-ristin ritari Olli Puhakka, joka oli siirtynyt Ilmavoimista Aeron palvelukseen vuonna 1946. Perämiehenä oli myös entinen sotalentäjä Olavi Siirilä.

Cblogi-2023-03-29-02.jpg

Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto / Börje Hielm

Sinilintua seurasivat kevään 1960 aikana Sinisiipi (OH-LEB) ja Sininuoli (OH-LEC). Nämä kolme konetta modifioitiin myöhemmin tyypiksi Caravelle III. Neljäs kone oli jo alun perin tyypiltään Caravelle III, kun se hankittiin vuonna 1962. Se sai nimekseen Sinipiika (OH-LED).

Cblogi-2023-03-29-03.jpg

Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto / Ilmailu-lehti

Cblogi-2023-03-29-04.jpg

Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto / Ilmailu-lehti

Sinilintu oli Aeron laivastossa kolmessa eri maalauksessa. Ensimmäinen niistä oli koneen toimitusmaalaus, missä sivuperäsin oli sininen ja sivuvakaimen yläosassa iso Aero-teksti. Toiseen maalaukseen sivuperäsin maalattiin valkoiseksi ja Aero-tekstin paikalle siniristi, muuten maalaus oli sama kuin edellinen. Kolmas maalaus tehtiin Caravelle III -päivityksessä. Tämä on se asu, johon entinen SASin SE-DAF tullaan nyt kunnostamaan ja joka näkyy Caravelle-projektin etusivulla koneen havainnekuvassa. Finnairin juhliessa 40-vuotista toimintaansa koneeseen lisättiin juhlalogo ja teksti.

Cblogi-2023-03-29-05.jpg

OH-LEB. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto / Finnair Oyj.

Finnairin Caravelleissä matkustamossa oli ensimmäisessä luokassa 16 istumapaikkaa ja turistiluokassa 75. Koneilla lennettiin Euroopan kaupunkeihin huhtikuusta 1960 lähtien. Kohteita olivat aluksi Tukholma, Kööpenhamina, Frankfurt ja seuraavina vuosina useat muut kaupungit.  Caravellet siirsivät Convair 440 Metropolitan -mäntämoottorikoneet kotimaan reittiliikenteeseen. Kotimaan kohteista ensimmäisenä suihkukoneyhteyden sai Oulu loppuvuodesta 1961 lähtien.

Cblogi-2023-03-29-06.jpg

Olli Puhakka ja Olavi Siirilä SAS:n Eskil Vikingin ohjaamossa. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto / Ilmailu-lehti

Suomalaiskoneiden erikoisuus oli niiden lentäminen vain kahdella ohjaajalla, kun muut tilaajat käyttivät ajan hengen mukaan lennoilla kahden ohjaajan lisäksi myös mekaanikkoa. Toinen merkittävä ero oli toimintaympäristö, jonka takia Aeron Caravelleihin asennettiin jarruvarjo. Caravelle III:n Rolls Royce Avon -moottoreissa ei nimittäin ollut reverssejä avustamaan koneen jarrutusta. Jarruvarjoa käytettiin vain erityisen heikoissa kiitotien kitkaolosuhteissa, jolloin lentäjä avasi jarruvarjon kahvasta laskukiidossa. Kiitotieltä poistuttaessa jarruvarjo vapautettiin samasta vivusta ja tekniikan edustajat kävivät poimimassa sen talteen uudelleenasennusta varten.

Cblogi-2023-03-29-07.jpg

OH-LEB ”Sinisiipi” käyttää jarruvarjoa. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

OH-LEA Sinilintu lensi ensilentonsa 11.2.1960. Finnairin laivastossa kone lensi 9091 tuntia. Kone myytiin takaisin Sud Aviationille 4.12.1962 ja se lennettiin Ranskaan 20.9.1964.

Koneen seuraava käyttäjä oli saksalainen LTU, jolle kone toimitettiin rekisterillä D-ABAF 12.2.1965 ja se sai tunnuksen Nordrhein-Westfalen. Seuraava koneen käyttäjä oli hollantilainen Transavia Holland. Se vuokrasi koneen 30.1.1969-16.4.1970 rekisterillä PH-TRM.

Cblogi-2023-03-29-08.jpg

F-BSSR elokuussa 1978. Kuva: Michel Gilliand Via Wikimedia Commons.

Hollannista kone palasi Ranskan rekisteriin F-BSRR ja Air Interille, joka käytti konetta 19.3.1971 alkaen aina joulukuuhun 1980. Välillä kone oli vuokrattuna eri rekisteritunnuksilla muun muassa Royal Air Marocille ja SNIAS:lle.

Air Inter myi koneen Italiaan Altairille ja se sai rekisterin I-GISA. Kone poistettiin käytöstä syyskuussa 1983 sen lennettyä 37 532 lentotuntia. Mutta sen tarina ei vielä pääty tähän.

Italiasta koneen osti Kongoon IAC Airlines. Kone sai rekisterin 9Q-CPS ja nimen Santeny. Viimeinen konetta käyttänyt lentoyhtiö oli Air Transport Service, joka lensi sillä vuoteen 1994. Caravelle romutettiin vuonna 1996 N’djilin kansainvälisellä lentokentällä Kinshasassa Kongossa.

OH-LEA oli historiallinen koneyksilö, se palveli 36 vuotta ja sitä operoi useampi lentoyhtiö ja käyttäjä kuin yhtäkään muuta ensimmäisen sukupolven Caravellea.

Blogissa on käytetty seuraavia lähteitä:

  • www.caravelle-projekti.fi
  • www.lentoposti.fi uutinen 31.02.2020
  • www.wikipedia.fi/Sud_Aviation_Caravelle
  • www.issuu.com/aviatorlehti/docs/2013_aviator_nr2, artikkeli Finnairin Caravelle-laivaston vaiheet
  • Teknisiä kommentteja on saatu Juha Klemettiseltä.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »