Caravellen hattuhyllyn siirto

Tiistai 2.4.2024 - Ismo Matinlauri

Caravellen sisustustyöt alkoivat todenteolla maaliskuussa LH eli vasemman puolen hattuhyllyn perimmäisen osan siirrolla RH eli oikealle puolelle koneen etuosaan. RH-puolelta hattuhyllyt puuttuvat koko matkalta. Nämä oli purettu Ruotsissa yhdessä muun kattorakenteen kanssa paikallisiin tarpeisiin.

Tarkoituksena on tehdä koneen etuosaan nelirivinen matkustamon osa ja tältä osin puuttuva hattuhylly piti purkaa koneen takaosasta ja kiinnittää se etuosaan. Takaosasta tehdään sitten avoin tila erilaisiin tapahtumiin tai näyttelyihin.

Hattuhyllyn purkaminen osoittautui todella työlääksi operaatioksi. Tämä oli ensimmäinen kohta Caravellessä jossa ei ruuveja oltu säästelty. Selvästi tätä ei ollut tarkoitus purkaa ihan joka huollossa.

Kymmenien pienempien ruuvien lisäksi PSU:n eli matkustajan yläpuolella olevan paneelin kautta piti irroittaa kustakin neljä lukituspulttia. Pitkävartinen työkalu piti rakentaa erikseen tähän tarkoitukseen.

Cblogi_2024-10-01.jpg

RH-puolelle koneen huolto-ovesta alkaen valmisteltiin kiinnitysrimat hattuhyllylle, Alempi alumiininen rima voitiin siirtää mutta ylempi kiinnitysrima takaa oli mahdoton irroitettava, jolloin päätettiin korvata se puurimalla.

Cblogi_2024-10-02.jpg

Hattuhyllyn kokoaminen tapahtui päinvastaisessa järjestyksessä kuin purkaminen. Ensin laitettiin ilmastointi- ja kovaäänisten paneelirivi paikoilleen.

Cblogi_2024-10-03.jpg

Hattuhyllyn kiinnikkeet piti valmistella uutta paikkaa varten, sillä kiinnikkeiden jako ei mennyt kohdalleen suoraan johtuen siitä, että hylly piti kääntää toiselle puolelle asennusta varten.

Cblogi_2024-10-04.jpg

Hattuhyllyn lopullinen kiinnitys tapahtui PSU:n kautta. Tällä kertaa kiinnityspultit korvattiin itseporautuvilla ruuveilla. Kiinnityspulttien korvakkeita ei ruvettu siirtämään, vaan todettiin ruuvikiinnityksen riittävän.

Cblogi_2024-10-05.jpg

Hattuhyllyn yläpuolelle pinkoitettiin toiselta puolen otettu pintamateriaali jolloin ulkonäöllisesti molemmat puolet ovat samanlaiset. Lopuksi vielä laitettiin ilmastointi- ja kovaäänispaneelien päälle pintaritilät.

Cblogi_2024-10-06.jpg

Hattuhyllyn siirto arvelutti alunperin johtuen juuri työmäärästä ja vanhan valmiin rakenteen tietoisesta rikkomisesta. Työssä vaikeimmaksi ja eniten aikaa vieväksi vaiheeksi osoittautuikin hyllyn purkaminen. Sen jälkeen kiinnittäminen uuteen paikkaan oli jo aika suoraviivainen juttu.

Molempiin päihin tulee vielä myöhemmin väliseinät, jolloin päädyt jäävät siististi piiloon. Väliseinien rakentaminen on sitten oma tarinansa, johon palataan kun sen aika on.

Kuvat: Ismo Matinlauri.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Caravellen oikean siivenkärjen johtoreunan rakentaminen valmistui

Keskiviikko 27.3.2024 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistyksen omistaman ja Turun lentoasemalla näytteillä olevan Caravellen III:n (OH-LEA Sinilintu) oikean siiven kärkiosan tuhoutuneen johtoreunan rakentaminen on saatu valmiiksi. Caravellessa siiven kärkiosa on oma siivestä irrotettava kokonaisuus. Jatkossa käytän tästä siiven kärkisoasta yksinkertaisuuden vuoksi termiä siiven kärki.

Blogi_2024-12-01.jpg

Blogi_2024-12-02.jpg

Siivenkärjen uuden johtoreunan rakentamisen viimeisenä työnä oli johtoreunan ylä- ja alapuolen verhoilulevyjen reunojen niittaaminen johtoreunan keskiviivalle. Verhoilulevyjen reunat kohtaavat johtoreunan keskiviivalla. Muilta osin uuden siivenkärjen verhoilulevyt oli jo niitattu siivenkärjen rakenteeseen.

Blogi_2024-12-03.jpg

Blogi_2024-12-04.jpg

Jotta verhoilulevyjen reunat saataisiin niitattua johtoreunan keskiviivalle, levyjen reunat kiristettiin johtoreunaa vasten siivenkärjen ympäri kiedotulla kuormausliinalla. Tämän jälkeen levyjen reunojen kumpaankin päähän porattiin niitinreiät ja reunat niitattiin johtoreunan keskiviivalle veto- eli popniiteillä.

Blogi_2024-12-05.jpg

Todettiin että verhoilulevyjen reunojen väliin jäi 1–4 mm suuruinen rako. Levyjen reunat eivät siten täysin ylettyneet kohtaamaan toisensa puskusaumaisesti. Rako päätettiin peittää alumiinisella johtoreunan keskilinjaa pitkin kulkevalla peitelevyllä.

Blogi_2024-12-06.jpg

Blogi_2024-12-07.jpg

Blogi_2024-12-08.jpg

Blogi_2024-12-09.jpg

Peitelevyn tekemiseksi leikattiin 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä 8 cm leveä ja 40 cm pitkä alumiinilevy peittämään verhoilulevyjen välistä saumaa. Alumiinilevyä muokattiin johtoreunan kaarevaan muotoon taivuttamalla levyä sopivan kokoista rautaputkea vasten. Peitelevyn saaminen haluttuun muotoon oli työlästä, sillä siivenkärjen johtoreuna kaartuu useaan suuntaan. Levyä muokattiinkin vaihe vaiheelta levyä välillä paikalleen sovittaen. Näin peitelevy saatiin painautumaan tiiviisti siivenkärjen johtoreunan harjannetta vasten.

Blogi_2024-12-11.jpg

Blogi_2024-12-11.jpg

Blogi_2024-12-12.jpg

Blogi_2024-12-13.jpg

Nyt voitiin poistaa alumiinilevyn pintaa suojaavat siniset muovikalvot ja aloittaa peitelevyn niittaus. Niittausta varten peitelevy kiristettiin paikalleen molemmista päistään kuormausliinalla. Peitelevyn kumpaankin reunaan kiinnitettiin maalarinteippi vetoniittien paikkojen merkitsemiseksi. Niitinpaikat merkittiin maalarinteipin pintaan tasavälein harppia ja lyijykynää käyttäen ja reiät niiteille porattiin merkintöjen mukaan.

Blogi_2024-12-14.jpg

Blogi_2024-12-15.jpg

Pohdittiin, missä järjestyksessä levy kannattaisi niitata, jotta se saadaan täysin mukautumaan siivenkärjen johtoreunan muotoon. Päädyttiin siihen, että niittaus aloitetaan peitelevyn takapäästä, josta edettäisiin niitti niitiltä kohti kärkeä. Näin menetellen suojalevy niittautuikin tiiviisti siivenkärjen johtoreunaan. Lopuksi suojalevyn reunoja naputeltiin vielä vasaraa ja puupalikkaa apuna käyttäen painautumaan tiiviimmin alla olevan verhoilulevyn pintaa vasten.

Blogi_2024-12-16.jpg

Blogi_2024-12-17.jpg

Vaativa työ Caravelle III:n siivenkärjen tuhoutuneen johtoreunan rakentamiseksi oli saatu valmiiksi. Toki edessä on vielä siiven kärkivalon 3D-tulostetun kuvun asentaminen johtoreunan kärjessä olevaan paikkaansa.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu, Tiistaikerho

Super Caravellella etelän aurinkoon

Maanantai 26.2.2024 - Erja Reinikainen

Suomeksi

Kirjoitin matkapäiväkirjaani 22.6.1966: ”Kone on vielä kentällä, moottorit käyvät. … Olemme olleet ilmassa jo hyvän aikaa. Söimme juuri ja n. puolen tunnin kuluttua olemme Varsovassa. … Nousimme jo aikaa sitten Varsovasta, lennämme korkealla pilvien yläpuolella. Kohta olemme Constantassa. Lentokentältä ajamme hotelli Lotukseen”.

Olimme Aurinkomatkojen lomamatkalla Romanian Mamaiaan Mustan meren rannikolle. Olin 10-vuotias. Kone oli Finnairin Super Caravelle, koneyksilöä en ole kirjannut eikä se käy ilmi matkalla otetuista valokuvista. Mennen tullen tankkausvälilasku tehtiin Varsovassa.

Samaisessa päiväkirjassa on kertomus matkasta ruotsalaisen charteryhtiö Internordin DC-6:lla Helsinki – Napoli – Helsinki vuonna 1967. Alppien ylitys kirkkaassa säässä oli kokemus tasamaan suomalaislapselle: ”Edessämme on juhlallisia, kauniita vuoria! Majesteetilliset Alpit liukuvat ohi ihanine laaksoineen”. Melkoista kirjallista paatosta 11-vuotiaalta…

Cblogi_2024-05-01.jpg

Päiväkirjan välistä löytyi Aurinkomatkojen moniste ”Lepomatka Rhodokseen 29.5.1968”. Siitä käy ilmi, että lento oli Kar-Airin, kone Aero Oy:n.

Sitten seuraavana vuonna taas ilmassa, 29.5.1968: ”Taas Finnairin Super Caravellessa. Perä on käännetty Seutulalle ja matka kohti Rhodosta on alkanut. … Allamme avautuu karttamainen maisema metsineen, järvineen ja peltoineen. Pilvet purjehtivat pehmeinä ja valkoisina ohitse. Välilasku on tällä kertaa Budapestissä. … Nyt olemme Budapestissä, mutta emme pääse ulos. Miksi ei?? Vai on tämä Budapest, näyttää ihan tavalliselta: tutka, Interflugin kone ja säiliöautoja”.

Cblogi_2024-05-02.jpg

Erja äidin kanssa Rhodoksen satamassa v 1968. Tämän tyypillisempää turistikuvaa ei kai voi olla?

Vuonna 1969 oltiin matkalla taas Rhodokselle, tällä kertaa Caravelle oli OH-LSB ”Tampere”. Piirsin päiväkirjaan kuvan siitä. Se on ehkä hieman ”tumppi” ja ikkunat vääränlaiset, mutta muuten lähes näköinen: moottorit takarungossa, korkeusvakaaja suht oikean kokoinen ja siivissä rajakerrosaidat.

Cblogi_2024-05-03.jpg

Piirros Super Caravellestä vuodelta 1969.

Taustaksi matkakertomuksille on kerrottava, että isäni oli sota-ajan lentokonemekaanikko ja hän halusi perheen kokevan millaista lentäminen on. Ensimmäisen lentomatkani tein Kar-Airin DC-3:lla Helsingistä Tampereelle kun olin kuusivuotias. Vuosina 1962–69 ja 1970-luvun alkuvuosina matkustin joka vuosi vanhempieni kanssa jonnekin, yleensä lentäen. Lentäminen oli minusta todella hienoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Caravellen oikean siivenkärjen korjaus loppusuoralla

Perjantai 23.2.2024 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerho on monella tapaa osallistunut Turun lentoasemalla olevan Caravelle III ”Sinilinnun” (OH-LEA) entisöintitoimiin. Niistä viimeisin on koskenut Caravellen oikean siiven kärkikappaleen  johtoreunan uudelleen rakentamista. Siipeen oli törmätty koneen ollessa varastoituneena Arlandan lentokentän laidalla, jolloin kärkikappaleen johtoreuna oli murskaantunut korjauskelvottomaksi. Siiven kärkikappale on erillinen siiven kärkeen liitettävä osa. Tässä blogissa käytän yksinkertaisuuden vuoksi siiven kärkikappaleesta nimeä siivenkärki.

Blogi_2024-08-01.jpg

Loppuvuodesta 2022 aloitimme siivenkärjen johtoreunan rakentamisen purkamalla vaurioituneen alueen. Uuden johtoreunan rakentamisessa pystyimme osittain hyödyntämään vaurioituneen johtoreunan alkuperäistä rakennetta. Vuoden 2023 loppuun mennessä olimme rakentaneet alumiinilistoista siivenkärjen johtoreunan uuden tukirakenteen, joten kevätkauden 2024 alkaessa aloitimme uuden johtoreunan verhoilun. Caravellen oikean siivenkärjen johtoreunan rakentamisen vaiheista on kerrottu Tiistaikerhon blogeissa marraskuussa 2022 ja tammikuussa 2024.  

Siivenkärjen uuden johtoreunan verhoilu toteutettiin kolmessa osassa. Tämä siksi, ettei ilman muokkauslestiä pysty verhoilemaan moneen suuntaan kaareutuvaa johtoreunaa yhdellä alumiinilevyllä. Tuollaisen muokkauslestin rakentaminen on taitojemme ulkopuolella.

Blogi_2024-08-02-03.jpg

Blogi_2024-08-04.jpg

Verhoilu toteutettiin niin, että verhoilimme ensin siivenkärjen uuden johtoreunan kärkiosan, jossa sijaitsee siiven purjehdusvalo. Sen jälkeen verhoilimme johtoreunan keskiosan. Lopuksi verhoilimme uuden johtoreunan takaosan, joka yhtyy siivenkärjen ehjään vaurioitumattomaan osaan.

Blogi_2024-08-05-06.jpg

Blogi_2024-08-07-08.jpg

Verhoilu aloitettiin siis johtoreunan kärjestä. Se verhoiltiin 1 mm vahvuisella hyvin muokattavissa olevalla alumiinilevyllä. Verhoiltavasta alueesta tehtiin ensin pahvimalli, jonka mukaan alumiinilevystä leikattiin tarvittava kappale. Leikattu alumiinilevy taivutettiin johtoreunan kärjen ympärille. Levyä muokattiin niin kauan, että se painautui tiiviisti vasten johtoreunan kärjen rakenteita. Kun levy oli saatu paikalleen, se niitattiin kiinni veto- eli popniiteillä. Sud Aviationin tehtaalla Ranskassa Caravellen siivenkärjen verhoilulevyt oli kiinnitetty uppokantaniiteillä. Siihen emme kuitenkaan nyt ryhtyneet.

Blogi_2024-08-09-10.jpg

Seuraavaksi verhoiltiin siivenkärjen johtoreunan keskiosa. Kun teimme verhoiltavasta alueesta yhtenäistä pahvimallia, totesimme että verhoilu kannattaa tehdä niin, että johtoreunan kumpikin puoli, eli ylä- ja alapuoli, verhoillaan omalla alumiinisella verhoilulevyllään. Syynä oli jälleen se, että verhoiltava pinta taipuu useaan suuntaan. Näin toimien kummankin puolen verhoilulevyn yläreunat kohtaisivat puskusaumaisesti johtoreunan harjalla.

Blogi_2024-08-11-12.jpg

Johtoreunan ylä- ja alapuolta varten tehtyjen pahvimallien eli kaavojen mukaan leikattiin 1 mm alumiinilevystä verhoiltavat alumiinilevyt. Ensin muokkasimme lopulliseen muotoonsa johtoreunan yläpuolisen levyn. Se kiinnitettiin puristimilla paikoilleen. Kun niitinreiät oli porattu,  levy niitattiin popniiteillä johtoreunan kehikkoon. Vastaavalla tavalla muokattiin johtoreunan alapuolelle tuleva levy ja niitattiin kehikon rakenteeseen. Siivenkärjen uusi johtoreuna oli jo 2/3 osalta verhoiltu.

Blogi_2024-08-13.jpg

Uuden siivenkärjen johtoreunan takaosan verhoilimme myös kahden verhoilulevyn mallilla. Näiden verhoilulevyjen etureuna niitataan keskimmäisen verhoilulevyn takareunaan limisaumaisesti. Takareunastaan verhoilulevy liittyy puskusaumalla siivenkärjen vaurioitumattoman osaan.

Blogi_2024-08-14-15.jpg

Blogi_2024-08-16-17.jpg

Blogi_2024-08-18-19.jpg

Aloitettiin verhoilu siivenkärjen yläpinnan levystä. Tällä kertaa verhoilulevyn kaava tehtiin läpinäkyvästä muovista. Muovikalvo asetettiin verhoiltavan alueen päälle ja siihen piirrettiin tussikynällä verhoilulevyn muoto. Muovikalvo leikattiin tussiviivojen mukaan valmiiksi kaavaksii, joka asetettiin 1 mm vahvuisen alumiinilevyn päälle. Kaavan muoto piirrettiin alumiinilevyyn piikillä ja levy leikattiin muotoonsa piirtoviivojen mukaan. Leikattua alumiinilevyä jouduttiin muokkaamaan jonkin verran, ennen kuin se oli valmis niitattavaksi.

Blogi_2024-08-20-21.jpg

Blogi_2024-08-22-23.jpg

Blogi_2024-08-24.jpg

Verhoilulevy kiinnitettiin ensin paikalleen lukkopihdillä ja niitattiin alareunastaan ensin vain yhdellä popniitillä. Nyt vielä tarkistettiin, että levy on varmasti paikallaan ja peittää suunnitellusti verhoiltavan alueen. Tämän jälkeen aloitettiin levyn niittaaminen uuden johtoreunan tukirakenteisiin. Niittauksessa edettiin verhoilulevyn alareunasta kohden levyn yläreunaa. Yläreuna niitattiin vasta, kun siitä oli leikattu pois ylimäärä ja levyn reuna oli taivutettu johtoreunan harjanteen kaarevaan muotoon.

Blogi_2024-08-25.jpg

Vastaavalla tavalla verhoilimme alumiinilevyllä uuden johtoreunan takaosan alapinnan, jolloin ylä- ja alapuolisen verhoilulevyn yläreunat kohtasivat toisensa puskusaumaisesti keskellä johtoreunan harjannetta. Levyjen yläreunojen puskusaumaan jäi muutaman millin rako. Tämä rako peitetään harjannetta pitkin kulkevalla alumiinisella peitelevyllä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu;Tiistaikerho

Tarinoita Caravellen talvesta

Sunnuntai 11.2.2024 - Jouko Tarponen ja Hannu Hedman

In English

Joukossamme on useita Caravelle-veteraaneja. Kahvihetkillä tai muuten keskustelussa on tullut esille värikkäitä tarinoita noilta ajoilta. Ohessa pari omakohtaista kokemusta.

Ensimmäinen lentomatkani Caravellellä  

Olin kaverini kanssa 13–14-vuotiaina melkoisia lentokonefaneja. Käytiin Raisiosta Turun lentoasemalla ja sen läheisellä Sikovuori-nimisellä kalliolla usein lentokoneita katsomassa. Kulkuvälineenä usein oma pyörä, mutta myös vanhempien kyyditsemänä.

Cblogi_2024-04-01.jpg

Oli kevät 1982 ja säästimme kaverini kanssa rahaa lentomatkaan Turusta Helsinkiin ja juuri Finnairin poistuvilla Super Caravelle -koneella. Olin silloin jo Caravelle-fani, joka juontaa varmaan lapsuudesta, kun se oli varmaan ensimmäinen kone, jonka tunsin. Caravelle lensi silloin kerran viikossa charterina Turusta Heraklioniin. Super Caravelle tuli reittilentona Helsingistä Turkuun lauantai-iltana ja lähtöaika Heraklioniin oli muistaakseni klo 21.15 ja paluu sieltä sunnuntaiaamuna klo 7.15.

Suuri päivä koitti sunnuntaina 23.5.1982. Ostettiin liput aamulennolle Turusta Helsinkiin, lähtö klo 7.45, Lentokone oli Super Caravelle. Lipun hinta oli 70 silloista markkaa. Paluumatka tehtiin Helsinki-Vantaalta bussilla juna-asemalle ja sieltä sitten Turkuun.

Lentäminen sekä jännitti että kiinnosti ihan älyttömästi, kun se oli minulle entuudestaan tuntematonta. Aamulla lähdettiin kotoa Raisiosta Turun lentoasemalle vanhempiemme kuskaamana aurinkoisessa aamussa. Paikan päällä ilmoitustaululla oli kuitenkin ilmoitus, että kone saapuu Heraklionista liki 2 tuntia myöhässä. Siitä lähdettiin sitten takaisin kotiin Raisioon ja palattiin lentoasemalle ehkä noin puolitoista myöhemmin.

Cblogi_2024-04-02.jpg

Super Caravelle OH-LSD "Oulu" laskeutui Heraklionista Turkuun klo 9.10 täysi poka päällä. Kun kone oli tyhjennetty ja tankattu, tuli kuulutus "lähtö Finnairin vuorolla AY204 Helsinkiin, portti 1". Siinä vaiheessa oli hetken melkein ylitsepääsemätön olo.

Cblogi_2024-04-03.jpg

Olo helpotti ainakin sen verran, että lähdin kaverini kanssa portista kävelemään koneeseen. Olin lentomatkustajana ensikertalainen, kaverini ei. Itse koneessa olo ei enää jännittänyt niin, paitsi kun nousukiito alkoi. Katsoin vain lattiaa, kiidon aikana radan epätasaisuudet tuntuivat koneessa, joka oli ihan uutta. Kun kone nousi, kulku muuttui tasaiseksi.

Cblogi_2024-04-04.jpg

Pian katsoin ensi kertaa ikkunasta ulos. Se oli jotain uutta ja mahtavaa. En muista enää pelänneeni muuta kuin ehkä jotain laskun kaarroksia. Olin 14-vuotias ja kaverini 13-vuotias.

Cblogi_2024-04-05.jpg

Koko se ensimmäinen lento oli ja on edelleen yksi muistettavimpia kokemuksia. Lentäminen muutenkin oli silloin luksusta kun vertailee tähän päivään. Ei silloin tehty etelänmatkoja tms. nykyiseen tapaan. Oli todella upea kokemus, jolla voitin samalla lentopelon. Lentäminen kun ei ollut enää tuntematonta. Se oli silloinkin todella turvallista.

Yöllinen kohtaaminen

Ohessa huonossa kuvassa on lentopäiväkirjan sivu yli 50 vuoden takaa. Olin silloin ns. yö-VFR- ja perusmittarikurssilla EFKU. Koululentoja ja yksinlentoja lentoja lennettiin pimeässä. Ensimmäisen yksinlentomatkan yöllä suoritin 4.2.1972. Niihin aikoihin iltavuoro, oliko AY555, Hesasta Kuopioon tehtiin Superilla.

Cblogi_2024-04-06.jpg

Näillä myöhäislennoilla olin usein ilmassa yhtä aikaa Caravellen kanssa. Kerran Kuopion tornissa oli lennonjohtaja Lindenin Kalle ja hän oikein varoitti ollessani menossa Kurkimäen mastojen kohdalla etelään: ”OH-PCD katohan ympärilles, Finnair Vitoset (555) tulee vastaan”. Caravelle kuittasi: ”Pikkukone näkyy”. Silloin vasta huomasin valtavan valomeren lentävän vasemmalla puolellani.

Sen jälkeen olin tarkempi ja usein kohdattiin ilmassa Kuopion APP-alueella. Sykähdyttävintä oli, että torni selvitti koneeni platalle lähelle Finskiä. Piti oikein potkiskella koneen renkaita, että teki itsensä tärkeäksi. Kyllä pojat Caravellen ikkunasta morjensti.

Kuvat ja tekstit:

Ensimmäinen tarina: Jouko Tarponen, Turun Caravelle-tiimin armoitettu valokuvaaja ja kunnostusprojektin dokumentoija

Toinen tarina: Hannu Hedman, niin ikään Turun Caravelle-tiimin jäsen ja lentäjä koko sielustaan. Taipumus myös pukeutua punaiseen joulun alla...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Caravellen oikean siivenkärken korjaus

Sunnuntai 14.1.2024 - Tiistaikerholainen

In English

Ilmailumuseoyhdistys ry:n Ruotsista hankkiman ja Turun lentoasemalla Finnairin Sinilinnuksi (OH-LEA) entisöidyn Caravellen oikean siiven kärkikappaleen johtoreuna oli Ruotsissa olon aikana pahasti vaurioitunut. Se oli vaurioitunut noin 40 cm matkalta ja samalla oli tuhoutunut siiven kärjen purjehdusvalo. Onneksi Caravellen vasemman siiven kärkiosa on ehjä, joten sitä voidaan käyttää mallina oikean siiven tuhoutuneen kärjen rakentamisessa. Tuhoutunut siiven kärkiosa joudutaan siis uusimaan.

Blogi_2024-01-01-02.jpg

Oikean siiven kärkiosan uusiminen aloitettiin purkamalla vaurioitunut alue. Rutussa olevien alumiinilevyjen niitit porattiin pois, jotta kärjen verhoilua saatiin taivutettua auki ja verhoilulevyt irrotettua kärjen tukirakenteesta. Irrotettuja alumiinilevyjä yritettiin oikaista alkuperäiseen muotoonsa mahdollista uudelleen käyttöä varten. Alumiinilevyt osoittautuivat kuitenkin niin hauraiksi, että ne murtuivat niitä muotoonsa taivutettaessa. Totesimmekin, että oikean siiven kärkikappaleen johtoreuna on verhoiltava kokonaan uusilla alumiinilevyillä.

Blogi_2024-01-03.jpg

Blogi_2024-01-04-05.jpg

Blogi_2024-01-06-07.jpg

Purimme irrotettavissa olleet vaurioituneen alueen tukirakenteet. Osaa rakenteesta ei tarvinnut irrottaa, joten niitä voidaan käyttää sellaisenaan siiven kärkikappaleen johtoreunan rakentamisessa. Irrotetut ja uudelleen käytettävissä olleet tukirakenteet oikaistiin alkuperäiseen muotoonsa. Ne kiinnitettiin vetoniitein paikoilleen hyödyntäen tukirakenteiden sijainnissa ehjää vasemman siiven kärkikappaletta.

Blogi_2024-01-08-09.jpg

Blogi_2024-01-10.jpg

Tämän jälkeen rakennettiin oikean siiven purjehdusvalon tilan takaseinä ja pohjalevy mallina vasemman siiven purjehdusvalo tila. Takaseinä ja pohjalevy leikattiin 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Kun purjehdusvalon alueen takaseinä ja pohjalevy olivat alustavasti saatu  paikalleen, siiven kärkikappaleen johtoreuna oli saanut jo alkuperäistä muotoaan.

Blogi_2024-01-11.jpg

Blogi_2024-01-12.jpg

Purjehdusvalon pohjalevyyn tehtiin aukko purjehdusvalon johdoille. Samoin sorvattiin valmiiksi purjehdusvalon kuppimainen istukka valon myöhempää paikalleen kiinnittämistä ennakoiden. Tämän jälkeen koko purjehdusvalon alue lukittiin reunoistaan 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä leikatuilla listoilla siiven kärkiosan säilyneisiin alkuperäisiin rakenteisiin. Kiinnitys tehtiin vetoniiteillä eli poppareilla.

Blogi_2024-01-13.jpg

Blogi_2024-01-14.jpg

Blogi_2024-01-15.jpg

Seuraava vaihe oli tukirakenteen tekeminen siiven kärkiosan ehjän alueen reunan ja purjehdusvalon takaseinän välille, josta alkuperäiset tukirakenteet olivat tuhoutuneet. Ehjän alueen reunan muodostaa siivenkärjen alkuperäinen kaari. Kaari on tosin yläreunastaan hieman vaurioitunut, mutta korjattavissa ja tulee jäämään kärkiosan uuden verhoilun alle

Blogi_2024-01-16.jpg

Tukirakenne tehtiin 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä leikatuista 2 cm levyisistä listoista. Jotta tukirakenteen listojen päät saatiin niitatuksi kaaren reunaan, leikattiin Dremelin terällä pois kaaren päällä ollut alkuperäinen vaurioitunut alumiiniverhoilu. Listoja kiinnitettiin viisi kappaletta kaaren reunan ja purjehdusvalon takaseinän välille. Kiinnitys tehtiin popniiteillä. Jotta rakenteesta saatiin riittävän tukeva alumiinisten verhoilulevyjen taivuttamiseksi ja kiinnittämiseksi kehikon päälle, rakenteeseen niitattiin vielä kaksi poikittaista alumiinista tukilistaa. Nyt ollaan valmiita aloittamaan oikean siiven kärkiosan johtoreunan verhoilu 1 mm vahvuisella alumiinilevyllä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu, Tiistaikerho

Keskitalven Caravelle-kuulumisia kirjoituspöydän äärestä

Sunnuntai 14.1.2024 - Erja Reinikainen

In English

Siitä on puolisen vuotta kun Ismo Matinlauri kirjoitti tälle palstalle blogin Caravellen kunnostukseen siihen mennessä käytetystä työmäärästä ja tarvikkeista. Vuoden 2023 loppuun mennessä käytetty tuntimäärä Caravellen purkuun, kunnostukseen ja kokoamiseen oli yhteensä 5 653 tuntia.

Cblogi2024-02-01.jpg

Kuva: via Ismo Matinlauri.

Ismon heinäkuun lopussa kirjoittamaa tekstiä mukaillen: "Caravellen kunnostus on vaatinut kohtuullisen paljon aikaa vapaaehtoisilta. Pelkillä koneen kunnostusta tekevillä vapaaehtoisilla ei kuitenkaan tulla toimeen vaan tarvitaan myös paljon paperitöitä".

Cblogi2024-02-02.jpg

Kuva: via Ismo Matinlauri.

Projektin menestyksekäs toteuttaminen on vaatinut avainhenkilöiltä sitoutumista kokonaisvaltaisesti suunnitteluun, hankintoihin ja käytännön järjestelyihin ennen kutakin varsinaista työvaihetta. Noin kolmen vuoden aikana projektin alun jälkeen on pidetty eri kokoonpanoin suuri määrä Caravelleen liittyviä palavereita:

  • Ilmailumuseoyhdistyksen hallituksen seurantakokouksia projektin keskeisissä vaiheissa
  • tekniikan suunnittelutiimin kokoontumisia, keskimäärin kahden viikon välein
  • koneen kuljetuksen suunnittelupalavereita
  • purkuvaiheen ja myöhemmin kokoamisvaiheen kalusto- ja palveluhankintojen kilpailutus- ja valintapalavereita
  • töiden suunnittelun ja hankintojen viikkopalavereita koneen kunnostusvaiheen aikana
  • lisäksi epävirallisia työsessioita on ollut runsaasti, etenkin tekniikan porukalla.

Lähes kaikista kokouksista on laadittu ja arkistoitu muistiot. Projektin kulkua on siis dokumentoitu melko kattavasti tulevia ilmailuhistorian tutkijoita varten.

Lisäksi projektin taustavoimat ovat käyttäneet aikaa tiedottamiseen ulkoisille sidosryhmille, Facebook-tiedottamiseen, lehdistötiedotteisiin, mediahaastatteluihin, valokuvien käsittelyyn, projektimateriaalin arkistointiin, jne. Meitä taustajoukkoihin kuuluvia tiedottajia, kirjoittajia, kääntäjiä, bloggareita ja kuvaajia, ym. on arvioni mukaan ollut projektissa mukana 8–10 henkilöä.

Cblogi2024-02-03.jpg

Kuva: Erja Reinikainen.

Caravelle-projektin sivuille on kirjoitettu keskimäärin 50 blogitekstiä vuodessa, lisäksi kaikki blogit on kuvitettu ja käännetty englanniksi. Projektin nettisivut päivitettiin syksyllä 2023 kokonaisuudessaan projektin vaihetta vastaamaan. Lehtikirjoituksia Caravellestä on kirjoitettu useita, pääasiassa Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-lehteen, mutta myös muihin ilmailuhistoriajulkaisuihin.

Väljää hihaa heiluttaen työstetty Excel osoittaa, että Caravelle-projektin aikana on tähän mennessä kirjoitettu 70 kokousmuistiota. Kokouksiin on käytetty projektin aikana tähän mennessä noin 80 henkilötyöpäivää, kun huomioidaan palaverien kaikki osanottajat ja lisäksi muistioiden laadinta. Blogien julkaisemiseen (kirjoitus, käännös, kuvitus, julkaisu) arvioidaan kuluneen noin 40 henkilötyöpäivää.

Kun tämä vuosi 2024 tästä etenee ja Caravellen työt jatkuvat, niin viikkopalavereita, blogeja, lehtikirjoituksia ja valokuvia syntyy varmasti lisää – ja eiköhän myös meillä projektin dokumentoijilla riitä hommia…

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Tiistaikerhon työtäyteinen syyskausi 2023 päätöksessään

Tiistai 26.12.2023 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon syyskausi sujui myönteisesti. VL Myrsky II (MY-14) -projektin rinnalla entisöintitöitä on ollut sopivasti tarjolla, varsinkin kun lokakuussa voitiin ottaa Hietanen OH-XEA Ressu entisöinnin kohteeksi. Valtaosalle kerholaisia työpäivänä oli perinteinen tiistai. Myrsky-projekti oli työnsä ääressä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Tekemämme työtuntien yhteismäärä syyskaudelta oli noin 2 500 työtuntia. Tiistaikerholaisia oli syyskaudella töissä kaikkiaan 30, joista Myrsky-projektissa yhdeksän. Syyskauden aikana kerhoon liittyi kaksi uutta jäsentä.

Syyskauden hankkeet koskivat seuraavia konetyyppejä: VL Myrsky II (MY-14), Valmet Tuuli III (TL-1), Caudron C.59 (CA-50), Douglas C-47 (DO-5), Hietanen OH-XEA ”Ressu”, Mil Mi-8T (HS-4), Caravelle III (OH-LEA), MiG 21BIS (MG-111), Saab Draken sekä Link Trainer (LT-1).

Blogi_2023-40-01.jpg

Lisäksi tehtiin muita kuin suoranaiseksi entisöintiin liittyviä töitä. Niistä valtaosa tuki Suomen ilmailumuseon toimintaa: I ja II-hallien lattiatasolla olevien koneiden sekä näyttelyssä olevien muiden esineiden pintojen puhdistaminen; museon alapihalta yläpihalle johtavien portaiden tekeminen valmiiksi; pihalla olevan lastenmaailman laittaminen talviteloille; lastenmaailman polkulentokoneen ”hangaarin” maalaus; maalausteltan siivoaminen ja ovien maalaus; tulityökontin edustan kipinäsuojuksen asentaminen; I-hallin maalilennokin pyörien korjaus; siipipukkien tekeminen poistoon menneiden pukkien tilalle; IMY-pannunalusten tekeminen myyntiin.

...

Caravelle III (OH-LEA)

Blogi_2023-40-07.jpg

Koko syyskauden ajan on jatkettu Caravellen oikean siiven kärkikappaleen tuhoutuneen johtoreunan rakentamista. Lokakuussa saatiin rakennettua kärjen uusi runko ja alkoi sen verhoilu 1 mm vahvuisella alumiinilevyllä. Jouluun mennessä siivenkärjen uusi johtoreuna oli jo 80 prosenttisesti saatu verhoiltua. Kevätkaudelle jää siivenkärjessä olevan purjehdusvalon kehysten tekeminen ja purjehdusvalon asentaminen kupuineen paikoilleen.

...

Lue koko blogikirjoitus

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Turun Caravelle-ryhmä joululounaalla

Tiistai 19.12.2023 - Ismo Matinlauri

Englanniksi

Tiistaina 19.12. kokoontui koko Turun Caravelle-ryhmä yhteiselle joululounaalle. Paikka oli Raisiossa sijaitseva Krookilan Wanha Tupa, jonka historia ulottuu vuoteen 1490. Kesäisin kotiseutumuseona toimiva ympäristö tarjosi hyvinkin perinteiset ja jouluiset puitteet onnistuneelle yhteiselle hetkelle.

Blogi_2023-94-01.jpg

Blogi_2023-94-02.jpg

Yhteiskuvassa on 13 Turun Caravelle-ryhmän jäsentä vahvistettuna Janne Salosella ja hänen äidillään Liisa Salosella, joka on aktiivisesti osallistunut Caravellen kunnostukseen ja monin tavoin ilahduttanut ja kannustanut ryhmän sen toiminnassa. Kuvasta puuttuu hovikuvaajamme Jouko Tarponen, joka otti kuvan.

Blogi_2023-94-03.jpg

Tällä porukalla on tarkoitus jatkaa toivottavasti lyhyen talvitauon jälkeen. Jos vielä löydämme sopivan lämpimän tilan niin aloitamme penkkien runkojen ja väliseinien kunnostuksella sään lämpenemistä odotellessa.

Kuvat: Jouko Tarponen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Joulupukki Caravellellä

Tiistai 12.12.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Meillä oli ilo 9.12. toivottaa Joulupukki vierailulle Caravellelle. Joulupukki paljastui asiantuntevaksi lentäjäksi ja tunsi Caravellen ohjaamon laitteiston oikein hyvin. Sikäli tämä on ymmärrettävää – onhan hänellä satojen vuosien lentokokemus poroilla.

Cblogi_2023-93-03.jpg

Cblogi_2023-93-11.jpg

Samalla pidettiin kone yleisölle avoinna. Sää oli hiukan viileämpi kuin koneen kokoamisjaksolla kesäkuun alussa, nyt oli lämpötila -5 C pakkasen puolella. Takakeittiö oli ensimmäistä kertaa käytössä, yleisölle jaettiin siellä glögiä ja pipareita sekä pillimehua pienimmille.

Cblogi_2023-93-10.jpg

Cblogi_2023-93-06.jpg

Paikalle tuli kaiken kaikkiaan 63 henkilöä, joukossa viitisentoista lasta. Kaukaisin vieras oli Portugalista. Vieraat olivat aidosti innostuneita koneesta ja viihtyivät pakkasesta huolimatta paikalla pitkään.

Cblogi_2023-93-05.jpg

Cblogi_2023-93-01.jpg

Takaportaiden hydrauliikka oli korjattu pari päivää aikaisemmin ja portaat olivat auki Joulupukin vierailun ajan. Tämä mahdollisti ihmisten joustavan siirtymisen koneen taakse, jossa oli erityisesti pienimpiä vieraita kiinnostava Rantalan nosturiauto.

Cblogi_2023-93-09.jpg

Cblogi_2023-93-08.jpg

Päivän lopuksi vierailijoiden lähdettyä täydennettiin suolapusseja kosteudenpoiston jatkumisen varmistamiseksi. Tämä Joulupukin vierailu oli sopiva lopetus tälle tapahtumarikkaalle vuodelle Caravellellä.

Cblogi_2023-93-04.jpg

Cblogi_2023-93-13.jpg

Caravelle-tiimi toivottaa lukijoillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Kuvat: Ismo Matinlauri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Caravelle Talviunille

Torstai 16.11.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Päivä lyhenee ja ilma kylmenee Turussakin. Caravellen syksyn kunnostuskausi on päättynyt ja oli aika valmistella kaunokainen talviunille.

Cblogi_2023-91-01_IM.jpg

Cblogi_2023-91-02_IM.jpg

Viimeinen kunnostustyö oli katon eristyksen loppuunsaattaminen. Katon toisella puolen oli vielä alkuperäiset eristeet paikoillaan mutta toiselta puolen ne oli revitty pois purkamisen yhteydessä. Siistimme vanhan eristeen reunat ja eri vaihtoehtojen tarkastelujen jälkeen päädyimme solukumieristeeseen, jota saa mm. Puuilosta.

Se on vettä hylkivä, hajuton, mauton ja toiselta puolen itseliimautuvalla liimakerroksella varustettu mikä teki asennuksesta oleellisesti yksinkertaisen ja nopean. Samalla se toimittaa myös höyrysulun virkaa, jolloin ei tarvita erillistä hörynsulkumuovia kuten vanhan alkuperäisen lasivillaeristeen sisäpuolella on.

Cblogi_2023-11-14-01.jpgKuva: Puuilo

10 mm kerrospaksuus on riittävä lämmöneriste meidän tarpeisiimme, sillä konetta ei varsinaisesti lämmitetä talvella tai viilennetä kesällä. Metrin levyisenä rullatavarana se oli myös helposti työstettävä materiaali leikattavissa sopiviin pituuksiin.

Koska konetta ei sisältä lämmitetä, kosteuden poistoon oli mietittävä ratkaisuja. Keskustelimme eri asiantuntijatahojen kanssa ja lopputuloksena päätimme kokeilla kahta mahdollista tapaa.

Cblogi_2023-91-03_IM.jpg

Tavallista maantiesuolaa (kalsiumkloridia) ripustettiin kangaspussukoihin kolmeen paikkaan koneen sisäpuolelle. Suola on hygroskooppinen aine, joka imee kosteutta ympäröivästä ilmasta. Alle laitettiin ämpärit ja ne tyhjennetään tasaisin väliajoin, kun suolavesi hiljalleen tippuu niihin.

Cblogi_2023-91-04_IM.jpg

Toisena kokeilemme pientä ilmakuivaajaa, joka kierrättää ja jäähdyttää sisäilmaa ja kondensoi ilmasta kosteutta pois. Raja-arvoksi ja tavoitteeksi asetimme 60 % ilman suhteellisen kosteuden. Sitä pienemmillä arvoilla kuivuri automaattisesti katkaisee toiminnan. Kuivaajan sähkönkulutus näyttäisi olevan 2,6 kWh/vrk päällä ollessaan mikä tarkoittaa noin 20 €:n kuukausittaista sähkölaskua jos kuivuri toimisi koko ajan.

Lisäksi tiivistimme kaikki aukot ja ovet minimoiden hallitsemattoman ilmanvaihdon ja kosteuden kertymisen sisälle. Ensimmäisen kahden viikon jälkeen voidaan todeta, että Turun kentällä ulkoilman suhteellinen kosteus on ollut 85–95 % ja sisällä on päästy arvoihin 62–75 % eli ollaan tavoitteessa tältä osin. Tilannetta seurataan talven mittaan ja tehdään korjaavia toimia tarpeen mukaan.

Caravelle on nyt laitettu talviunille mutta katsotaan jos kaunokainen saadaan hereille esimerkiksi joulun merkeissä lähempänä joulua.

Kuvat: Ismo Matinlauri, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Sisätöiden suunnittelun lähtötietoja hakemassa

Lauantai 11.11.2023 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen tekniikan suunnitteluryhmän jäsenet Markku Ahokoski, Kari Nyman ja Martti Saarinen sekä ryhmän apulaisena toimiva Erja Reinikainen kävivät Turussa muutama viikko sitten (25.10.) hankkimassa lähtötietoja keväällä edessä oleville matkustamon kunnostustöille.

Caravelleen on koko kesä ja syksy kuljettu edestä oikean puolen huolto-ovesta ja takaportaasta. Koneen kokoamisvaiheessa kuljettiin myös siiven kautta varauloskäynneistä. Etuosan vasemman puolen matkustajaovi on vaurioitunut eikä sitä voi avata. Viime ajat myös takaporras on ollut pois käytöstä, sillä sen hydrauliikkajärjestelmän pumppu ja sylinterit ovat korjattavana. Huolto-ovi on matkustajaovea pienempi, mikä on ajoittain aiheuttanut ongelmia sisälle vietävien isokokoisten korjaustarvikkeiden (esim. lattiavanerilevyjen) kanssa. Matkustajaovi on siis saatava toimintakuntoon keväällä ennen kuin sisätilojen laajemmat työt alkavat.

Cblogi_2023-10-23-01.jpg

Matkustajaovi liikkuu avattaessa ensin suoraan sisäänpäin ja nostetaan sen jälkeen käsivoimin kiskoja pitkin ylös matkustamon kattoon. Ovi painaa 53 kg, joten avaamista ja sulkemista on avustettava kevitysmekanismilla. Se koostuu rullaketjuista, vaijereista ja kolmesta matkustamon lattian alla rahtitilassa olevasta useita metrejä pitkästä kumiköydestä. Mekanismi on vaurioitunut eikä ovea voi käyttää ennen sen kunnostamista. Varaosia ole saatavilla joten ne on valmistettava itse ja tämä hidastaa korjaamista.

Cblogi_2023-10-23-02.jpg

Turun käynnillään Markku ja Kari avasivat matkustamon lattian vanerilevyt ja paneutuivat oven kevityksen kumiköysijärjestelmään. He myös irrottivat matkustajaoven oven rullaketjut, joiden osista saadaan tehtyä mallit uusien osien valmistamiseen.

Cblogi_2023-10-23-03.jpg

Cblogi_2023-10-23-04.jpg

Toisten keskittyessä ovimekanismiin Martti asensi ohjaamossa mittaritauluun viimeisimmät täydennykset. Mittaristo kapteenin puolella näyttääkin jo hyvältä, perämiehen puolella on vielä puutteita. Mittareita on saatu lahjoituksina ja vaihtokauppoina, jonkin verran myös ostettu.

Cblogi_2023-10-23-05.jpg

Cblogi_2023-10-23-06.jpg

Muiden työskennellessä koneessa Erja kaivautui varastokontin uumeniin etsimään Arlandasta tuotuja matkustamon istuimien päällisiä. Ne oli nk. Murphyn lain mukaan pakattu kontin perimmäiseen nurkkaan laatikkopinon alimmaisiin laatikoihin, jotka oli suljettu varsin perusteellisesti. Kävi ilmi, että tummanvihreitä istuinpäällisiä on kohtuullinen määrä, niiden kunto on tyydyttävä ja niitä voidaan todennäköisesti käyttää niihin istuinrunkoihin, joita meillä on. Istuinpäällisten puhdistamista ja kunnostamista voidaankin nyt ryhtyä talven aikana miettimään.

Talvi lähestyy ja työt Caravellellä hiljenevät - ja myös näiden blogien ilmestyminen harvenee keskitalven ajaksi.

Kuvat: Erja Reinikainen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Kuinka aidata Caravelle

Keskiviikko 1.11.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Caravelle on ollut kesäkuun alusta Turun lentokentällä tilapäisen – lähinnä moraalisen – vuokra-aidan suojissa. Tiistaina 24.10.2023 saatiin valmiiksi pysyvä aita koneen ympärille. Onneksi tänä aikana ennen kuin pysyvä aita saatiin valmiiksi, ei tapahtunut vahingontekoja tai onnettomuuksia, jotka olisivat johtuneet aitojen puuttumisesta.

Cblogi_2023-90-06_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri

Jo koneen paikkaa Turun lentokentälle suunniteltaessa, oli selvää että kone pitää aidata.Ensisijainen huoli oli mahdolliset tihutyön tekijät, graffitimaalarit ja muuten vaan uteliaat. Toiseksi aita myös auttaa valvomaan vierailijoita ja muina aikoina suojaa uteliaita mahdollisilta onnettomuuksilta koneen läheisyydessä.

Tietenkään aita ei pysäytä kaikkein sinnikkäimpiä tunkeutujia mutta se luo hyvän ja riittävän suojan koneelle tässä kohdin.

Aidan teko alkoi jo ennen koneen saapumista Turkuun. Keväällä 2022 IMY osti aidan tarvikkeet ja portit. Pystytystä suunniteltiin alustavasti tehtäväksi ennen koneen siirtoa keväällä 2023. Pian todettiin, että aita vaikeuttaa oleellisesti koneen nostoja ja kokoamista paikan päällä. Näin ollen päädyttiin ensin kokoamaan kone paikalleen ja rakentamaan aita sen jälkeen.

Aidan kokoaminen jätettiin alan ammattilaisen käsiin eli haettiin ulkopuolinen taho vastaamaan aidan pystytyksestä. Kustannussyistä pyrittiin tekemään osa työstä omin voimin. Tässä tapauksessa omin voimin voitiin auttaa aidan tolppien valuissa ja verkkoaidan levityksessä aidan tolpille. Tällöin saatiin mukava säästö kokonaiskustannuksissa.

Aidan teko itsessään oli aika nopea toimintaa. Valmista tuli viidessä työpäivässä:

• 1. päivä - aitalinjan merkintä ja vaaitus, aidan tolppien valureikien teko
• 2. päivä - Betonin valut, kuhunkin aidantolpan valureikään meni 50-200 l betonia
• 3. päivä - koneen takana olevan kallion päälle tulevien aidanreikien kiinnitysten poraus, betonivalujen maisemointia
• 4. päivä – Porttien lehtien (kaksi 5 m leveää kulkuporttia) verkotus ja verkon kiinnityksen valmistelut
• 5. päivä – Verkon aukirullaus ja kiinnitys ulkopuolelle, porttien asennus ja toiminnan tarkistus

Cblogi_2023-90-01_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Cblogi_2023-90-02_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Cblogi_2023-90-03_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri

Cblogi_2023-90-04_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Cblogi_2023-90-05_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Aidan teon ajoitus lokakuun loppupuolelle oli lopulta hyvä asia. Sää on jo viilennyt ja Caravellellä tehtävät työt alkavat olla rajalliset johtuen viileästä ja kosteasta säästä joten meillä oli hyvin aikaa olla mukana aidan teossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

DC-3 vieraili Turussa

Sunnuntai 8.10.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Caravellen kunnostustyöt keskeytyivät keskiviikkona 4.10. positiivisesti, kun DC-yhdistyksen operoima Douglas DC-3 OH-LCH rullasi Turun lentoasemalle.

Cblogi_2023-88-01.jpg

Voidaan todeta että lentävä ikinuori tuli käymään uuden vanhuksen luona. DC-3 oli koulutuslennolla Turun suunnalla ja koneen miehistö poikkesi Caravellen luona tutustumassa kunnostuksen etenemiseen.

Cblogi_2023-88-02.jpg

Paikalla Caravelleen tutustumassa kävivät lentäjä Miikka Rautakoura, huoltotoimen johtaja Jussi Pakarinen, mekaanikko Reino Ahola ja pääohjaaja Petri Munukka. Ohjaamossa ja matkustamossa syntyi vilkas keskustelu Caravellen-aikaisesta tekniikasta ja ohjaamon mittareiden hankintatilanne kiinnosti vierailijoita erityisesti.

Cblogi_2023-88-03.jpg

Cblogi_2023-88-04.jpg

Kuvat: Ismo Matinlauri

Pientä päivitystä kunnostuksen edistymisestä. Tällä viikolla saatiin lattialevyjen uusinta tarpeellisilta osin valmiiksi. 12 mm vesivaneria kului neljä levyä mutta nyt lattian kriittiset osat ovat kunnossa.

Cblogi_2023-88-05.jpg

Cblogi_2023-88-06.jpg

Cblogi_2023-88-07.jpg

Myös siipiliitoksen kohdalla lattiaan tuleva plexilasi on paikoillaan ja tulevaisuudessa vierailivat voivat nähdä sitä kautta siipiliitoksen yksityiskohdat.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Caravellen syksy alkoi 4.9.

Keskiviikko 6.9.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Caravellen syksyn kunnostuskausi alkoi kunnolla maanantaina 4.9. yhdeksän paikalla olleen henkilön voimin. Elokuu oli niin sateinen, että ulkopuolisia töitä ei juurikaan voinut tehdä. Myös koneen esittely viikonloppuisin ja sitä tukeva toiminta rajoitti koneen sisäpuolista toimintaa.

Cblogi_2023-82-00.jpg

Syyskuun alussa 2.9. viimeisen yleisölle avoimen tilaisuuden jälkeen jatkettiin maanantaina 4.9. siitä mihin kesäkuussa jäätiin. Puolipilvinen sää oli ideaalinen niin hiontaan, kiillotukseen kuin koneen viimeisten tunnusmerkkien maalaukseen.

Cblogi_2023-82-03-04.jpg

Cblogi_2023-82-05-06.jpg

Cblogi_2023-82-07-08.jpg

Rungon pohjassa on pieni alue, joka pitää vielä hioa ja maalata alumiinin väriseksi. Samoin muutamat viimeiset tunnusmerkit voitiin maalata koneen siipiin ja runkoon. Oikeastaan enää siiven alapuolen rekisteritunnus puuttuu.

Cblogi_2023-82-01-02.jpg

Kuvat: Lassi Karivalo

Kiillotus on suurin rungon ulkopuolisista töistä. Sitä jatketaan niin kauan kun säät sallivat. Kiillotusta riittää vielä ensi kevääseen, sen verran sitä on vielä jäljellä että tänä syksynä ei kaikkea ehditä tekemään.

Cblogi_2023-82-09.jpg

Sisustustöissä päästiin myös alkuun. Koneen ohjaamon ja WC-alueen kunnostus- ja maalaustöillä aloitetaan. Samoin lattian kunnostus ja matkustamon kattoalueet tulevat työn alle lähiviikkoina.

Cblogi_2023-82-10.jpg

Meillä oli myös ilo tavata Vantaan Tiistaikerhon jäseniä paikalla. He olivat tulleet Lassi Karivalon johdolla kolmen miehen voimin mittaamaan Caravellen vieressä olevan DO-5:n pyrstön aukkoja. Tiistaikerho valmistaa niihin suojakannet, jotka laitetaan ennen syysmyrskyjä sitten paikoilleen.

Cblogi_2023-82-11.jpg

Yhteinen kahvihetki ’Cafe Caravellessä’ kruunasi vilkkaan keskustelun täyttämän työn merkeissä vietetyn iltapäivän. Tiistaikerho on isona tukena ja tekijänä Caravellen kunnostuksen yksityiskohtia mietittäessä. Tästä on hyvä jatkaa syksyä kohti.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu, Tiistaikerho

Caravellen ensimmäinen vuosi Suomessa

Sunnuntai 20.8.2023 - Ismo Matinlauri

19.8.2023 illalla tuli tasan vuosi siitä kun Caravelle saapui Turkuun. Seuraavassa lyhyt kuvakavalkadi kuluneesta vuodesta.

Elokuu

Odotettu kuljetus Naantalissa.

Cblogi_2023-79-01.jpg

Syyskuu

Lintujen rivitalo löytyi alkusiivouksessa.

Cblogi_2023-79-02.jpg

Lokakuu

Hiomisen ja kiillotuksen alkeiskurssi.

Cblogi_2023-79-03.jpg

Marraskuu

Hiomista ja hiomista…

Cblogi_2023-79-04.jpg

Joulukuu

Kaikkea ei voi hioa – siipien alapinnat jääpuhallettiin vielä ennen joululomaa.

Cblogi_2023-79-05.jpg

Tammikuu

Korkeusvakauttimen hionta alkamassa lyhyen pakkaskauden jälkeen

Cblogi_2023-79-06.jpg

Helmikuu

Siipien hionassa meni kuukausi tai kaksi.

Cblogi_2023-79-07.jpg

Maaliskuu

Ensimmäiset osat saivat lopullisen maalipinnan samalla, kun kiillotusta myös aloiteltiin.

Cblogi_2023-79-08.jpg

Huhtikuu

Rungon koemaalauksesta alkoi todellinen loppurutistus, siipien kiillotus oli myös iso urakka maalausten lisäksi.

Cblogi_2023-79-09.jpg

Toukokuu

Viimeistelyt ennen kuljetuksia koontipaikalle.

Cblogi_2023-79-10.jpg

Kesäkuu

Viimeiset osat paikoilleen vielä ennen ilmailutapahtumaa

Cblogi_2023-79-11.jpg

Heinäkuu

Caravelle sai kaverin eli DO-5 tuli viereen.

Cblogi_2023-79-12.jpg

Kuva: Rajavartiolaitos / Vartiolentolaivue.

Muut kuvat: Ismo Matinlauri.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Caravelle - Tunnit ja tarvikkeet

Perjantai 28.7.2023 - Ismo Matinlauri

Caravellen kunnostus on vaatinut kohtuullisen paljon aikaa vapaaehtoisilta. Pelkillä vapaaehtoisilla ei kuitenkaan tulla toimeen vaan tarvitaan myös paljon työkaluja ja tarvikkeita. Nyt kun kone on saatu Arlandasta onnellisesti Turun lentokentälle, voidaan tehdä ensimmäinen arvio työmäärästä ja päätarvikkeista mitä projektiin on tähän mennessä kulunut.

Cblogi_2023-74-01.jpg

Cblogi_2023-74-02.jpg

Kuvat: Reino Myllymäki

Cblogi_2023-74-03_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri

Cblogi_2023-74-04_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Cblogi_2023-74-05_ER.jpg

Kuva: Erja Reinikainen

Arvioitaessa työmäärää olemme kirjanneet työtunteja karkeasti tähän mennessä vajaat
5 000 vapaaehtoisvoimin seuraavasti:

  • koneen purku Arlandassa (kesä-elokuu 2022): 1 328 tuntia
  • kunnostus Pansiossa (elo-joulukuu 2022): 739 tuntia
  • kunnostus ja kokoaminen Pansiossa ja lentokentällä (tammi-kesäkuu 2023): 2 878 tuntia.

Yhteensä 4 945 tuntia tähän mennessä. Vantaalla tehdyt tunnit, yhteensä 119, on laskettu yhteen Pansiossa tehtyjen kanssa.

Cblogi_2023-74-06_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Tarvikkeista hiontalaikkoja on kulunut runsaasti, yhteensä 1 720 kappaletta tähän mennessä jakautuen seuraavasti eri karkeusasteisiin:

  • P1000: 200 kpl
  • P500: 870 kpl
  • P240: 600 kpl
  • P180: 50 kpl

Cblogi_2023-74-07_IM.jpg

Cblogi_2023-74-08_IM.jpg

Kuvat: Ismo Matinlauri

Cblogi_2023-74-09_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Hionnan jälkeen kiillotettaville alueille tarvitaan kiillotusaineitta. Kaikki kiillotettavat pinnat käsitellään kolmesti eri aineilla joista viimeinen sisältää suojavahan taaten kiillon pysyvyyden vuosiksi eteenpäin. Näitä kohtuullisen kalliita aineita tilattiin Englannista seuraavasti:

  • Nuvite NuShine F9: 8 purkkia
  • Nuvite NuShine F7: 7 purkkia
  • Nuvite NuShine S: 3 purkkia

Vetoniittejä on kulunut yhteensä 4 550 kappaletta. Näiden lisäksi koneen omia niittejä ja pultteja on ultra-äänipesty kilokaupalla uudelleen käytettäväksi.

Cblogi_2023-74-11_JT.jpg

Cblogi_2023-74-12_JT.jpg

Cblogi_2023-74-13_JT.jpg

Cblogi_2023-74-14_JT.jpg

Kuvat: Jouko Tarponen.

Maaleja on kulunut myös runsaasti. Teknokselta on yhteensä toimitettu 234 litraa kaksikomponentimaaleja joihin lisäksi on tarvittu noin 60 litraa kovetinta ja 30 litraa liuottimia ohennukseen. Tinneriä, tärpättiä ym vastaavia aineita on kulunut noin 40 litraa. Erilaisia pensseleita on saatu lahjoituksena 100 kappaletta ja maalausteloja 50 kappaletta.

Cblogi_2023-74-15_JT.jpg

Kuva: Jouko Tarponen

Työ jatkuu nyt elokuussa Turun lentokentällä, rungon pohjan hionta ja kiillotus sekä maalausmerkintöjen loppuunsaattaminen on ensimmäisenä työjärjestyksessä. Koneen kunnostus jatkuu sitten sisustustöillä kunhan suunnitelmat siltä osin ensin tarkentuvat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Avointen ovien päivä 14.7.

Tiistai 18.7.2023 - Hannu Hedman

Caravellella pidettiin avointen ovien päivä 14.7. Ranskan Itsenäisyyspäivän kunniaksi. Samalla katsotiiin, saadaanko kiinnostunutta yleisöä paikalle. Ja tulihan heitä, yhteensä 146 henkilöä tuli paikalle kauniina iltapäivänä.

Cblogi_2023-73-1.jpg

Cblogi_2023-73-2.jpg

Cblogi_2023-73-3.jpg
Vieraat olivat innostuneita näkemään koneen.Sisätilat kiinnostivat kovasti ja ohjaamossa pikakoulutettiin useita pieniä ja isompiakin lentäjien ja ilmailijoiden alkuja. Myös naisia kiinnosti kovasti ja tekniikan tietäjiäkin löytyi. Moni oli lasten kanssa ja lupasivat palata seuraavaan avoimien ovien päivään ilman lapsia.

Cblogi_2023-73-4.jpg

Cblogi_2023-73-5.jpg

Moitteita ei tullut vaan poikkeuksetta positiivista palautetta ja innostuneita kommentteja. Kysymyksiä tuli esimerkiksi mahdollisuudesta pitää vaikka pikkuinen kahvitilaisuus eksoottisessa ympäristössä. Hyvänä ideana sitä pidettiin. Jatkoa onkin jo luvassa lähipäivinä. Kone on avoinna seuraavina päivinä aina kello 12-16:

  • 23.7. Sunnuntaina
  • 29.7. Lauantaina
  • 30.7. Sunnuntaina

Kuvat: Jouko Tarponen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Tiistaikerhon kevätkausi 2023 ja näkymiä syyskaudelle

Tiistai 11.7.2023 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon kevätkausi 2023 venähti vähän tavanomaista pidemmäksi. Normaalisti olemme  - Myrskyn entisöintiprojektia lukuun ottamatta - lopettaneet toukokuun lopussa. Tänä vuonna ahkeroimme kuitenkin Turussa 17-18 kesäkuuta pidettyyn lentonäytökseen asti.

Blogi_2023-19-01.jpg

Blogi_2023-19-02.jpg

Blogi_2023-19-03.jpg

Kesäkuinen työrupeama koski Ilmailumuseoyhdistyksen (IMY) omistamien C-47 (DO-5) koneen rungon sekä Finnairin ”Sinilinnuksi” (OH-LEA) entisöitävän Caravelle III:n (entinen SE-DAF) osien kunnostusta. Molemmat koneethan piti saada esittelykuntoon Turun lentonäytökseen mennessä, sillä kummankin koneen tulisi olla siellä esillä. Näin myös tapahtui, joskin Caravelle oli esillä lentonäytösalueen ulkopuolella lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa. Caravellen entisöinnistä päävastuun kantoi Caravellen entisöinnin Turun ryhmä.

Blogi_2023-19-04.jpg

Blogi_2023-19-05.jpg

Blogi_2023-19-06.jpg

Muutoinkin kevätkausi piti tiiskerholaiset kiireisenä. Mittavien DO-5:n ja Caravellen töiden lisäksi ahkeroimme MiG 21BIS (MG-111) ohjaamon laitteiden purkamiseksi ohjaamoon asennetavien simulaattorilaitteiden tieltä. MG-111:n ohjaamosta tehdään MiG 21BIS elämyssimulaattori Suomen ilmailumuseoon. IMY sai MG-111 ohjaamokokonaisuuden koneen romuttamisen yhteydessä vuonna 2016. Toukokuun loppuun mennessä saimme laitteistojen purkutyöt sekä muut ohjaamokokonaisuuden muutostyöt valmiiksi.

Blogi_2023-19-07.jpg

Blogi_2023-19-08.jpg

Entisöinnin kohteena ollut Caravellen hinausrauta valmistui juuri ennen Turun lentonäytöstä, joskaan se ei vielä ollut näytteillä Caravelle ”Sinilinnun” nokkapyörään kiinnitettynä. Hinausrauta saadaan vasta syksyllä näytteille ”Sinilinnun” yhteyteen. Erittäin huonokuntoinen hinausrauta tuli Arlandasta Suomeen Caravelle III:n mukana.

Blogi_2023-19-09.jpg

Kuva: Jukka Köresaar.

Oma tarinansa on tietystikin Tiistaikerhossa etenevä VL Myrsky III:n (MY-14) entisöintiprojekti. Myrskyn entisöinti tehdään yhteistyössä Suomen ilmavoimamuseon kanssa. Heillä on päävastuu rungon entisöimisessä. Kevään aikana päähuomio kohdistettiin Tiistaikerhossa NACA-renkaan rakentamiseen ja sen koeasennukseen Suomen ilmailumuseossa esillä olevaan Pratt &Whitney R-1830 Twin Wasp -moottoriin.

Blogi_2023-19-10.jpg

Poiketen muusta Tiistaikerhon työrytmistä Myrsky-projektissa jatketaan läpi kesän. Juuri nyt niitataan onnistuneen koeasennuksen jälkeen NACA-renkaan osia kiinni renkaaseen sekä valmistellaan siiven koeasennusta käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon. Siiven koeasennusta ennakoiden Suomen ilmailumuseon entisöintitilaan on raivattu aluetta koeasennukselle, jossa ensin siipipuoliskot yhdistetään toisiinsa kokonaisuudeksi. Mainittakoon, että poiketen alkuperäisestä Myrskyjen rakentamisesta Myrskyn entisöintiprojektissa siipi rakennettiin kahdesta toisiinsa liitettävästä siipipuoliskosta.  

Blogi_2023-19-11.jpg

Kuva: Jukka Köresaar.

Kevään 2023 Tiistaikerhon työohjelmassa oli normaalista poikkeavaa se, että Myrsky-projektia lukuun ottamatta hankkeet koskivat pelkästään IMY:n omistuksessa olevien ilma-alusten, niiden osien tai laitteiden entisöintejä. IMY:n omistamat ilma-aluksethan eivät ole varsinaisia museoesineitä, vaikka ovatkin ilmailuhistoriallisesti merkittäviä. Yleensähän Tiistaikerhon toiminnan pääkohteena on jokin ilmailumuseoihin esille pantavan ilma-aluksen entisöinti.

Blogi_2023-19-12.jpg

Kuva: Janne Salonen.

Tulevalla syyskaudella kuitenkin palataan ”normaaliin päiväjärjestykseen”, kun jatketaan Suomen ilmailumuseovetoisesti muutaman vuoden keskeytyksissä ollutta Valmet Tuuli III:n entisöintiä. Kone palautetaan ilmavoimien käytön aikaiseen TL-1 -asuunsa. Lisäksi jatketaan ranskalaisen 1920-luvulla ilmavoimien käytössä olleen  jatkokoulutuskoneen Caudron C.59 (CA-50) -koneen entisöintiä mm. verhoilemalla muutoin jo kokonaan peruskorjattu korkeusvakaaja.

Blogi_2023-19-13.jpg

Kuva: Kimmo Marttinen.

Näiden hankkeiden rinnalla jatkuu luonnollisesti VL Myrskyn entisöinti, jonka on tarkoitus valmistua alkukesällä 2024. Töitä on Tiistaikerholle tarjolla myös sekä Caravelle ”Sinilintuun” että C-47 (DO-5) -koneeseen liittyvinä. Molemmat koneet sijaitseva tosin Turun lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa IMY:n vuokraamalla alueella, mutta koneiden osien kunnostusta voidaan jatkaa Tiistaikerhossa Vantaalla. Kokonaan uutena hankkeena käynnistyy Karjalan ilmailumuseon Mil Mi-8 (HS-4) helikopterin pyrstöpuomin vakaajien verhoilu. Entisöintivuoroaan odottaa IMY:n lahjoituksena saama huonokuntoinen Experimental-kone ”Ressu” (OH-XEA), mutta se ei vielä mahdu Tiistaikerhon työohjelmaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho, Caravelle, OH-LEA, Douglas C-47, DO-5, MiG-21BIS, MG-111, Mil Mi-8, HS-4

Vierailut Caravellellä tervetulleita

Tiistai 4.7.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Turun ilmailunäytöksen jälkeen Caravellen kunnostamisessa otti ansaituin kesäloman. Kone on vielä keskeneräinen niin ulkoasultaan kuin sisältä. Työt koneella jatkuvat elokuussa.Tämä ei kuitenkaan haittaa koneen esittelyä kiinnostuneille jo tässä kohdin. Ilmailunäytöksessä pitkälti toista tuhatta kävijää todisti sen.

Blogi_2023-72-01.jpg

Viime viikolla minulla oli ilo esitellä konetta moottoripyöräporukalle MC Kaikenkiertäjät, joka koostuu pääasiassa Puolustusvoimien, Instan, Finnairin sekä Patrian Hornet-miehistä. Porukka oli asiantuntevaa ja ensimmäinen tunti vierähtikin koneen ulkopuolella lähinnä siiven rakennetta ja moottoreita pohdittaessa. Caravellen historiaa ja yhteyksiä Comet-lentokoneen rakenteeseen ohjaamon osalta tuumailtiin myös.

Blogi_2023-72-02.jpg

Sisäosiin tutustuminen oli hieman lyhyempi lähinnä johtuen lievästi sanottuna saunamaisesta lämpötilasta. Siellä keskustelu keskittyi matkustamon eroihin verrattuna nykykoneisiin. Myös takaosassa olevat penkkien rungot herättivät pohdiskelua, ne kun eivät olleet Caravellen omia penkkejä.

Blogi_2023-72-03-04.jpg

Kiitän vierailijoita kiinnostuksesta ja toivotan lisää vierailijoita tervetulleeksi. Koska kiinteitä esittely-aikoja ei ole, pyrimme joustavasti järjestämään paikalle esittelijän. Allekirjoittaneeseen voi ottaa yhteyttä, mielellään hyvissä ajoin, jotta sopiva ajankohta voidaan löytää.

Yhteydenotot vierailuasioissa: Ismo Matinlauri, p. 0405013495, matinlaurii(at)gmail.com

Kuvat: Ismo Matinlauri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu

Vanhemmat kirjoitukset »