Caravellen hiontatyöt loppusuoralla

Maanantai 27.3.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Viimeisen viikon aikana on Pansiossa kiipeilty ahkerasti rungon päällä. Tarkoituksena on ollut hioa viimeinen alue rungon päältä mihin ei portailta ole yletetty. Samalla on käyty läpi ja puhdistettu ruuvien ja niittien reikiä suuntavakaimen tyviosasta.

Vuokrasimme viikoksi rakennustelineet, joiden avulla pääsimme helposti astumaan rungon päälle. Turvallisuuskysymys aiheutti pientä mietintää, miten voisimme astua turvallisesti rungon päälle tekemään hiontaa ja muita tarpeellisia töitä. Turvallisuudesta pidettiin huolta siten, että turvaköysi oli yhdistetty hallinosturin koukkuun. Täten mahdollisen liukastumisen seurauksena putoaminen pysähtyisi hallitusti ja turvallisesti.

Suuntavakaimen johtoreuna on hiottava kiiltäväksi ja siihen oli syksyllä laitettu suojateippi ajatellen ensin tehtäviä maalauksia, joita ei sitten lopulta kylmästä säästä johtuen pystytty tekemään. Teippi jäi sinne odottamaan aikoja parempia, mutta nyt sen poisto tuli ajankohtaiseksi uusiksi menneen työjärjestyksen takia. Tämä ei ollutkaan helppo homma vaan vaati sekä mekaanista raaputusta että kemiallista liuotusta.

Iso kiitos kuuluu Martti Peräaholle, joka suoritti pääosan rungon päällä tehtävästä hionnasta muiden auttaessa telineiltä ja tikkailta tarpeen mukaan. Tällä viikolla on myös aloitettu pienempien osien kiillotus ja kunhan ilmat toivottavasti lämpenevät pääsiäisen jälkeen niin kiillotusta päästään kunnolla tekemään.

Kiillotusta varten on myös huhtikuussa tarkoitus järjestää muutaman päivän kestävät talkoot, missä vapaaehtoiset myös muualta Suomesta voivat osallistua ja samalla tutustua projektiin konkreettisesti ja auttaa omalla panoksellaan sen toteutumista.

Kuvat: Jouko Tarponen.

Caravellen sisätöitä

Maanantai 20.3.2023 - Erja Reinikainen

In English

Viime viikolla Pansiossa edistettiin vielä Caravellen eri osien hiontatöitä, mutta aloiteltiin myös koneen sisällä odottavaa työsarkaa sekä tehtiin ensimmäisiä maalauskokeiluja.

Ohjaamosta ja sen matkustamosta erottavasta seinästä purettiin paneeleita Tiistaikerhossa Vantaalla puhdistettavaksi ja kunnostettavaksi. Ohjaamossa työllisti mittariston yläpuolella tuulilasin alla sijaitsevan mittaritaulua varjostavan suojuksen purku. Pieni osa, mutta erinomaisen tiukasti kiinni.

Matkustamon katosta siistittiin pois pahimmin repeytyneet eristysvillat ja muovinpalat sekä joitakin keskikäytävällä roikkuneita putkia ja kaapeleita. Matkustamon lattiasta poistettiin vanhoja hapertuneita teippiraitoja ja imuroitiin lattialta istuinten kiinnityskiskoista pari kiloa pieniä pultteja, muttereita ja prikkoja, joita on aikoinaan käytetty joko istuimien tai matkustamon paneloinnin kiinnittämiseen.

Kuva: Erja Reinikainen.

Tulevia oviin liittyviä töitä varten avattiin matkustamon keskiosasta kaksi huoltoluukkua.

Kuvat Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravelle SE-DAF

Sunnuntai 19.3.2023 - Jan Forsgren

In English

Näissä blogeissa on pääosassa Sud Aviation Caravelle III, SE-DAF. On varmasti paikallaan kirjoittaa hieman siitä, mitä SE-DAFille on tapahtunut ennen sen saapumista Pansion halliin kunnostettavaksi.

Alkuperäisen artikkelin ”Caravelle SE-DAF Suomeen” kirjoitti Jan Forsgren / Arlanda Flygsamlingars Vänner, käännös englannista ja tekstin lyhennelmä Erja Reinikainen. Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-lehden numerossa 3/2022 otsikolla

Scandinavian Airlines Systems (SAS) oli ensimmäisiä Sud Aviation Caravelle -suihkumatkustajakoneen käyttöön ottaneita lentoyhtiöitä ja ensimmäinen yhtiö, joka käytti sitä jatkuvasti reiteillään. SAS:n käytössä Caravelle osoittautui sekä miehistöjen että matkustajien suosikiksi. Vuosina 1959–1974 SASilla oli käytössään Euroopan ja Lähi-Idän reiteillä yhteensä 21 Caravellea (tyyppejä I, IA ja III). Caravellet tyyppiä I ja IA päivitettiin myöhemmin tyypiksi Caravelle III.

Viidestoista SAS:n hankkima Caravelle oli Caravelle III, sarjanumeroltaan c/n 112. Kun Caravelle III c/n 112 valmistui Sud Estin Toulousen tehtaalta, se rekisteröitiin tilapäisesti tunnuksella F-WJAO ennen ensilentoaan, joka tapahtui 8.2.1962. Kone lennettiin 17.2.1962 Arlandan lentokentälle Tukholman pohjoispuolelle.

Kone rekisteröitiin 5.3.1962 AB Aerotransportille (SAS:n ruotsalainen osa) tunnuksella SE-DAF. Myöhemmin maaliskuussa kone nimettiin Sven Vikingiksi. Useimmat SASin käyttämät koneiden viikinkinimet ovat viikinkiajan merkittävien henkilöiden nimiä. Sven oli Sven Haraldsson, joka tunnettiin paremmin Sven Haarapartana (Sven Tveskägg). Hän hallitsi Tanskaa, eteläistä Norjaa ja Englantia noin vuonna 1000.

Kuva: Wikimedia Commons.

Kuva: Wikimedia Commons. Kuva on vuodelta joulukuulta 1964.

Kuva: Lars Söderström via Wikimedia Commons. Kuva on vuodelta 1966.

Ruotsin ilmavoimat osti SAS:lta kaksi Caravellea vuonna 1971 ja tarkoitus oli, että kolmaskin kone olisi hankittu henkilökuljetuksiin – ja toimimaan myöhemmin varaosina. Ilmavoimat voi hankkia ainoastaan ruotsalaisrekisterissä olevia Caravelleja ja tuon kolmannen hankittavan koneen oli tarkoitus olla SE-DAF. Erinäisistä syistä SE-DAF kuitenkin jäi SAS:n haltuun.

Kuvat: Wikimedia Commons. Kuvat ovat vuodelta 1971.

Vuoden 1973 öljykriisin vuoksi polttoaineiden hinnat nousivat nopeasti. SAS:n Caravellet poistettiin käytöstä aiottua aikaisemmin, sillä Avonin moottorit kuluttivat runsaasti polttoainetta.

SE-DAF:n viimeinen lento Kööpenhaminasta Arlandaan lennettiin 23.9.1974 ja rekisteritunnus SE-DAF poistettiin käytöstä 3.12.1974. Koneelle oli kertynyt lentotunteja 27 321.

Kuva: Peter Bakema via Wikimedia Commons. Kuva on vuodelta 2004.

Kun SE-DAF oli poistettu käytöstä, se luovutettiin ilmailuhistoriallisiin kokoelmiin (Luftfartsverket historiska samlingar). Moottorit irrotettiin, matkustamosta poistettiin pääosa istuimista ja sisustuksesta ja osa ohjaamon mittareista irrotettiin. Runko käsiteltiin ruostumista estävällä Tectyl-kerroksella. Aluksi Caravelle seisoi Ramp Kalle -alueella Arlandassa, myöhemmin se siirrettiin Ramp Ivarille, pois lentokenttäalueen turvallisuusvyöhykkeeltä. On todennäköistä, että oikeanpuoleisen siiven kärki vaurioitui tässä siirrossa. Ilmailumuseon ystävät (Arlanda Flygsamlingars Vänner) huolehtivat siitä, että koneen renkaisiin pumpattiin ilmaa puolivuosittain ja he toivat matkustamoon noin 30 istuinta, jotka olivat pääosin peräisin Caravelle 10 B1R SE-DEC -koneesta. Lukuisat muut projektit ja jatkuva resurssipula johtivat kuitenkin siihen, että Caravellen kunnollista entisöintiä entiseen loistoonsa ei saatu toteutettua.

Kuva: Juha Klemettinen. Kuva on vuodelta 2011.

Ramp Ivar sijaitsee rullaustien läheisyydessä ja tuhannet lentomatkustajat näkivät Caravellen. Kun koneen SAS-väritys alkoi olla kulunut ja ulkoasu nukkavieru, SAS kustansi koneen maalaamisen valkoiseksi. Vuonna 2013 SE-DAF näyttäytyi lyhyesti Monica Z -elokuvassa, joka kertoo laulajatar Monica Zetterlundista. Elokuvassa kone väritettiin jälkituotantovaiheessa digitaalisesti SAS:n väreihin, todellisuudessa kone oli valkoinen.

Pian tämän jälkeen kone hinattiin takaisin Ramp Kallelle. Täällä Caravelle seisoi seuraavat kahdeksan vuotta.

Kuva: Ulf Nyström. Kuva on vuodelta 2020.

Kun Arlandan ilmailumuseo siirtyi Ruotsin valtion merimuseon ja kuljetushistoriallisen museon (Statens Maritima och Transporthistoriska Museer, SMTM) omistukseen tammikuussa 2018, Le Caravelle Club sai neuvottelujen jälkeen loppuvuodesta 2019 luvan purkaa SE-DAF:n sisutusta. Tässä yhteydessä osa matkatavarahyllyistä ja koneen keittiö purettiin, jotta Le Caravelle Clubin SE-DAI saataisiin entisöityä SAS:n väreihin.

Keväällä 2020 Arlandan ilmailumuseon omistajat, Ruotsin valtion merimuseon ja kuljetushistoriallisen museon (SMTM) edustajat päättivät luopua Caravellesta resurssipulan ja Covid-19 pandemian puhkeamisen vuoksi. Koneen romuttaminen olisi maksanut 200 000 Ruotsin kruunua, joten oli löydettävä vaihtoehtoinen ratkaisu. Tuolloin vapaaehtoisjärjestö Arlandan ilmailumuseon ystävien (Arlanda Flygsamlingars Vänner) jäsen Jan Forsgren otti yhteyttä Ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Janne Saloseen ja tiedusteli alustavasti, olisiko IMY kiinnostunut hankkimaan Caravellen Suomeen. Janne Salonen vastasi nopeasti Jan Forsgrenin sähköpostiin ilmoittaen, että IMY oli hyvin kiinnostunut Caravellen saamisesta ja sen säilyttämisestä Suomessa.

Loppu onkin historiaa.

Suomentanut ja lyhentänyt Erja Reinikainen.

Caravellen siipien purjehdusvalot

Torstai 16.3.2023 - Tiistaikerholainen

Arlandasta Turun Pansiossa sijaitsevaan halliin tuodun Caravelle III:n (SE-DAF) oikean siiven kärkiosan jättöreuna oli murskana, mutta vasemman siiven kärki ehjänä. Siiven purjehdusvalojen osalta se merkitsee, että oikean siiven purjehdusvalo on tuhoutunut ja vasemman siiven valo säilynyt ehjänä. Tosin vasemman siiven purjehdusvalon muovinen kupu oli pahoin säröytynyt. Caravellen entisöintiprojektin Turun ryhmä irrotti kummankin siiven kärkiosat ja kävimme ne hakemassa Vantaalle Tiistaikerhossa ja Caravelle entisöintiprojektin Vantaan ryhmässä korjattaviksi.

Caravellen purjehdusvalo on rakenteeltaan sellainen, että se kiinnitetään ulkoraamistaan ruuveilla siiven kärjen jättöreunan laippamuttereihin. Purjehdusvalon muovikuvun raami on puolestaan kiinni pienillä pulteilla ulkoraamissa. Raamit ovat alumiinia. Muovikuvun raamia ei saa irrotettua ulkoraamista muutoin kuin irrottamalla koko purjehdusvalo siiven kärkiosasta.

Purjehdusvalon ulkoraamin irrottaminen siiven kärkikappaleesta ei ollutkaan helppoa, sillä laippamuttereissa kiinni olevat ulkoraamin ristipääruuvit eivät liikahtaneetkaan. Ne olivat ruostuneet kiinni laippamuttereihin. Ruuveihin ja laippamuttereihin laitettu ruosteenirrotinkaan ei auttanut. Apuun tuli Caravellen entisöintiprojektin Vantaan ryhmä, joka irrotti purjehdusvalon poraamalla laippamuttereihin jumiutuneet ruuvit pois.  Näin päästiin irrottamaan purjehdusvalon muovikupua ulkoraamista. Purjehdusvalon säröytyneestä kuvusta oli lohjennut jo pala, joten rikkonaisen kuvun tilalle on jollain keinolla tehtävä uusi kupu.

Purjehdusvalon muovikuvun raamissa olevat pienet ristipäiset ruuvit saatiin helposti irti ja siten kupu irrotettua raamistaan.  Pultit, mutterit, aluslevyt ja pultissa olleet pienet senkatut holkit puhdistettiin huolella ja talletettiin pussiin odottamaan purjehdusvalon kokoamista ja kiinnittämistä takaisin vasemman siiven kärkeen.

Purjehdusvalon ulkoraami ja siinä kiinni ollut purjehdusvalon muovikuvun raami olivat pinnaltaan sekä likaisia että hapettuneita. Ne piti puhdistaa ja kiillottaa. Ensiksi raamit pestiin liasta astianpesuaineella. Sen jälkeen aloitettiin hapettuneiden raamien kiillotus. Hapettuneiden raamien kiillottaminen aloitettiin käsin ja siinä käytettiin ensin 800 ja 1000 hiontapaperia, mutta loppukiillotukseen käytimme konevoimaa. Kiinnitimme 3000 hiomalaikalla varustetun ruuvinvääntimen ruuvipenkkiin ja hioimme raameja kirkkaiksi pyörivää hiomalaikkaa vasten. Näin saimme kummankin purjehdusvalon raamin kiillotettua.

Tarvitsemme oikean siiven tuhoutuneen purjehdusvalon tilalle uuden valon. Käynnistimmekin oikean siiven purjehdusvalon raamien tekemisen. Raamit tehdään millin vahvuisesta taipuisasta alumiinilevystä. Uusien raamien tekemisen mallina on vasemman siiven säilyneet ja nyt jo kiillotetut purjehdusvalon raamit. Raameista tehdään pahvimallit, joiden pohjalta alumiinilevyyn piirretään raamin kuva ja levystä leikataan purjehdusvalon raamien aihiot lopulliseen muotoonsa työstettäviksi.

Vaan mistä purjehdusvaloihin saadaan uudet ehjät muovikuvut? Saimme vinkin henkilöstä, joka on erikoistunut 3D-tulostamiseen. Yhteydenoton seurauksena oli, että purjehdusvalon muovikupu yritetään tehdä 3D -tulosteena kummankin siiven purjehdusvaloon.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Caravellen hiontatyöt

Maanantai 6.3.2023 - Erja Reinikainen

In English

Pansion hallissa Caravellen hiontatyöt etenevät vauhdikkaasti. Syyskaudella kehiteltiin työtapoja ja nyt parhaat käytännöt tuottavat tulosta.

Ensimmäinen työvaihe Caravellen pintojen puhdistuksessa oli vuosikymmenten aikana kertyneiden sadeveden ja ilmansaasteiden jättämien mustien tervaraitojen ja -laikkujen poisto. Kokemus osoitti, että sinnikäs raaputtaminen toimi tässä työssä parhaiten. Myös erilaisia graffitin poistoon tarkoitettuja aineita ja uuninpuhdistusainetta kokeiltiin, mutta tulokset näillä olivat välttäviä.

Hiontaa on suoritettu kulmahiomakoneilla ensin karkeammilla hiomalaikoilla ja edetty vaiheittain hienompaan. Vanhan maalin poistoon on ensin käytetty hiomalaikkaa P240, sen jälkeen käytössä ovat myöhemmin kiillotettavilla alueilla olleet karkeusasteet P500 ja P1000. Maalattavat alueet jätetään hiottuun karkeuteen P240, mikä on riittävä maalin tarttuvuuden ja lopputuloksen kannalta.

Työläimpiä hiottavia alueita ovat olleet maalatut kupukantaniitein niitatut rungon alueet koneen peräosassa ja laipoissa. Niissä hiontaa on suoritettu ensin teräsharjoilla, sen jälkeen on siirrytty hiomaan laikoilla.

Ensin hiottiin koneen vasenta kylkeä sekä rungon oikean kyljen alaosaa maalaus- ja kiillotuskuntoon. Kuljetuksen jäljiltä runko oli pitkään 45 asteen kulmassa vasemmalle ja tämä mahdollisti pohjan kunnostusta oikealta puolelta ja vastaavasti vasemman kyljen hiontaa ylhäältä ennen kuin runko oikaistiin pystyyn marraskuun alussa.

Rungon vasemmalta kyljeltä hiottiin ennen töiden joulutaukoa pois noin 18 cm levyinen vyöhyke SAS:n maalauksen mukaista valkoista maalia ikkunoiden alareunan alapuolelle asti. Finnairin OH-LEA maalausohjeen mukaisesti runko kiillotetaan noin ikkunoiden alareunan tasoon ja rungon yläosa sekä suuntavakaaja maalataan valkoisiksi. Ikkunoiden alue maalataan siniseksi ja sen alle kapea valkoinen raita. Toisella puolella runkoa vastaava hiontaurakka maaliraidan poistamiseksi saatiin valmiiksi helmikuun ensimmäisellä viikolla. Myös korkeusvakaimen, sivuvakaimen ja moottorikehtojen hiontatyöt saatiin valmiiksi helmikuun alkupuolella.

Tällä hetkellä myös vasen ja oikea siipi on yläpinnan keskiosaltaan hiottu. Siipien keskiosa on tarkoitus maalata ja siipien johtoreuna ja laipat kiillotetaan ja niiden hionta on parhaillaan menossa. Siipien alapuolet ovat kuivajääpuhalluksen jäljiltä maalausvalmiit.

Hienompia Abralon-laikkoja (karkeusaste P3000 tai P4000) käytetään hionnan viimeisessä vaiheessa tarpeen mukaan poistamaan hionnassa syntyneitä naarmuja ennen kiillotusta. Huonokuntoisessa tai aiemmin kiillottamattomassa pinnassa on mikroskooppisen pieniä ”vuoria” ja ”laaksoja” joiden korkeuseroja tasataan siirtämällä korkeiden kohtien materiaalia mataliin kohtiin. Tämä pinnan muokkaus vaatii runsaasti kiillotustehoa ja siksi työhön käytetään pyörökiillotuskonetta ja villalaikkaa. Pyörökoneella tehdyn käsittelyn jälkeen pinta on kiiltävä, mutta siinä on laikan jättämiä kierteisiä hiusnaarmuja. Näiden poistamiseksi loppukiillotus on tehtävä kaksilaikkaisella epäkeskokiillotuskoneella (random orbital polisher), ”cyclolla”.  

Paljon kiillotustyötä on siis edessä ennen kuin pinnat ovat lopullisessa asussaan. Kiillotusaineiden käyttö edellyttää +5-10°C lämpötilaa, joten kiillotustyöhön päästään Pansiossa vasta keväämmällä.

Kuvat: Jouko Tarponen.

Caravellen ohjaamon puuttuvat mittarit

Keskiviikko 1.3.2023 - Martti Saarinen

Caravellen ohjaamo on tällä hetkellä aika karussa kuosissa. Puuttuu paljon mittareita ja pinnat ovat rapistuneet ja muut kalusteen ovat käytön ja vuosikymmenten ulkona säilytyksen jäljet näkyvät.

Kuva: Ismo Matinlauri.

Emme anna tämän kuitenkaan häritä vaan otetaan se vastaan haasteena. Tavoitteena on täydentää puuttuvat mittarit ja muut laitteet sekä kunnostaa ohjaamon pinnat niin siistiin kuntoon kuin mahdollista.

Nyt siis etsitään 60- ja 70-luvuilla lentokoneissa käytettyjä analogisia mittareita. Mittareiden ei tarvitse olla alkuperäisiä, Caravellessa käytettyjä. Sama tyyli riittää. Kaikkia alla listattuja puuttuvia mittareita tarvitaan kutakin kaksi kappaletta.

Lennonvalvontamittarit

Koneen lennonvalvontamittareiden koko vaihtelee. Osa on nelikulmaisella 82 x 82 mm kotelolla, osa pyöreällä halkaisijaltaan 80 mm olevalla. Keinohorisontin kotelo on 100 x 100 mm. Nelikulmaisen mittarin tilalle voidaan sovituslevyn avulla sijoittaa pyöreä mittari.

Puuttuvia ovat:

• nopeusmittari, yksikkö mielellään solmuja (kts)
• keinohorisontti, mielellään lennonohjaus (FD)-näytöllä
• korkeusmittari, yksikkö mielellään jalkoja
• pystynopeusmittari
• visuaalinen poikkeamamittari PDI 1 kpl
• radiokompassi ( RMI ) ADF-näytöllä, voidaan korvata hyrräkompassilla
• radiokompassi ( RMI ) VOR-näytöllä, voidaan korvata hyrräkompassilla
• radiokorkeusmittari

Moottorinvalvontamittarit

Moottorinvalvontamittareiden halkaisija on 49 mm. Vaihto toisen kokoiseen on hankalaa mutta ei mahdotonta. Alkuperäisiä arvoilla olevia mittareita tuskin löytyy, mutta mittarin taulu voidaan vaihtaa.

Kuvapari: Ismo Matinlauri

Puuttuvia ovat:

• polttoainemittari, pääsäiliö. Alkuperäinen 0-7000 kg
• polttoainemittari, apusäiliö. Alkuperäinen 0-1200 kg
• polttoaineen virtausmittari
• polttoaineen kulutusmittari. Alkuperäinen näyttö muistuttaa vanhempaa auton
• matkamittaria
• polttoaineen painemittari, kaksi osoitinta
• suihkuputken lämpömittari. Alkuperäinen 0-1000
• kierroslukumittari. Alkuperäinen on kellomallinen, kahdella osoittimella. Toinen näyttää
• sadat kierrokset, toinen tuhannet

Radioiden käyttöpaneelit

Radioiden käyttöpaneeleista puuttuvat:

• VHF-radio, Com ja Nav
• HF-radio, 1kpl
• ADF-käyttöpaneeli, 1 kpl

Jos sinulla sattuu olemaan jotain ylläolevista tai tiedät mistä niitä voisi kysellä, voit ottaa yhteyttä projektipäällikkö Janne Salonen p. +358 50 5291135. janne.salonen(at)imy.fi

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravelle III:n hinausraudan entisöinti etenee

Keskiviikko 1.3.2023 - Tiistaikerholainen

In English

Syyskaudella päästiin Caravellen III:n hinausraudan entisöinnissä vaiheeseen, jossa valtaosa hinausraudan osista oli pohjamaalattu ruostumista estävällä Isotrol -maalilla. Puolet maalattiin tummanharmaalla ja puolet vaaleanharmaalla Isotrolilla. Todettiin, että maalaus toi hinausraudan pinnassa olevat ruosteensyöpymisjäljet selvästi esille.

Kuvat: Juha Veijalainen

Tehtiin koe, jossa maalattiin hinausrautaan pieni alue Teknoksen tartuntapohjamaalilla, josko se peittäisi alleen raudan syöpymiä. Kyllä se peittikin, mutta silti syöpymät näkyivät. Seuraavana olisi paklata koko rauta syöpymien häivyttämiseksi näkyvistä. Todettiin kuitenkin, että annetaan syöpymisten näkyä merkkinä siitä, että Caravelle III:n hinausrauta on ollut viitisenkymmentä vuotta ruostumassa taivasalla Arlandassa.

Hinausraudan pintamaalauskaaviona käytämme viime keväänä valmiiksi entisöimämme Finnairin käyttämän Super Caravellen hinausraudan maalauskaaviota. Palautettakoon mieliin, että entisöinnin kohteena oleva Caravelle III:n hinausrauta tuotiin Ruotsista Ilmailumuseoyhdistyksen saaman Caravelle III:n (SE-DAF) kanssa. Hinausrauta on siis SAS:n käyttämä, mutta entisöimme sen Finnairin käyttämien hinausrautojen asuun pantavaksi esimerkiksi näytteille Turun lentoasemalle Finnairin OH-LEA ”Sinilinnuksi” maalattavan entisen SE-DAF Caravellen oheen.  

Rauta maalataan sinisellä lukuun ottamatta raudan päitä, jossa raudan lenkkipää maalataan keltaiseksi 50 cm ja lentokoneen liitinpää 73 cm matkalta. Sinisenä maalina on Unica-ulkokalustemaali sävyltään NSC S 6030-B ja keltaisena maalina Unican ulkokalustemaali sävyltään RAL 1023.

Kuvat: Juha Veijalainen

Pintamaalaus aloitettiin raudan pienemmistä osista. Hinausraudan pyörien teline kiinnityskauluksineen sai ensimmäisenä sinisen pintamaalikerroksen. Maalaus tehtiin siveltimillä. Ensimmäisen maalauskerran jälkeen maalin peitto ei ollut vielä riittävä. Pinnat hiottiinkin käsin hiomapaperilla ja maalattiin sinisellä toiseen kertaan. Lopputulos oli nyt varsin hyvä. Tuskin tarvitsee pyörien telinettä maalata kolmatta kertaa.

Kahteen osaan purettu hinausraudan tanko-osan pintamaalaaminen aloitettiin keltaisesta maalista. Keltaista maalatessa huomattiin, että keltainen maali peitti hyvin jo ensikerralla vaalean harmaalla Isotrolilla pohjamaalatun tangon puoliskon. Sen sijaan maali ei peittänyt yhtä hyvin tummanharmaalla Isotrolilla maalattua tangon puoliskoa. Olisikin ollut hyvä, jos raudan kummatkin puoliskot  olisi maalattu vaaleanharmaalla Isotrolilla. No, ei se sen enempää vaikuta kuin, että joudumme vetämään tummanharmaalla pohjamaalatun hinausraudan puoliskoon useamman keltaisen maalikerroksen. Nyt on keltaista sudittu hinausraudan puoliskoihin kaksi kertaa.

On tehty hinausraudan entisöimiseksi muutakin kuin vain maalattu. Hinausraudan kummastakin päästä puuttuu pyöreästä terästangosta tehty suorakaiteen muotoinen nostokahva. Tällaiset kahvat ovat entisöimässämme Super Caravellen hinausraudassa. Irrotimmekin niistä toisen malliksi rakentaaksemme Caravelle III:n hinausraudasta puuttuvat nostokahvat. Todettakoon, että entisöinnin kohteena oleva Caravelle III:n hinausrauta on Sud Aviation tehtaan tekemien hinausrautojen ensimmäistä versiota tyyppinumerolla S.09.107 ja viime vuonna entisöimämme Super Caravellen hinausrauta on tehtaan viimeistä eli kolmatta hinausraudan versiota tyyppinumerolla S.09.107 2.

Aloitettiin ensin kahvojen kiinnityslevyjen tekeminen mallina Super Caravellen hinausraudan nostokahva. Levyjä on kahvaan hitsattuna sen kummassakin päässä. Kiinnityslevyssä on 10 mm reikä kiinnityspultille, jolla kahva kiinnitetään kuusiopultilla hinausrautaan.

Löydettiin Suomen ilmailumuseon tulityökontin metallivarastosta sopivaa 4 mm paksuista ja 10 cm levyistä lattarautaa. Hiottiin lattaraudan pinnasta pois ruosteet, jonka jälkeen raudasta pätkäistiin rälläkällä neljä 8 cm pituista palaa. Niihin piirrettiin Super Caravellen nostokahvan kiinnityslevyn mukaiset muodot. Levyistä leikattiin liiat pois, jonka jälkeen niitä työstettiin hiomalla levyjen sivuja ja kulmia pyöreiksi smirgelillä ja hiomanauhalla. Levyt ovat nyt valmiit hinausraudan nostokahvaan hitsattaviksi, pultin reikiä lukuun ottamatta. On siis ryhdyttävä noita puuttuvia kahvan otinkehiä tekemään.

Caravelle III:n hinausraudan pinnassa on jäljellä nostokahvojen katkenneet kiinnityspultit. Porattiin pultit pois ensin 8 mm terällä. Sen jälkeen tehtiin reikä suuremmalla terällä M10 pulttia varten. Porattuun reikään tehtiin kierretapilla kierteet 10 mm kuusiokantapultille. Nostokahvojen pulttien reiät ovat nyt valmiit kahvojen kiinnittämiseen.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen ole mainittu.

Caravellen siipien kunnostus vauhdissa

Torstai 16.2.2023 - Ismo Matinlauri

Viimeisen viikon aikana on Pansiossa aloitettu joukolla siipien kunnostus. Siipien keskiosa on tarkoitus maalata ensin pohjamaalilla ja sitten hopeamaalilla. Lopputuloksen pitäisi olla riittävän lähellä alkuperäistä. Siiven johtoreuna ja laipat on tarkoitus kiillottaa.

Kuva: Ismo Matinlauri

Keskiosat on siiven alta kuivajääpuhallettu ja siten valmis maalattavaksi. Päältä sama alue hiotaan ensin P240-karkeudella, jonka jälkeen molemmat puolet maalataan harmaalla pohjamaalilla ja sen jälkeen hopeamaalilla. Lopuksi lisätään kävelyalueen reunamerkit sekä muut tunnukset.

Johtoreuna ja laipat hiotaan ensin P1000-karkeuteen, jonka jälkeen ne kiillotetaan NuShine-tuoteperheen tuotteilla. Sekä kiillotus että maalaus vaativat +5–10⁰ C lämpötilan, joten nyt keskitytään tekemään kaikki hionnat valmiiksi ilmojen lämpenemistä odotellessa.

Kuvat: Ismo Matinlauri

Maalauksessa keskistytään tällä hetkellä koemaalauksiin eli pienempiä osia on otettu koemaalaukseen lämpimässä tilassa. Samalla tutkitaan eri maalausmenetelmien lopputulosta. Ohessa kuvissa on ensimmäisiä tuloksia harmaalla pohjamaalilla sekä lopullisella hopeamaalilla.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravellen korkeusvakaajan ja moottorin alasuojuslevyjen korjaus

Keskiviikko 15.2.2023 - Tiistaikerholainen

Turun Pansion hallissa olevan Caravelle III:n (SE-DAF) osia tuotiin Vantaalle korjattavaksi. Toistaiseksi Vantaalle on tuotu kummankin siiven kärkiosa, oikeanpuoleisen korkeusvakaimen kärkiosa, kaksi moottorin alasuojalevyä, tutkakupu ja sen takana oleva koneen nokan paineseinä, jossa tutka oli ollut.

Caravellen entisöinnin Vantaan ryhmä otti korjattavakseen ruttuun menneen korkeusvakaajan kärjen. Siihen oli Caravellen varastointiaikana todennäköisesti törmännyt jokin lentokenttäkulkuneuvo. Korjattavaksi ryhmä otti myös pinnaltaan pahasti hapettuneet moottoreiden alasuojalevyt. Näistä toinen on jo korjattu ja toimitettu Pansioon. Vantaan entisöintiryhmään kuuluvat Martti Saarinen, Matti Kaakkurivaara ja Erkki Parviainen.

Korkeusvakaimen kärjen korjaus

Oikeanpuoleisen vakaimen kärkikappale oli osittain taittunut kasaan ja sen takareuna oli pahoin vaurioitunut. Kärkikappaleen korjaus aloitettiin irrottamalla siitä huoltoluukut ja avaamalla tukirakenteen niittaus. Kärkikappale oikaistiin pakottamalla ja varovasti vasaroimalla takaisin muotoonsa.  Se ei ollut helppoa, sillä alumiininen pintalevy on jäykkää ja murtuu helposti. Oikaisu onnistui kuitenkin varsin hyvin eikä lisävaurioita tullut pientä repeämää lukuun ottamatta. Sisäpuolen tukirakenteet niitattiin paikoilleen. Takareunan repeämä korjattiin niittaamalla kiinnitetyllä paikkapalalla.

Kuva: Martti Saarinen

Oikaisu viimeisteltiin varovasti hiekkapussia vasten vasaroimalla, kunnes pinta oli riittävän tasainen. Sen jälkeen pinta hiottiin iskujälkien ja naarmujen poistamiseksi. Samalla koko kärkikappale hiottiin hapettumien ja pinttyneen lian poistamiseksi. Hionta tehtiin epäkeskohiomakoneella, ensin käyttäen karkeudeltaan 240 olevaa paperilaikkaa ja sen jälkeen karkeutta 500. Kiillotukseen käytettiin Mirka Abralon-hiomapyöröjä, ensin karkeutta 1000 ja lopuksi 3000. Lopullinen kiillotus tehdään Pansiossa NuShine-kiillotusaineilla.

Kärjen takakulmissa olevista ruuvikiinnitteisistä huoltoluukuista alempi oli revennyt ja vääntynyt. Luukku irrotettiin ja sitä mallina käyttäen leikattiin alumiinista vastaavan muotoinen levy. Siihen porattiin ruuvien reiät käyttäen mallina levyn päälle laitettua alkuperäistä luukkua, jonka reikien läpi poraus tehtiin. Ruuvien reiät senkattiin ja luukku kiinnitettiin paikalleen.

Moottorin alasuojuslevyjen korjaus

Caravellessa moottorin kiinnitys on ratkaistu siten, että moottorin kehto on suoraan kiinni rungossa ja moottori kiinnitetään kehtoon kehdon alapuolella olevasta aukosta. Aukko suljetaan kahdella peräkkäisellä alasuojalevyllä. IMY:n Ruotsista tuomassa Caravelle III:ssa (SE-DAF) ei ollut enää moottoreita eli moottorikehdot olivat tyhjiä. Koneen kuljettamiseksi Arlandasta Turkuun kehdot oli irrotettu, mutta on nyt asennettu takaisin paikalleen.

Kuva: Martti Saarinen

Kummankin moottorin takimmaiset alasuojalevyt olivat paikoitellen puhki syöpyneitä niiden päälle varastoinnin aikana kertyneen veden takia. Vauriot olivat niin pahoja, että molemmissa keskimmäinen pintalevy oli vaihdettava. Muualla olleet reiät pystyttiin paikkaamaan. Molemmat levyt korjattiin samalla tavalla.  

Muotosuojan sisällä on alumiinista valmistetut muotokaaret ja jäykisteet. Alumiiniset pintalevyt on kiinnitetty niihin niittaamalla ja pistehitsaamalla. Caravelle olikin edelläkävijä alumiinin pistehitsauksen käytössä. Pintalevyt ovat kahteen suuntaan kaarevia mikä hankaloitti uuden levyn valmistamista.

Korjaus aloitettiin pintalevyn irrotuksella. Niitit porattiin pois ja pistehitsaukset avattiin. Irrotettua levyä mallina käyttäen leikattiin 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä uuden levyn aihio. Materiaalina käytettiin kierrätettyä levyä, siksi se näyttää valmiiksi vanhalta. Päihin ja toiseen sivuun jätettiin hiukan sovitusvaraa sillä levyn koko muuttuu hiukan sitä muotoiltaessa.

Oikeanpuoleinen kuva: Martti Saarinen

Tämän jälkeen levy muotoiltiin oikeaan kaarevuuteen pituus- ja leveyssuunnassa englanninpyörää ja kutistuslaitetta käyttäen. Valmiiksi muotoiltuun levyyn siirrettiin niittien reiät vanhasta levystä. Levyt laitettiin tarkasti päällekkäin ja vanhan levyn reikien läpi porattiin reiät uuteen. Ulkopinnalta reiät senkattiin uppokantaniiteille sopiviksi ja sisäpinnalta poistettiin porauksessa syntyneet purseet. Levyn reunat viimeisteltiin oikeaan mittaansa ja se oli valmis kiinnitettäväksi.

Levy kiinnitettiin aluksi tukirakenteisiin niitinreikien läpi laitettavilla Cleco- levykiinnittimillä, jotka kohdistavat levyn ja pitävät sen paikallaan niittaamisen aikana. Niittaus suoritettiin paineilmakäyttöisellä vasaralla eli niittipyssyllä pitäen sisäpuolella vastarautaa. Niitit olivat lentokonelaatua olevia alumiininiittejä. Joihinkin paikkoihin ei päässyt sisäpuolelta käsiksi, niissä kohdin käytettiin vetoniittejä. Pistehitsaukset olisi voinut korvata niiteillä mutta sitä ei pidetty tarpeellisena.

Pienemmät vauriot korjattiin paikkaamalla. Syöpynyt alue leikattiin pois ja ulkopuolelle kiinnitettiin niittaamalla alumiinista leikattu paikkalevy.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravellen tutkakuvun korjaus loppusuoralla

Lauantai 4.2.2023 - Tiistaikerholainen

In English

Ruotsista Suomen tuodun Caravelle III:n (SE-DAF) koneen vaurioituneiden osien korjaus on jatkunut Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhossa. Käynnissä ovat koneen nokan tutkakuvun, kuvun alla olevan paineseinän kehän, siiven kärkien sekä oikeanpuoleisen korkeusvakaajan kärjen korjaukset.

Kuvat: Reijo Siirtola

Tutkakupuun reiän tehnyt törmäysvaurio on saatu korjatuksi. Siinä uusittiin lasikuitulaminoinnilla kuvun reunassa ollut noin 30 x 20 cm suuruinen aukko. Törmäys oli sattunut juuri kuvun yhden kolmesta kiinnityspultin ja sen suojaluukun kohdalle. Törmäyksen seurauksena pultti suojuskoteloineen oli tärveltynyt käyttökelvottomaksi, mutta onnistuimme oikaisemaan pahoin vääntyneen kiinnitysruuvin luukun uudelleen käytettäväksi. Tutkakupu kiinnittyy kolmella pultilla alla olevan nokan paineseinän ulkokehään.

Kun kuvun vaurio saatu laminoitua ehjäksi ja kuvun halkeillut pinta korjattua, kupu pohjamaalattiin mustalla spraymaalilla. Pintaa vielä paklattiin ja hiottiin epätasaisuuksien poistamiseksi. Lopullisen pintamaalin kupu saa, kun vauriokohta on kokonaan korjattu.

Kuvat: Reijo Siirtola

Oli vuorossa aukon puhkaiseminen kupuun kiinnityspultin suojaluukulle. Aukon muoto piirrettiin kuvun pintaan alkuperäistä luukkua sapluunana käyttäen. Tämän jälkeen aukko sahattiin piirtoviivaa pitkin pistosahalla. Sahausjälki hiottiin viilalla. Sahatun aukkoon piti vielä tehdä kaulus, jota vasten luukku painautuu ja johon tehdään reiät luukun kahta pikalukitusruuvia varten. Reikien kohdalle kauluksen sisäpuolelle kiinnitetään luukussa olevien kahden pikalukitusruuvin lukitusjouset.  

Kuvat: Reijo Siirtola

Aukkoon tuleva kaulus tehtiin laminoimalla. Sitä varten lasikuitumatosta leikattiin aukollisia paloja luukun kaulusta varten. Tämän jälkeen kiinnitysruuvin luukku teipattiin kiinni aukon reunoihin ja tuettiin siihen kahdella vanerilistalla. Luukun sisäpuolelle laitettiin suojakalvo, jottei luukku liimaudu sen toiselle puolelle laminoitaviin lasikuitukangaskerroksiin. Luukku toimi siis laminoinnin tukiseinämänä. Epoksilla kastutetut lasikuitukankaat laminoitiin telalla kerros kerrokselta peittämään luukun aukoa.

Kuva: Reijo Siirtola

Laminoinnin kuivuttua luukku irrotettiin, jolloin alta paljastui aukollinen kaulus. Kauluksen aukon reunat tasattiin. Tämän jälkeen tehtiin kaulukseen reiät luukun kahdelle pikalukitusruuville. Kauluksen alapintaan reikien kohdalle kiinnitettiin alkuperäiset ruuvien lukitusjouset.

Vasen kuva: Reijo Siirtola

Luukun toiminta testattiin painamalla luukku kaulusta vasten niin, että lukitusruuvit työntyivät reikiinsä. Sitten luukku lukittiin painamalla ruuveja sisäänpäin ja kääntämällä niitä samalla 90 astetta. Näin ruuvien päissä olevat kolot lukittuivat kauluksen alla oleviin jousiin. Hyvin toimi, eli kiinnityspultin luukku oli saatu asennettua paikalleen.

Kuvat: Reijo Siirtola

Seuraava työ on rakentaa tutkakuvun vauriokohtaan uusi ruuvikiinnitys, jolla tutkakuvun kehä kiinnitetään kuvun alla olevan Caravellen nokan paineseinän kehään. Alkuperäinen ruuvikiinnityshän tuhoutui kupuun kohdistuneessa törmäyksessä.

Kuvat Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravelle-hallissa nostojen viikko

Lauantai 4.2.2023 - Ismo Matinlauri

In English

Viimeisen reilun viikon aikana on tehty useampiakin nostoja, ensin käännettiin korkeusvakautin ja sitten asennettiin vasemmanpuoleinen moottorikehto paikoilleen ja lopuksi vielä sivuperäsin siirrettiin työalueelle.

Korkeusvakautin käännettiin, kun yläpuolen hionnat saatiin valmiiksi odottamaan ilmojen lämpenemistä ja sitä myötä kiillotusta sekä maalausta. Käännön jälkeen tehdään sama esikäsittely alapuolelle. Sitten se kiillotetaan ja maalataan ensin ennen toista kääntöä. Sitten voidaan tehdä samat asiat yläpuolelle ja korkeusvakautin olisi siten asennusta varten myös valmiina oikein päin.

Moottorikehdon valmistelu nostoa varten vaati peltisepän töitä muutaman paikan ja syöpyneen pellin vaihdon muodossa. Lisäksi meni aikaa ruuvinreikien kunnostukseen, jotta ne ovat valmiita asennuksen jälkeen muotopeltien paikoilleen laittoa varten. Kun vielä suoritettiin moottorisuojien hionta tulevaa maalausta varten, niin kaikki oli valmista nostoa varten.

Vasemman puolen moottorikehto nostettiin paikoilleen Markku Ahokosken johdolla käyttäen sitä varten suunniteltuja nostopisteitä sekä oikein mitoitettuja nostoketjuja. Kiinnityspulttien sovitus otti hieman aikaa mutta pienellä vekslaamisella sekin meni hyvin.

Moottorisuojat on päätetty maalata hopeamaalilla eikä kiillottaa johtuen pintojen kulumisesta ja käytön mukanaan tuomista jäljistä. Kiillotuksen jälki olisi epätasainen eikä antaisi oikeaa kuvaa lopputulokseen.

Toinen moottorikehto nostetaan paikoilleen parin viikon päästä jahka samat esivalmistelut on saatu ensin tehtyä.

Kuvat: Jouko Tarponen.

Caravellen kunnostus jatkuu Pansiossa

Perjantai 20.1.2023 - Reino Myllymäki

Ilmailumuseoyhdistyksen Sud Aviation SE 210 Caravelle III SE-DAF -koneen kunnostus jatkuu pienen talvitauon jälkeen Pansiossa.

Kuva: Ismo Matinlauri.

Kylmän telakkahallin lämpimiin sosiaalitiloihin on raivattu tilaa pienempien osien kunnostusta varten. Pesuhuone on saanut uuden käyttötarkoituksen.

Kylmässä telakkahallissa onnistuu ainakin hiontatyöt, kiillotus- ja maalaustyöt eivät. Hiontaa on tehtävä, jotta SAS:n maalauskaavion alemmas ulottuva valkoinen osa saadaan poistettua. Konehan on tarkoitus maalata Aeron maalauskaavioon. Poistettava kaistale levenenee koneen pyrstöä kohden.

Myös irrotus- ja asennustyöt onnistuvat. Jatkossa kunnostusryhmä työskentelee Pansiossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravelle III:n hinausraudan hiekkapuhallus, pesu ja maalaus

Perjantai 16.12.2022 - Tiistaikerholainen

IMY:n Ruotsista hankkiman Sud Aviation Caravelle III:n (SE-DAF) mukana tuli Arlandasta Turkuun huonokuntoinen SAS:n käyttämä Caravelle III:n hinausrauta. Caravelle kaikkine mukana tulleine osineen sijoitettiin kunnostusta varten Pansiossa olevaan halliin. Pansion hallista Caravellen hinausrauta haettiin peräkärryssä Vantaalle Suomen ilmailumuseoon, jossa Tiistaikerho entisöi sen  Finnairin väreihin. Entisöinnin jälkeen yksi vaihtoehto olisi laittaa hinausrauta esille vuoden 1963 Finnairin väreihin entisöitävän ja Turun lentoasemalle muistomerkiksi tulevan Caravelle III:n yhteyteen.

Entisöintiä varten hinausrauta purettiin osiin. Osien maalaamiseksi niiden pinnat pitää saada puhtaiksi ruosteesta ja vanhasta maalista. Kätevin tapa puhdistamiseen on hiekkapuhallus. Niinpä hinausraudan osat vietiin hiekkapuhallettavaksi Helsingin Tattarisuolle Taximo Oy:hyn. Osat kuljetettiin hiekkapuhallettavaksi Suomen ilmailumuseon peräkärryllä.

Parin viikon kuluttua saimme hakea puhtaaksi puhalletut hinausraudan osat takaisin Suomen ilmailumuseon entisöintitilaan. Hinausrauta oli Taximo Oy:ssä puhallettu puhtaaksi teräsjauhepuhalluksella. Puhtaaksi puhallettuja hinausraudan osia peitti puhalluspöly. Se pitää pestä pois ennen osien pohjamaalausta.  

Päätettiin tehdä puhalluspölyn puhdistus puhtaalla vedellä. Raudan pienet osat pestiin vadeissa ja kuivattiin lämpöpuhaltimella. Sen sijaan raudan kahteen osaan puretun tangon puoliskot vietiin pestäviksi pihalle entisöintitilan edustalle. Ne pestiin entisöintitilan paloletkun suihkulla ja harjoilla. Tulipahan samalla harjoiteltua entisöintitilan paloletkun käyttö. Pesun jälkeen tangon puoliskot siirrettiin viereiseen lämmitettyyn maalaustelttaan. Siellä märkä tanko kuivattiin paineilmapistoolin avulla. Paineilma olikin kätevä hinausraudan märkien pintojen kuivaamiseen.

Kuivauksen jälkeen huomattiin, että hinausraudan puhtaaksi pestyjen osien harmaapintaiset pinnat alkoivat muuttua nopeasti rusehtaviksi. Se merkitsi, että pestyjen ja kuivattujen osien pintaan oli heti alkanut ilmestyä ruostetta. Olimme kyllä tietoisia, että hiekkapuhalluksen jälkeen osat on viipymättä käsiteltävä ruostumisen alkamisen estämiseksi, mutta ruostumisprosessin nopeus yllätti. Kysehän oli vain muutamista minuuteista. Tehtiinköhän virhe, kun pestiin osat puhtaalla vedellä jonkun paremmin tarkoitukseen soveltuvan liuoksen sijasta? Olisikohan esimerkiksi Sinol- tai Sinol/vesi -pesu ollut parempi vaihtoehto? Sinolia olisi toki tarvittu aikamoinen määrä kaikkien hinausraudan osien puhdistamiseen puhalluspölystä.

Siispä ryhdyimme välittömästi maalaamaan hinausraudan osia harmaalla metallin pintaa ruostumiselta suojaavalla Isotrol -maalilla. Tätä maalia olemme käyttäneet usein sekä ruosteesta puhdistettujen että jopa pinnaltaan ruostuneidenkin osien pintakäsittelyyn.

Hinausraudan osat on nyt maalattu kertaalleen Isotrolilla. Seuraavaksi hiomme maalipinnat ja maalaamme osat hyvin todennäköisesti Isotrolilla toiseen kertaan ennen kuin siirrymme maalaaman hinausrautaa Finnairin käyttämien hinausrautojen maalauskaavioon. Se tarkoittaa, että päävärinä on Finnairin sininen hinausraudan päiden ollessa maalatut keltaisella huomiovärillä. Tähän värikaavioon maalasimme viime keväänä entisöimämme Finnairin käyttämän Super Caravellen hinausraudan. Tämä hinausrauta on tällä esillä Suomen ilmailumuseon II hallissa.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Caravelle - kuivajäätä ilmassa

Torstai 15.12.2022 - Ismo Matinlauri

In English

Syyskauden lopussa saatiin vielä siipien alapinnat puhdistettua kuivajääpuhaltamalla. Tämä valittiin pahiten likaantuneiden alueiden puhdistamiseksi nopeasti ja turvallisesti. Lisäksi ajansäästö on merkittävä lyhentäen kunnostusprojektiin tarvittavaa aikaa. Täten oma vapaaehtoisjoukko voi jatkaa keväämmällä hiomista sekä kiillottamista ja aloittaa moottorikehtojen asennuksella ilman lämmetessä.

Puhalluksen suoritti asiantuntevasti Dry Ice Finland parissa päivässä. Metodi on lyhyesti seuraava:

Kuivajää (=hiilidioksidijää, hiilihappojää) on kiinteään olomuotoon saatettua puhdasta hiilidioksidia, jonka lämpötila on noin -79 °C. Kuivajääpuhalluksessa puhalletaan kuivajääpellettejä kovalla paineilmalla puhdistettavalle pinnalle. Kuivajäärakeiden osuessa kohteeseen ne sublimoituvat eli kaasuuntuvat ja haihtuvat ilmaan ja irronnut lika laskeutuu maahan helposti siivottavaksi. Kuivajääpuhallus on täysin kuiva, kemikaaliton ja lähes jätteetön pintapuhdistusmenetelmä.

Yllä olevissa kuvissa puhdistettavaa aluetta ennen ja jälkeen kuivajääpuhalluksen.

Kuivajääpuhalluksen kanssa vapaaehtoisjoukko sai hiottua rungosta toiselta kyljeltä noin 18 cm levyisen vyöhykkeen SAS:n maalauksen mukaista valkoista maalia ikkunoiden alareunaan asti. Finnairin OH-LEA maalausohjeen mukaisesti tulemme kiillottamaan rungon ikkunoiden alareunan tasoon. Toinen puoli jäi vielä odottamaan ilmojen lämpenemistä – siitä on hyvä jatkaa keväämmällä.

Kuvat: Ismo Matinlauri.

Caravellen tutkakuvun maalipinnan korjaus

Keskiviikko 7.12.2022 - Tiistaikerholainen

In English

IMY:n omistaman Caravelle III:n (SE-DAF) keulasta irrotetun tutkakuvun halkeilleen maalipinnan korjaus on meneillään Tiistaikerhossa. Samalla on korjattu tutkakuvun saamaa pahaa vauriota.

Kevlarisen tutkakuvun pinta on massattu, jonka jälkeen siihen on vedetty mattamusta maalipinta. Musta maalipinta on monesta kohtaan halkeillut ja lohkeillut. Tällöin alta on paljastunut valkoista massaa ja sen alla olevaa kevlarpintaa.

Tutkakuvun pinnan lohkeillutta maalia ja alla olevaa valkoista täytemassaa poistettiin taltoilla aina kevlarpintaan saakka. Tämän seurauksena tutkakuvun pintaan muodostui uria ja kuoppia. Urat ja kuopat päätettiin täyttää epoksitasoitteella. Tasoite sopii hyvin myös lasikuitumatolla paikatun tutkakuvun vaurioalueen tasoittamiseen ja hiomiseen.

Kevyttä epoksitasoitetta (Lightweight Epoxy Filler) ja sen kovetetta ostettiin Biltemasta. Tuotteen ohjeen mukaisesti sekoitettiin tasoite-erä. Tasoitetta levitettiin metallilastoilla tutkakuvun pinnan kuoppiin sekä lasikuitumatolla umpeen laminoituun vauriokohtaan. Tasoitteen levittämisessä käytettiin myös ohutta taipuisaa vaneriviilua, jota vedettiin kuvun muotoa mukaillen pitkin kuvun pintaa. Näin tasoite saatiin noudattamaan kuvun kaarevaa muotoa. Jouduttiin tekemään useampi tasoite-erä, ennen kuin kaikki urat oli täytetty ja tasoitettu.

Tasoitteen kuivuttua se hiottiin. Hiota tehtiin pääosin käsin. Käsin hiomalla saa paremman tuntuman tutkakuvun kaarevaan pintaan kuin koneella hiottaessa. Hionnan jälkeen tasoitekäsittely ja sen hionta uusittiin, jotta saataisiin mahdollisimman hyvin kuvun pinnan muotoa noudattava tasoitteella paikattu pinta.

Kahden tasoite- ja hiontakerran jälkeen tutkakuvun pinta päätettiin pohjamaalata. Maaliksi valikoitui Spray MAX Primer filler ja se ostettiin Pintavärin liikkeestä. Tämä maali täyttää hyvin hiotun pinnan pieniä epätasaisuuksia ja on uudelleen hiottavissa sekä pohjamaalattavissa.

Hiottuun tutkakuvun pintaan levitettiin kaksi spraymaalikerrosta. Ennen maalausta suojattiin tutkakuvun kiinnityspulttien suojakansien aukot. Vaikka pohjamaalauksen jälkeen lopputulos näyttikin varsin hyvältä, paljasti tasainen mattamusta maalipinta, että joudumme vielä joissakin kohtaa paklaamaan ja hiomaan tutkakuvun pintaa, ennen kuin saamme sen täysin tasaiseksi ennen pintamaalausta.

Kuvat: Lassi Karivalo

Caravellen oikean siivenkärjen korjaus

Maanantai 21.11.2022 - Tiistaikerholainen

In English

Ilmailumuseo ry:n Ruotsista hankkiman ja Turun Pansion hallissa nyt olevan Caravelle III:n (SE-DAF) oikean siiven kärkiosa on johtoreunastaan pahasti vaurioitunut. Vaurio on aiheutunut, kun jokin  Arlandan lentokenttäkulkuneuvo on törmännyt siiven kärkeen Caravellen kymmenien vuosien kentän laidalla olon aikana. Myös vasemman siiven kärkiosan keskelle on tullut lommo.  Törmäysvaurion ovat saaneet lisäksi oikeanpuoleisen korkeusvakaajan kärjen jättöreuna sekä koneen nokan tutkakupu. Siivet, korkeusvakaaja sekä tutkakupu korjataan Tiistaikerhossa.

Onneksi Caravellen siipien sekä vakaajien kärkiosat ovat irrotettavissa. Niinpä IMY:n Turun vapaaehtoisporukka irrotti siiven kärkiosat, vaurioituneen oikean korkeusvakaajan kärkiosan sekä tutkakuvun Vantaalle vietäviksi. Nämä osat tuotiin henkilöauton tavaratilassa ja peräkärryssä Pansiosta Vantaalle Tiistaikerhossa korjattaviksi.  

Oikean siiven kärkiosan johtoreuna on murskana noin 40 cm matkalta. Samalla on rikkoutunut kärjen johtoreunassa oleva purjehdusvalo erikoisen muotoisine kupuineen. Vasemman siiven purjehdusvalon kupu on ehjä. Oikean siiven kärjen korjauksessa käytetään mallina ehjää vasenta siipeä.

Purjehdusvalo on rikkoutunut pahoin. Sen polttimon istukan tekeminen saattaa ehkä onnistua, mutta valon monimuotisen kuvun tekeminen lienee mahdotonta. Tuskin sellaista löytyy varaosanakaan. No, voihan sitä kysyä Ruotsista heidän Caravelle-klubiltaan, joka entisöi yhtä SAS:n käytössä ollutta  Caravellea.

Oikean siiven kärkiosan korjaaminen aloitettiin poraamalla rutussa olevat kärkiosan alumiinilevyjen kiinnitysniitit pois. Näin levyjä voitiin taivuttaa auki ja saatiin samalla parempi käsitys vaurioituneen kärjen rakenteesta sen korjaamiseksi.  

Yritettiin kokeeksi muokata vaurioituneita alumiinilevyjä, josko ne taipuisivat alkuperäiseen muotoonsa. Siiven kärjen duralumiinilevyt olivat kuitenkin laadultaan sen verran kovaa alumiinia, että ne murtuivat niitä alkuperäiseen muotoonsa taivutettaessa. Todettiinkin, ettei vaurioitunutta kärkiosaa saa korjattua hyödyntämällä alkuperäisiä levyjä. Kärki on kokonaan rakennettava uusista alumiinilevyistä tukirakenteineen. Onneksi rakentamisen mallina on ehjä vasemman siiven kärkiosa. Oikean siiven kärki purettiinkin kokonaan vaurioituneelta osaltaan.

Kun pohdittiin eri vaihtoehtoja oikean siiven kärkiosan rakentamiseksi, päädyttiin siihen, että rikkoutunut kärkiosa rakennetaan useista kärjen muotoon muokattavista ja toisiinsa niitattavista alumiinilevyistä. Sitä varten rakennetaan puusta vasemman siiven ehjän kärjen muotoinen muokkauslesti, mutta peilikuvana. Puista muokkauslestiä vasten kukin alumiinilevy taivutetaan muotoonsa ja niitataan toisiinsa yhtenäiseksi uudeksi kärkiosaksi. Yhteen niittaamista ennen on rakennettava kärkeen uusi tukirakenne.

Aloitettiin muokkauslestin rakentaminen liimaamalla yhteen riittävän määrän lankun pätkiä siiven kärkiosaa suuremmaksi puukappaleeksi. Tämä kappale muokataan vähä vähältä sahaamalla, veistämällä, höyläämällä ja hiomalla vastaamaan siiven kärkiosan johtoreunan muotoa. Puukappaleen saamiseksi vastaamaan täysin kärkiosan profiilin muotoon, muokkaamisessa käytetään ehjän kärjen muotoa kuvaavia vanerista tehtyjä profiilitulkkeja. Muokkauksen edetessä tulkeilla kokeillaan, mistä kohdin vielä pitää puista lestiä muokata.

Liimojen kuivuttua päästiin aloittamaan ”puumöhkäleen” muotoilu muokkauslestiksi. Ensin puukappaleeseen piirrettiin siiven kärkiosan kaareva sivuprofiili. Piirrettyä viivaa pitkin muotin aihiosta sahattiin vannesahalla lähes puolet pois. Tämän jälkeen puukappaletta alettiin jyrsiä muotoonsa käsijyrsinkoneella ja höylällä. Muokkauksen edetessä työn lestin muotoa tarkistetaan muototulkeilla. Vielä on edessä paljon työstettävää, ennen kuin saamme lestin aihion vastaamaan siiven kärkiosan johtoreunan muotoa, jonka jälkeen alkaa alumiinilevyjen muokkaaminen muotoonsa lestiä vasten.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Avointen ovien ilta 17.11. Pansiossa

Sunnuntai 20.11.2022 - Ismo Matinlauri

In English

Torstaina 17.11. vietettiin avointen ovien ilta Pansiossa Caravelle-hallilla. Rungon oikaisun jälkeen kun koneen runkoon aukeni pääsy, haluttiin pitää sekä sidosryhmille, Pansiossa oleville muille yrityksille että kiinnostuneille avointen ovien ilta, jossa kerrottiin projektin etenemisestä ja jatkosuunnitelmista.

Tilaisuuden avasi IMY:n puheenjohtaja Janne Salonen ja sen jälkeen projektin etenemisestä kertoilivat asiantuntemuksella Markku Ahokoski ja Martti Saarinen. Esitelmien jälkeen lentokoneen osia sai kierrellä katsomassa ja kuvata vapaasti.

Erityisesti sisätilat ja ohjaamo kiinnostivat kävijöitä. Turun tiimin jäsenistä Hannu Hedman pääsi esittelemään Caravelle ohjaamoa lapsenlapselleen Olivialle, joka pääsi kapteenin paikalla kokeilemaan lentämistä. Ei haitannyt yhtään, vaikka iso osa mittareista puuttuikin.

Syksy on taittumassa talveksi ja Pansiossa oli nollakeli. Silti paikalle oli tullut lähemmäs sata kiinnostunutta. Vieraita varten oli paikalla Turun sotilaskotiyhdistyksen sotilaskotiauto. Sieltä sai ostaa mukkikahvit ja myös grilli makkaroineen oli kuumana. Säästä johtuen tarjoilu teki kauppansa.

Ilmailumuseoyhdistyksellä oli lisäksi myyntipöytä, jossa oli aiheeseen liittyvää myytävää, Caravelle-materiaalin lisäksi kaikenlaista ilmailuun liittyvää pienoismalleista kirjoihin. Myynti kävi mukavasti, kiitos ehkä lähestyvän joulun.

Parin tunnin tilaisuus vierähti nopeasti ja illan jo pimetessä järjestelyporukka sammutti valot hallilta ja lähti tyytyväisenä kotiin. Tilaisuus oli mielestämme onnistunut ja tietoisuus projektista lisääntynyt kiitettävästi.

Teksti ja kuvat: Ismo Matinlauri.

Ilmailumuseoyhdistys huomauttaa, että kolmannen kuvan julkaisemiseen on molempien henkilöjen osalta lupa.

Caravelle III:n (SE-DAF) tutkakuvun korjaus alkoi

Lauantai 12.11.2022 - Tiistaikerholainen

In English

Ilmailumuseoyhdistyksen (IMY) omistama ja Ruotsista Suomeen tuoma Caravelle III on varastoituneena Turun Pansiossa olevassa hallissa.  Siellä sitä kunnostetaan pantavaksi näytteille Turun lentoasemalle. Turussa konetta kunnostaa IMY:n Turun vapaaehtoisjoukko keskittyen aluksi rungon pintojen puhdistamiseen maalattaviksi. Tiistaikerho on puolestaan saanut tehtäväkseen korjata koneen pitkän varastoinnin aikana saamia vaurioita. Vaurioita ovat saaneet mm. oikean siiven ja  vasemman korkeusvakaajan kärki sekä koneen nokan tutkakupu. Mikä liekin lentokenttäkulkuneuvo on Arlandassa näin moneen kohtaan ehtinyt törmätä?

Törmäyksen tutkakuvulle aiheuttama vaurio on sattunut harmillisesti juuri yhden tutkakuvun kiinnityspultin luukun kohdalle. Sen seurauksena lasikuituista tutkakupua on painunut sisään noin 20x15 cm alueelta. Samalla törmäys on rikkonut tutkakuvun reunuskehän ja vaurioittanut sen alla olevaa koneen nokan paineseinän kehää. Lisäksi törmäys on vaurioittanut paineseinän kehän alla olevaa koneen nokkaa ja saanut nokan metallireunan mutkalle ja alumiiniverhouksen ”vekille”. Todettakoon myös, että lasikuituisen tutkakuvun maalipinta on pahasti lohkeillut.

Turun ryhmä irrotti oikean siiven ja vasemman korkeusperäsimen vaurioituneet kärkiosat sekä koneen nokan paineseinän siinä kiinni olevine tutkineen ja tutkakupuineen. Paineseinä tutkakupuineen ja oikean siiven sekä vasemman korkeusperäsimen kärkiosa käytiin hakemassa Pansiosta korjattavaksi Suomen ilmailumuseoon Vantaalle. Tutkakuvun sekä siiven kärjen korjaus ovat päässeet hyvään alkuun. Vakaajan kärjen korjauksen vuoro tulee myöhemmin.

Tutkakuvun vaurion korjaamiseksi kupu pitää irrottaa nokan paineseinästä. Kupu on reunastaan kiinni paineseinän kehässä kolmella kiinnityspultilla sekä kolmella ohjaustapilla. Pultit saa näkyviin, kun avaa lasikuituisessa suojakuvussa pultin kohdalla olevan suojaluukun.

Tutkakuvun irrottamiseksi avattiin ensin kahden ehjän kiinnityspultin kohdalla olevat suojakannet. Niiden alta paljastui metallinen tutkakuvun lasikuidussa ja kuvun metallireunassa kiinni oleva kehikko. Kehikon keskellä törrötti kruunupäinen kiinnityspultti. Kumpikin pultti saatiin helposti kierrettyä irti paineseinän metallikehässä olevasta kierreholkista. Onneksi saimme myös vauriokohdan kiinnityspultin auki, jonka jälkeen tutkakupu voitiin nostaa paineseinän päältä. Samalla paljastui, että tutkakuvun alla oleva tutkatila olikin tyhjä. Tutka oli poistettu jo jossain Caravellen varastoinnin vaiheessa, mutta mitä ilmeisemmin ennen tutkakuvun saamaa vauriota.

Kun tutkakupu oli irrotettu tuli paremmin näkyviin kuvun reunan alla olevan paineseinän metallikehän saama vaurio. Paineseinän kehä on painunut pahasti sisään ja murtunut. Se on myös korjattava, jotta tutkakuvun saa kiinnitettyä korjauksen jälkeen takaisin paikoilleen.

Kuva: Reijo Siirtola.

Lasikuituisen tutkakuvun vaurion korjausta valmistelevana työnä irrotettiin vauriokohdan rikkoutunut kiinnityspultin metallikehikko. Koska metallikehikko on niitattu tiukasti kiinni tutkakuvun vaurioituneeseen kehään, sitä ei edes yritetty saada kehästä irti muutoin kuin katkaisemalla tutkakuvun metallikehä kiinnityspultin kehikon kummaltakin puolelta. Kehikon kanssa saatiin samalla poistettua myös rikkoutunut lasikuitukuvun alue.

Kuva: Reijo Siirtola.

Korjaussuunnitelmana on rakentaa ensin korvaava osa tutkakuvun kehästä poistetulle pätkälle. Koska emme voi käyttää siihen enää pilalle rikkoutunutta kiinnityspultin kehikkoa, päädyimme ratkaisuun, jossa rakennamme vahvasta vanerista sillan kuvun reunakehän katkaistujen päiden välille. Kuvun kolmannen pultin kiinnittämisen paineseinän kehän kierreholkkiin voimme tehdä vanerin läpi. Laitamme sitä varten vaneriin pultin ja kierreholkin tarvitseman reiän kohdalle metallivahvikkeen tarpeellisine kauluksineen. No, alkuperäisen vahvuista tämän kolmannen kiinnityspultin liitoksesta ei tule, mutta toimii staattisen muistomerkkikoneen tutkakuvun kiinnittämisessä. Ulkonaisesti ero ei tule näkyviin.

Kuva: Reijo Siirtola.

Kun kehä on saatu edellä tavoin toimien ehjäksi, laminoidaan epoksihartsilla lasikuitumatokerroksia riittävän paksulti tutkakuvun vaurioaukon yli. Laminoitu alue hiotaan tutkakuvun pinnan tasoon. Umpeen laminoituun repeämäkohtaan tehdään aukko kiinnityspultin suojakannelle.

Aloitettiin rakentaa tutkakuvun kehästä puuttuvaa osaa. Sahasimme vahvasta vanerista kehän muotoa jäljittelevän kappaleen. Vanerikappale liimattiin epoksilimalla sillaksi vauriokohdan kehän katkaistujen päiden välille. Sillassa on vielä tekemistä, ennen kuin se on valmis. Sen jälkeen pääsemme laminoimaan umpeen kuvussa olevan aukon. Laminointia varten olemme jo hioneet ohuiksi vaurioaukon lasikuitureunat.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Caravelle lensi jälleen

Tiistai 1.11.2022 - Ismo Matinlauri

Pansiossa oli 1.11. koko syksyn odotettu hetki, kun Caravellen runko käännettiin suoraksi. Kuljetuksen jäljiltä se on ollut 45 asteen kulmassa ja täten mahdollistanut pohjan kunnostusta toiselta puolen ennen oikaisua. Oikaisu oli suunniteltu tapahtuvaksi, kun pohjan maalatut alueet olisi saatu kunnostettua. Valitettavasti kylmennyt kostea sää esti maalauskokeilut, jotka jäivät odottamaan nyt kevättä ja lämpimämpiä kelejä.

Oikaisu oli haastava toimenpide, sillä vaikka meillä on kaksi hallinosturia käytössä, vain toisessa on kaksi koukkua. Täten toiseen nosturiin piti saada lainattua ja rakennettua vapaasti kääntyvä pyöräratkaisu, jolloin toisesta päästä kaksikoukkuisella nosturilla oli mahdollista hiljalleen kääntää runko suoraksi.

Samalla alueella Pansiossa oleva RMR Oy Merirakenne ojensi auttavan kätensä ja lainasi meille sopivat välineet kääntöpyörän rakentelemiseen.

Markku Ahokosken johdolle kuuden miehen porukka kävi rungon oikaisutyöhön. Kaikille se oli ensimmäinen kerta ja työturvallisuus edellä mentiin hitaasti vaihe kerrallaan ilman ylimääräisiä häiriöitä.

Aluksi pientä haastetta oli kääntöpyörän rakentamisessa, sen verran järeitä olivat osat. Sitten eniten aikaa vievä vaihe oli kääntöpyörän vaijerin pituuden säätäminen. Sitä piti säätää kolme kertaa, ennen kuin se toimi halutusti. Joka kerta piti rakennelma ensin laittaa paikalleen nosturiin ja nostaa rungon yläpuolelle liina rungon ympärillä tarkastaen, oliko kääntöpyörän vaijerin pituus juuri sopiva. Jos ei, sitten koko systeemi piti laskea alas koneen viereen ja vaijerin pituutta säätää eli purkamalla vaijerin lukitus ja lyhentää sitä ja lukita uudestaan.

Katso kääntövideo: https://clipchamp.com/watch/Y3slquiciOZ?_ga=2.108529088.358616639.1667320726-1768103297.1652343178

Kolmen tunnin uurastuksen jälkeen totesimme tyytyväisinä, että Caravelle oli tehnyt jo toisen onnistuneen lennon Suomessa tänä vuonna.

Kuvat: Ismo Matinlauri

Video: Mikko Sipilä

Caravelle kunnostus etenee

Sunnuntai 23.10.2022 - Ismo Matinlauri

In English

Lokakuussa Caravellen kunnostus alkoi tosissaan kun noin 15 aktiivisen ja innostuneen Turusta ja lähialueelta kotoisin oleva porukka alkoi kokoontua tiistai- ja torstai-iltapäivisin. Paikalla on yleensä 6...10 aktiivista kerrallaan joten työt etenevät kiitettävällä nopeudella ja tarkkuudella.Lisäksi sunnuntaisin vielä ollaan oltu muutaman kerran koolla pienmmällä porukalla viimeistelemässä viikon töitä.

Syksyn tavoitteena on – siis ennen pakkaskauden alkua – saada runko oikaistua kuljetusasennosta eli 45 asteen kulmasta jolloin päästään avaamaan etuovi ja kurkistamaan sisälle.

Ennen oikaisua käytämme nykyisen asennon hyväksi ja kunnostamme pohjan keskiosan jossa on vanhoja maalattuja alueita. Ne on nyt pesty, hiottu ja vielä tarkoitus on maalata ne ensin pohjamaalilla ja sitten testataan niihin kahta eri pintamaalia, harmaata ja alumiini joilla tarkoitus simuloita koneen alumiinipintoja. Näistä paremmin sopivalla maalilla sitten maalataan siivistä ne osat joit ei ole tarkoituksenmukaista kiillottaa.

Samoin rungon päällä oleva selkäevän lasikuitualueen raaputus ja hionta sekä maalaus onnistuu nykyisessä asennossa parhaiten. Tässä kohdin testataan valkoista pintamaalia jolla rungon yläosa sitten lopullisesti maalataan Finnairin alkuperäisen värityskaavion mukaisesti.

Teknoksen kaksikomponenttimaalit ja värisävyt joita on tarkoitus käyttää koneen maaluksessa ovat seuraavat:

• TEKNODUR PRIMER 5 harmaa - pohjamaali
• TEKNODUR 0050 RAL 9006 alumiini – testimaali siipiin
• TEKNODUR 0190 RAL 7040 grey – testimaali siipiin
• TEKNODUR 1090 DUP-508 white – rungon valkoiset osat
• TEKNODUR 1090 DUP-3430 blue – Siniset alueet ja logot värityskaaviosta

Maalaukset vaativat +5...+10 C lämpötilan joten ollaan siinä rajoilla että keritään ennen kuin halli kylmenee liikaa. Samaten seuraavana on vuorossa rungon ja ainakin siipien johtoreunojen kiilloitus mutta siitä enemmän sitten seuraavalla kerralla.

Kuvat: Ismo Matinlauri