Caravellen oikean siivenkärjen korjaus

Maanantai 21.11.2022 - Tiistaikerholainen

In English

Ilmailumuseo ry:n Ruotsista hankkiman ja Turun Pansion hallissa nyt olevan Caravelle III:n (SE-DAF) oikean siiven kärkiosa on johtoreunastaan pahasti vaurioitunut. Vaurio on aiheutunut, kun jokin  Arlandan lentokenttäkulkuneuvo on törmännyt siiven kärkeen Caravellen kymmenien vuosien kentän laidalla olon aikana. Myös vasemman siiven kärkiosan keskelle on tullut lommo.  Törmäysvaurion ovat saaneet lisäksi oikeanpuoleisen korkeusvakaajan kärjen jättöreuna sekä koneen nokan tutkakupu. Siivet, korkeusvakaaja sekä tutkakupu korjataan Tiistaikerhossa.

Blogi_2022-30-03.jpg

Blogi_2022-30-04-05.jpg

Blogi_2022-30-06.jpg

Onneksi Caravellen siipien sekä vakaajien kärkiosat ovat irrotettavissa. Niinpä IMY:n Turun vapaaehtoisporukka irrotti siiven kärkiosat, vaurioituneen oikean korkeusvakaajan kärkiosan sekä tutkakuvun Vantaalle vietäviksi. Nämä osat tuotiin henkilöauton tavaratilassa ja peräkärryssä Pansiosta Vantaalle Tiistaikerhossa korjattaviksi.  

Blogi_2022-30-07.jpg

Blogi_2022-30-08.jpg

Blogi_2022-30-09.jpg

Oikean siiven kärkiosan johtoreuna on murskana noin 40 cm matkalta. Samalla on rikkoutunut kärjen johtoreunassa oleva purjehdusvalo erikoisen muotoisine kupuineen. Vasemman siiven purjehdusvalon kupu on ehjä. Oikean siiven kärjen korjauksessa käytetään mallina ehjää vasenta siipeä.

Blogi_2022-30-10.jpg

Blogi_2022-30-11.jpg

Purjehdusvalo on rikkoutunut pahoin. Sen polttimon istukan tekeminen saattaa ehkä onnistua, mutta valon monimuotisen kuvun tekeminen lienee mahdotonta. Tuskin sellaista löytyy varaosanakaan. No, voihan sitä kysyä Ruotsista heidän Caravelle-klubiltaan, joka entisöi yhtä SAS:n käytössä ollutta  Caravellea.

Blogi_2022-30-12.jpg

Oikean siiven kärkiosan korjaaminen aloitettiin poraamalla rutussa olevat kärkiosan alumiinilevyjen kiinnitysniitit pois. Näin levyjä voitiin taivuttaa auki ja saatiin samalla parempi käsitys vaurioituneen kärjen rakenteesta sen korjaamiseksi.  

Blogi_2022-30-13.jpg

Yritettiin kokeeksi muokata vaurioituneita alumiinilevyjä, josko ne taipuisivat alkuperäiseen muotoonsa. Siiven kärjen duralumiinilevyt olivat kuitenkin laadultaan sen verran kovaa alumiinia, että ne murtuivat niitä alkuperäiseen muotoonsa taivutettaessa. Todettiinkin, ettei vaurioitunutta kärkiosaa saa korjattua hyödyntämällä alkuperäisiä levyjä. Kärki on kokonaan rakennettava uusista alumiinilevyistä tukirakenteineen. Onneksi rakentamisen mallina on ehjä vasemman siiven kärkiosa. Oikean siiven kärki purettiinkin kokonaan vaurioituneelta osaltaan.

Blogi_2022-23-14.jpg

Kun pohdittiin eri vaihtoehtoja oikean siiven kärkiosan rakentamiseksi, päädyttiin siihen, että rikkoutunut kärkiosa rakennetaan useista kärjen muotoon muokattavista ja toisiinsa niitattavista alumiinilevyistä. Sitä varten rakennetaan puusta vasemman siiven ehjän kärjen muotoinen muokkauslesti, mutta peilikuvana. Puista muokkauslestiä vasten kukin alumiinilevy taivutetaan muotoonsa ja niitataan toisiinsa yhtenäiseksi uudeksi kärkiosaksi. Yhteen niittaamista ennen on rakennettava kärkeen uusi tukirakenne.

Blogi_2022-30-15.jpg

Aloitettiin muokkauslestin rakentaminen liimaamalla yhteen riittävän määrän lankun pätkiä siiven kärkiosaa suuremmaksi puukappaleeksi. Tämä kappale muokataan vähä vähältä sahaamalla, veistämällä, höyläämällä ja hiomalla vastaamaan siiven kärkiosan johtoreunan muotoa. Puukappaleen saamiseksi vastaamaan täysin kärkiosan profiilin muotoon, muokkaamisessa käytetään ehjän kärjen muotoa kuvaavia vanerista tehtyjä profiilitulkkeja. Muokkauksen edetessä tulkeilla kokeillaan, mistä kohdin vielä pitää puista lestiä muokata.

Blogi_2022-30-16.jpg

Blogi_2022-30-17.jpg

Blogi_2022-30-18.jpg

Liimojen kuivuttua päästiin aloittamaan ”puumöhkäleen” muotoilu muokkauslestiksi. Ensin puukappaleeseen piirrettiin siiven kärkiosan kaareva sivuprofiili. Piirrettyä viivaa pitkin muotin aihiosta sahattiin vannesahalla lähes puolet pois. Tämän jälkeen puukappaletta alettiin jyrsiä muotoonsa käsijyrsinkoneella ja höylällä. Muokkauksen edetessä työn lestin muotoa tarkistetaan muototulkeilla. Vielä on edessä paljon työstettävää, ennen kuin saamme lestin aihion vastaamaan siiven kärkiosan johtoreunan muotoa, jonka jälkeen alkaa alumiinilevyjen muokkaaminen muotoonsa lestiä vasten.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, Tiistaikerho

Avointen ovien ilta 17.11. Pansiossa

Sunnuntai 20.11.2022 - Ismo Matinlauri

In English

Torstaina 17.11. vietettiin avointen ovien ilta Pansiossa Caravelle-hallilla. Rungon oikaisun jälkeen kun koneen runkoon aukeni pääsy, haluttiin pitää sekä sidosryhmille, Pansiossa oleville muille yrityksille että kiinnostuneille avointen ovien ilta, jossa kerrottiin projektin etenemisestä ja jatkosuunnitelmista.

Cblogi_2022-05-1.jpg

Cblogi_2022-05-2.jpg

Tilaisuuden avasi IMY:n puheenjohtaja Janne Salonen ja sen jälkeen projektin etenemisestä kertoilivat asiantuntemuksella Markku Ahokoski ja Martti Saarinen. Esitelmien jälkeen lentokoneen osia sai kierrellä katsomassa ja kuvata vapaasti.

Cblogi_2022-05-3.jpg

Erityisesti sisätilat ja ohjaamo kiinnostivat kävijöitä. Turun tiimin jäsenistä Hannu Hedman pääsi esittelemään Caravelle ohjaamoa lapsenlapselleen Olivialle, joka pääsi kapteenin paikalla kokeilemaan lentämistä. Ei haitannyt yhtään, vaikka iso osa mittareista puuttuikin.

Syksy on taittumassa talveksi ja Pansiossa oli nollakeli. Silti paikalle oli tullut lähemmäs sata kiinnostunutta. Vieraita varten oli paikalla Turun sotilaskotiyhdistyksen sotilaskotiauto. Sieltä sai ostaa mukkikahvit ja myös grilli makkaroineen oli kuumana. Säästä johtuen tarjoilu teki kauppansa.

Cblogi_2022-05-4.jpg

Ilmailumuseoyhdistyksellä oli lisäksi myyntipöytä, jossa oli aiheeseen liittyvää myytävää, Caravelle-materiaalin lisäksi kaikenlaista ilmailuun liittyvää pienoismalleista kirjoihin. Myynti kävi mukavasti, kiitos ehkä lähestyvän joulun.

Parin tunnin tilaisuus vierähti nopeasti ja illan jo pimetessä järjestelyporukka sammutti valot hallilta ja lähti tyytyväisenä kotiin. Tilaisuus oli mielestämme onnistunut ja tietoisuus projektista lisääntynyt kiitettävästi.

Teksti ja kuvat: Ismo Matinlauri.

Ilmailumuseoyhdistys huomauttaa, että kolmannen kuvan julkaisemiseen on molempien henkilöjen osalta lupa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking

Caravelle III:n (SE-DAF) tutkakuvun korjaus alkoi

Lauantai 12.11.2022 - Tiistaikerholainen

In English

Ilmailumuseoyhdistyksen (IMY) omistama ja Ruotsista Suomeen tuoma Caravelle III on varastoituneena Turun Pansiossa olevassa hallissa.  Siellä sitä kunnostetaan pantavaksi näytteille Turun lentoasemalle. Turussa konetta kunnostaa IMY:n Turun vapaaehtoisjoukko keskittyen aluksi rungon pintojen puhdistamiseen maalattaviksi. Tiistaikerho on puolestaan saanut tehtäväkseen korjata koneen pitkän varastoinnin aikana saamia vaurioita. Vaurioita ovat saaneet mm. oikean siiven ja  vasemman korkeusvakaajan kärki sekä koneen nokan tutkakupu. Mikä liekin lentokenttäkulkuneuvo on Arlandassa näin moneen kohtaan ehtinyt törmätä?

Blogi_2022-28-01.jpg

Blogi_2022-28-02-03.jpg

Blogi_2022-28-04.jpg

Törmäyksen tutkakuvulle aiheuttama vaurio on sattunut harmillisesti juuri yhden tutkakuvun kiinnityspultin luukun kohdalle. Sen seurauksena lasikuituista tutkakupua on painunut sisään noin 20x15 cm alueelta. Samalla törmäys on rikkonut tutkakuvun reunuskehän ja vaurioittanut sen alla olevaa koneen nokan paineseinän kehää. Lisäksi törmäys on vaurioittanut paineseinän kehän alla olevaa koneen nokkaa ja saanut nokan metallireunan mutkalle ja alumiiniverhouksen ”vekille”. Todettakoon myös, että lasikuituisen tutkakuvun maalipinta on pahasti lohkeillut.

Blogi_2022-28-05-06.jpg

Blogi_2022-28-07.jpg

Blogi_2022-28-08.jpg

Turun ryhmä irrotti oikean siiven ja vasemman korkeusperäsimen vaurioituneet kärkiosat sekä koneen nokan paineseinän siinä kiinni olevine tutkineen ja tutkakupuineen. Paineseinä tutkakupuineen ja oikean siiven sekä vasemman korkeusperäsimen kärkiosa käytiin hakemassa Pansiosta korjattavaksi Suomen ilmailumuseoon Vantaalle. Tutkakuvun sekä siiven kärjen korjaus ovat päässeet hyvään alkuun. Vakaajan kärjen korjauksen vuoro tulee myöhemmin.

Blogi_2022-28-09-10.jpg

Blogi_2022-28-11.jpg

Tutkakuvun vaurion korjaamiseksi kupu pitää irrottaa nokan paineseinästä. Kupu on reunastaan kiinni paineseinän kehässä kolmella kiinnityspultilla sekä kolmella ohjaustapilla. Pultit saa näkyviin, kun avaa lasikuituisessa suojakuvussa pultin kohdalla olevan suojaluukun.

Tutkakuvun irrottamiseksi avattiin ensin kahden ehjän kiinnityspultin kohdalla olevat suojakannet. Niiden alta paljastui metallinen tutkakuvun lasikuidussa ja kuvun metallireunassa kiinni oleva kehikko. Kehikon keskellä törrötti kruunupäinen kiinnityspultti. Kumpikin pultti saatiin helposti kierrettyä irti paineseinän metallikehässä olevasta kierreholkista. Onneksi saimme myös vauriokohdan kiinnityspultin auki, jonka jälkeen tutkakupu voitiin nostaa paineseinän päältä. Samalla paljastui, että tutkakuvun alla oleva tutkatila olikin tyhjä. Tutka oli poistettu jo jossain Caravellen varastoinnin vaiheessa, mutta mitä ilmeisemmin ennen tutkakuvun saamaa vauriota.

Blogi_2022-28-12.jpg

Kun tutkakupu oli irrotettu tuli paremmin näkyviin kuvun reunan alla olevan paineseinän metallikehän saama vaurio. Paineseinän kehä on painunut pahasti sisään ja murtunut. Se on myös korjattava, jotta tutkakuvun saa kiinnitettyä korjauksen jälkeen takaisin paikoilleen.

Blogi_2022-28-13.jpg

Kuva: Reijo Siirtola.

Blogi_2022-28-14-15.jpg

Lasikuituisen tutkakuvun vaurion korjausta valmistelevana työnä irrotettiin vauriokohdan rikkoutunut kiinnityspultin metallikehikko. Koska metallikehikko on niitattu tiukasti kiinni tutkakuvun vaurioituneeseen kehään, sitä ei edes yritetty saada kehästä irti muutoin kuin katkaisemalla tutkakuvun metallikehä kiinnityspultin kehikon kummaltakin puolelta. Kehikon kanssa saatiin samalla poistettua myös rikkoutunut lasikuitukuvun alue.

Blogi_2022-28-16_RS.jpg

Kuva: Reijo Siirtola.

Korjaussuunnitelmana on rakentaa ensin korvaava osa tutkakuvun kehästä poistetulle pätkälle. Koska emme voi käyttää siihen enää pilalle rikkoutunutta kiinnityspultin kehikkoa, päädyimme ratkaisuun, jossa rakennamme vahvasta vanerista sillan kuvun reunakehän katkaistujen päiden välille. Kuvun kolmannen pultin kiinnittämisen paineseinän kehän kierreholkkiin voimme tehdä vanerin läpi. Laitamme sitä varten vaneriin pultin ja kierreholkin tarvitseman reiän kohdalle metallivahvikkeen tarpeellisine kauluksineen. No, alkuperäisen vahvuista tämän kolmannen kiinnityspultin liitoksesta ei tule, mutta toimii staattisen muistomerkkikoneen tutkakuvun kiinnittämisessä. Ulkonaisesti ero ei tule näkyviin.

Blogi_2022-28-17_RS.jpg

Kuva: Reijo Siirtola.

Kun kehä on saatu edellä tavoin toimien ehjäksi, laminoidaan epoksihartsilla lasikuitumatokerroksia riittävän paksulti tutkakuvun vaurioaukon yli. Laminoitu alue hiotaan tutkakuvun pinnan tasoon. Umpeen laminoituun repeämäkohtaan tehdään aukko kiinnityspultin suojakannelle.

Blogi_2022-28-18.jpg

Aloitettiin rakentaa tutkakuvun kehästä puuttuvaa osaa. Sahasimme vahvasta vanerista kehän muotoa jäljittelevän kappaleen. Vanerikappale liimattiin epoksilimalla sillaksi vauriokohdan kehän katkaistujen päiden välille. Sillassa on vielä tekemistä, ennen kuin se on valmis. Sen jälkeen pääsemme laminoimaan umpeen kuvussa olevan aukon. Laminointia varten olemme jo hioneet ohuiksi vaurioaukon lasikuitureunat.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, Tiistaikerho

Caravelle lensi jälleen

Tiistai 1.11.2022 - Ismo Matinlauri

Pansiossa oli 1.11. koko syksyn odotettu hetki, kun Caravellen runko käännettiin suoraksi. Kuljetuksen jäljiltä se on ollut 45 asteen kulmassa ja täten mahdollistanut pohjan kunnostusta toiselta puolen ennen oikaisua. Oikaisu oli suunniteltu tapahtuvaksi, kun pohjan maalatut alueet olisi saatu kunnostettua. Valitettavasti kylmennyt kostea sää esti maalauskokeilut, jotka jäivät odottamaan nyt kevättä ja lämpimämpiä kelejä.

Cblogi_2022-11-01-1.jpg

Oikaisu oli haastava toimenpide, sillä vaikka meillä on kaksi hallinosturia käytössä, vain toisessa on kaksi koukkua. Täten toiseen nosturiin piti saada lainattua ja rakennettua vapaasti kääntyvä pyöräratkaisu, jolloin toisesta päästä kaksikoukkuisella nosturilla oli mahdollista hiljalleen kääntää runko suoraksi.

Samalla alueella Pansiossa oleva RMR Oy Merirakenne ojensi auttavan kätensä ja lainasi meille sopivat välineet kääntöpyörän rakentelemiseen.

Cblogi_2022-11-01-2.jpg

Markku Ahokosken johdolle kuuden miehen porukka kävi rungon oikaisutyöhön. Kaikille se oli ensimmäinen kerta ja työturvallisuus edellä mentiin hitaasti vaihe kerrallaan ilman ylimääräisiä häiriöitä.

Cblogi_2022-11-01-3.jpg

Aluksi pientä haastetta oli kääntöpyörän rakentamisessa, sen verran järeitä olivat osat. Sitten eniten aikaa vievä vaihe oli kääntöpyörän vaijerin pituuden säätäminen. Sitä piti säätää kolme kertaa, ennen kuin se toimi halutusti. Joka kerta piti rakennelma ensin laittaa paikalleen nosturiin ja nostaa rungon yläpuolelle liina rungon ympärillä tarkastaen, oliko kääntöpyörän vaijerin pituus juuri sopiva. Jos ei, sitten koko systeemi piti laskea alas koneen viereen ja vaijerin pituutta säätää eli purkamalla vaijerin lukitus ja lyhentää sitä ja lukita uudestaan.

Cblogi_2022-11-01-4.jpg

Katso kääntövideo: https://clipchamp.com/watch/Y3slquiciOZ?_ga=2.108529088.358616639.1667320726-1768103297.1652343178

Kolmen tunnin uurastuksen jälkeen totesimme tyytyväisinä, että Caravelle oli tehnyt jo toisen onnistuneen lennon Suomessa tänä vuonna.

Kuvat: Ismo Matinlauri

Video: Mikko Sipilä

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking

Caravelle kunnostus etenee

Sunnuntai 23.10.2022 - Ismo Matinlauri

In English

Lokakuussa Caravellen kunnostus alkoi tosissaan kun noin 15 aktiivisen ja innostuneen Turusta ja lähialueelta kotoisin oleva porukka alkoi kokoontua tiistai- ja torstai-iltapäivisin. Paikalla on yleensä 6...10 aktiivista kerrallaan joten työt etenevät kiitettävällä nopeudella ja tarkkuudella.Lisäksi sunnuntaisin vielä ollaan oltu muutaman kerran koolla pienmmällä porukalla viimeistelemässä viikon töitä.

Syksyn tavoitteena on – siis ennen pakkaskauden alkua – saada runko oikaistua kuljetusasennosta eli 45 asteen kulmasta jolloin päästään avaamaan etuovi ja kurkistamaan sisälle.

Cblogi_2022-10-23-1.jpg

Cblogi_2022-10-23-2.jpg

Ennen oikaisua käytämme nykyisen asennon hyväksi ja kunnostamme pohjan keskiosan jossa on vanhoja maalattuja alueita. Ne on nyt pesty, hiottu ja vielä tarkoitus on maalata ne ensin pohjamaalilla ja sitten testataan niihin kahta eri pintamaalia, harmaata ja alumiini joilla tarkoitus simuloita koneen alumiinipintoja. Näistä paremmin sopivalla maalilla sitten maalataan siivistä ne osat joit ei ole tarkoituksenmukaista kiillottaa.

Cblogi_2022-10-23-3.jpg

Cblogi_2022-10-23-4.jpg

Samoin rungon päällä oleva selkäevän lasikuitualueen raaputus ja hionta sekä maalaus onnistuu nykyisessä asennossa parhaiten. Tässä kohdin testataan valkoista pintamaalia jolla rungon yläosa sitten lopullisesti maalataan Finnairin alkuperäisen värityskaavion mukaisesti.

Teknoksen kaksikomponenttimaalit ja värisävyt joita on tarkoitus käyttää koneen maaluksessa ovat seuraavat:

  • TEKNODUR PRIMER 5 harmaa - pohjamaali
  • TEKNODUR 0050 RAL 9006 alumiini – testimaali siipiin
  • TEKNODUR 0190 RAL 7040 grey – testimaali siipiin
  • TEKNODUR 1090 DUP-508 white – rungon valkoiset osat
  • TEKNODUR 1090 DUP-3430 blue – Siniset alueet ja logot värityskaaviosta

Maalaukset vaativat +5...+10 C lämpötilan joten ollaan siinä rajoilla että keritään ennen kuin halli kylmenee liikaa. Samaten seuraavana on vuorossa rungon ja ainakin siipien johtoreunojen kiilloitus mutta siitä enemmän sitten seuraavalla kerralla.

Kuvat: Ismo Matinlauri

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking

Caravelle III:n hinausraudan entisöinti alkoi

Maanantai 3.10.2022 - Tiistaikerholainen

In English

Arlandasta Turkuun tuodun Ilmailumuseoyhdistyksen omistaman Caravelle III:n (entinen SE-DAF Sven Viking) entisöintiprojektissa on pienenä lisänä - kuin rikka rokassa – Caravelle III huonokuntoisen hinausraudan kunnostus.  Tämä hinausrauta on SUD AVIATION -tehtaan valmistama ja samaa tuotantotyyppiä, joskin aikaisempaa tuotantoversiota, kuin Tiistaikerhon kevään 2022 aikana Finnairin väreihin entisöimä Finnairissa käytetty Super Caravellen hinausrauta.

Blogi_2022-23-01.jpg

Kuva: Pekka Simula

Arlandasta Turkuun Caravelle III:n mukana tuotu hinausrauta on paljon huonommassa kunnossa, kuin entisöimämme Super Caravellen hinausrauta. Raudan tanko-osa, pyöräteline sekä pyörien vanteet ovat paksussa ruosteessa. Toinen pyörän vanteista on ruostunut osin puhki. Pyörien renkaat ovat repaleiset ja siten käyttökelvottomat. On myös erikoista, että pyörien vanteet ovat keskenään aivan erilaiset. Toisen pyörän vanteen puoliskot on hitsattu yhtenäiseksi vanteeksi. Toisen pyörän vanteen puoliskot on kiinnitetty toisiinsa pulteilla. Pulteilla on vanteeseen kiinnitetty myös sen erillinen laakerikeskiö.

Blogi_2022-23-02.jpg

Blogi_2022-23-03.jpg

Blogi_2022-23-04.jpg

Raudan kummastakin päästä puuttuu suorakaiteen muotoinen metallitangosta tehty nostokahva. Vain kahvojen paikat katkenneine kiinnitysruuveineen ovat näkyvissä.  Raudan tanko-osaan on hitsattu tukikaulus, mikä kertoo, että tanko on jossain vaiheessa murtunut. Kenties sen päälle on ajettu.  Edessä on paljon työtä raudan kunnostamiseksi.

Blogi_2022-23-05.jpg

Blogi_2022-23-06.jpg

Caravelle III:n hinausrautaa ei entisöidä SAS:n käytönaikaiseen asuunsa. Siitä tehdään Finnairin käyttämän hinausraudan näköinen. Näin raudan ulkoasu on sopusoinnussa Turun lentoaseman terminaalin tuntumaan näytteille tulevan ja Finnairin väreihin maalattavan SAS:n entinen Caravellen kanssa. Finnairin ensimmäiset suihkumatkustajakoneet olivat Caravelle III -tyyppiä.

Blogi_2022-23-07.jpg

Kunnostamisessa rauta puretaan osiin. Ruostuneet osat puhdistetaan joko hiekkapuhalluksella tai kylvettämällä osia 30-prosenttisessa fosforihapossa. Hinausrauta maalataan ”Finnairin siniseksi” raudan päitä lukuun ottamatta. Ne saavat pintaansa keltaisen huomiovärin.

Ennen kuin Tiistaikerhossa aloitimme ruosteisen hinausraudan osien irrottamisen, ruostuneet pultit ja mutterit käsiteltiin useaan kertaan ruosteisia osia irrottavalla WD tai CRC monitoimiaineella.

Blogi_2022-23-08.jpg

Purkaminen alkoi irrottamalla raudan rungossa kiinni oleva valmistuslaatta, jotta se ei turmellu raudan runkoa hiekkapuhallettaessa. Laatan irrottamiseksi sen kulmissa olevat ruostuneet ja jumiutuneet ruuvit porattiin pois.

Blogi_2022-23-09.jpg

Samalla aloitettiin raudan kaksipyöräisen pyörätelineen irrottaminen. Pyörätelineen kiinnityskaulusten pulttien mutterit saatiin yllättävän helposti avattua ja teline irti tangosta. Tämän jälkeen oli vuorossa pyörien poistaminen telineen akseleilta.

Blogi_2022-23-10.jpg

Blogi_2022-23-11.jpg

Toinen pyöristä saatiin kohtuullisen helposti akselistaan. Myös vanteen puoliskoja toisiinsa sitovat pultit saatiin irrotettua, samoin kuin vanteen laakerikeskiön pultit. Sen sijaan ulkorenkaan saaminen pois vanteelta osoittautui pulmalliseksi. Rengas oli kuin liimattu toisesta reunastaan vanteeseen. Lopulta ei auttanut muu kuin leikata rengas pistosahalla pitkin renkaan reunassa olevaa metallivaijerivahvistusta ja kammeta vanteeseen liimautunut vaijeri irti. Selvisi, että renkaan reunan tukivaijeri oli vaan ruostunut tiukasti kiinni vanteeseen.

Blogi_2022-23-11.jpg

Blogi_2022-23-12.jpg

Jos toisen pyörän osalta oli ongelmana renkaan saaminen vanteelta, toisen pyörän ongelmana oli itse pyörän saaminen akseliltaan. Lopulta käyttämällä raakaa voimaa saimme pyörän irti, mutta siinä samassa rikkoutuivat pyörän laakerit. Tästä pyörästä rengas saatiin kuitenkin helposti poistettua. Pyöräteline vanteineen on nyt valmiina ruosteen poistoon.

Blogi_2022-23-14.jpg

Blogi_2022-23-15.jpg

Koska toisen pyörän vanne on osittain puhki ruostunut ja toisen pyörän laakerit tuhoutuivat pyörää irrotettaessa, on harkinnassa uusien pyörien hankkiminen Caravelle III -hinausrautaan. Päätöksen aika on, kun nähdään, miltä vanteet näyttävät hiekkapuhalluksen jälkeen.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking

Caravellen kunnostus on käynnistynyt

Lauantai 1.10.2022 - Tero Hyvärinen

In English

Työt Caravellen parissa ovat käynnistyneet ja talkoopäiviksi on sovittu tiistai, torstai ja sunnuntai. Kone on sijoitettu Pansion satama-alueella sijaitsevaan entiseen telakkahalliin, jossa on tilaa touhuta. Ilmapiiri on suoraan 70-luvulta. Vain vihainen esimies ja punakka luottamusmies puuttuvat! Turun keskustasta matkaa tulee noin seitsemän kilometriä. Alue on vartioitu ja portin takana, joten asiaton uteliaisuus on ainakin jossain määrin estetty.

Cblogi_2022-10-02-01-02.jpg

Tässä vaiheessa erilainen organisointi on myös vaatinut aikaa ja vaivaa. Puuttuvia työkaluja ja tarvikkeita hankitaan ja lainaillaan vähitellen. Jonkin verran talkooväki on käyttänyt myös omia työkalujaan. Pesuyrityksiltä on pyydetty tarjouksia rungon ulkopinnan puhdistamisesta ja ne ovat käyneet arvioimassa tilannetta.

Cblogi_2022-10-02-03.jpg

Jaamme tilan pulujen kanssa, ja niistä on jonkin verran riesaa. Niillä on kattorakenteissa
suosikkipaikkansa, joiden alapuolella olevat kohteet pitää suojata jätöksiltä. Siipien ja vakainten sisältä on löytynyt kokonaisia siivekkäiden lähiöitä Arlandan vuosilta.

Tämänhetkinen valkoinen maalipinta on paikka paikoin hyvin epätasainen, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että itse maali on myös erittäin kovaa. Samoin on käyty keskustelua siitä, kiillotetaanko alumiinille jäävät pinnat vai maalataanko ne. Työn määrää on edelleen vaikea ennakoida.

Cblogi_2022-10-02-04.jpg

Turvallisuuteen panostetaan kuten ansiotyössäkin. Ilmailumuseoyhdistys on hankkinut erilaisia turvavarusteita ja antanut ohjeet niiden käyttöön. Kaikissa töissä käytetään kypärää, turvakenkiä ja suojalaseja. Korkeissa paikoissa työskentelyä varten on valjaita ja turvaköysiä. Ne, joilla ei ole voimassa olevaa työturvallisuukorttia, osallistuvat työturvakurssille.

Cblogi_2022-10-02-05-06.jpg

Talkoopäivinä paikalla on tähän mennessä tavannut olla viidestä kymmeneen tekijää. Joukkoon kuuluu leipätyökseen Caravelleja huoltaneita ammattilaisia, joten suoranaisia sormi suussa -tilanteita ei juuri ole ilmennyt.

Cblogi_2022-10-02-07-08.jpg

Talkooporukan keski-ikä alkaa peukalotuntumalta arvioiden kuutosella. Intoa näyttää riittävän, ja ehkä elämänkokemus tuo malttia. Siivenkärkien ja muiden pienehköjen osien irrottaminen on edellyttänyt ruuvien porailua, ja niiden jäänteiden poistaminen on hidasta työtä. Rauhallinen, harkittu toiminta koitunee eduksi, kun konetta jälleen kootaan. Ja vaikka aikaa ei ole tuhlattavaksi, on varmaan syytäkin ylläpitää leppeää ilmapiiriä. Asian harrastuksestahan tässä touhutaan. Ja joka tapauksessa, vaikka välillä perustetaan pulinarinkejä, työ kuitenkin etenee.

Työnjohto ja paikallinen hallinto ovat olleet Ismo Matinlaurin harteilla. Minä, eli Tero Hyvärinen, olen ottanut asiakseni valokuvauksen ja tarvittavien tekstien kirjoittelun. Pyrin kuvaamaan sekä dokumenttikuvia myöhempää tarvetta varten että erilaisia tunnelmakuvia ulkopuolisen tiedotuksen tarpeisiin – ja miksei myös porukan omaan tunnelmointiin.

Elämänfilosofinen huomio: tutustumisleikki ei ole paras tapa tutustua ihmisiin, vaan yhdessä
toimiminen.

Kuvat: Tero Hyvärinen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking

Caravellen lastaus, kuljetus Suomeen ja purkaminen - 3. vaihe

Sunnuntai 21.8.2022 - Reino Myllymäki

Tässä päivittyvässä pinomuotoisessa blogikirjoituksessa on jälleen kerrottu sanoin, kuvin ja videoin Caravelle III SE-DAF -koneen lastauksesta kuuteen rekkaan, kuljetuksesta Suomeen, saapumisesta Suomeen, kuljetuksesta Pansioon ja purkamisesta rekkojen kyydistä.

Lauantai 20.8.

Lauantaina aamulla aloitettiin erikoiskuljetusrekkojen purku yhdessä kuljettajien kanssa. Purkua valmisteltaessa huomattiin, että siipipukit olivat aivan väärässä paikassa.

Caravelle_Pansio_H_960x540_RM.jpg

Kari Nyman ja Raimo Korpi siirtävät siipitukea oikeaan paikkaan. Kuva: Reino Myllymäki.

Ensimmäinen tyhjennettävä rekka oli illalla sisään ajettu runkoa kuljettanut rekka. Runko nostettiin kahdella siltanosturilla ylös, rekka ajettiin alta pois ja runko laskettiin varovasti kuljetustukien varaan hallin asvalttilattialle. Lattian epätasaisuuksien vuoksi kuljetustukia jouduttiin korottamaan, jotta runko ei ottaisi lattiaan mistään kohdasta. Runko jätettiin samaan asentoon kuin se kuljetettaessa oli. Tämä siksi, ettei kääntämiseen käytettäisi tässä vaiheessa aikaa ja siksi, että tuossa asennossa rungon yläosa on hyvä puhdistaa ja maalata. Runko oli paikoillaan kello 10.32.

Caravelle_Pansio_C_960x540_RM.jpg

Caravelle_Pansio_D_960x540_RM.jpg

Toisena tyhjennettiin pyrstöä kuljettanut rekka. Korkeusvakautin nostettiin yhdellä siltanosturilla ja sivuvakaaja lihasvoimin. Tämä oli tehty 10.59.

Caravelle_Pansio_E_960x540_RM.jpg

Kolmantena tyhjennettiin toista siipeä kuljettanut rekka. Siiven nosto oli tehtävä taas kahdella siltanosturilla. Siipi oli nostettu pukkien varaan kello 11.38.

Caravelle_Pansio_F_960x540_RM.jpg

Seuraavana oli viimeisen rekan tyhjennys, siinäkin siipi kyydissä. Kahta siltanosturia käyttäen siipi oli nostettu pukeilleen kello 12.09. Rekkojen purku kesti kolmisen tuntia, eniten aikaa meni rungon nostamiseen ja laskemiseen kuljetustuille.

Caravelle_Pansio_G_960x540_RM.jpg

Kuvat: Reino Myllymäki.

Päivän kulku intervallikuvauksella otetuista valokuvista tehdyllä videolla. Kuvaus Pekka Simula, musiikki Matthias Steiner (Epic Cinematic Inspiration B) ja editointi Reino Myllymäki.

Lopuksi otettiin vielä yhteiskuva, jossa on lastausryhmä, vastaanottoryhmä ja Ahola Specialin kolmen erikoiskuljetusrekan kuljettajat.

Caravelle_Pansio_yhteiskuva_960x540_RK.jpg

Kuva: Raimo Korpi, joka luonnollisesti puuttuu kuvasta.

Päivän ohjelmassa oli vielä Turun Sanomien haastattelu. Sen jälkeen Pansion halli tyhjeni ja hiljeni.

Caravelle_TS_haastattelu_960x960_RK.jpg

Tapani Iivanainen ja Milla Kangasjärvi Turun Sanomista. Kuva: Raimo Korpi.

Linkki Turun Sanomien artikkeliin.

Perjantai 19.8.

Perjantaina aamulla erikoiskuljetusrekat ja lastausryhmä siirtyivät Kapellskärissä Finnlinesin Europalink-lautalle ja matka Suomeen alkoi.

Perjantaina aamulla lastausryhmän vahvistus saapui Ruotsista Finnlinesin Finnswanilla ja liittyi vastaanottoryhmään Ilmailumuseoyhdistyksen Pansiosta vuokraamalla hallilla, jossa valmistauduttiin rekkojen purkamiseen saamalla mm. siltanosturin käyttöopastuksen.

Käytännön harjoitusta saatiin, kun ensimmäisenä purettiin työkaluja ja pienosia sisältänyt 40 jalan merikontti siltanosturilla halliin sisälle. Ja heti perään kapellirekka, jossa oli moottorikehdot, sivuperäsin, hinausrauta, renkaita, tukia ja muuta kappaletavaraa.

Caravelle_Pansio_A_960x540_RK.jpg

Caravelle_Pansio_B_960x540_RK.jpg

Kuvat: Raimo Korpi.

Illalla Finnlinesin Europalink saapui Naantalin satamaan aikataulun mukaisesti kello 19.40. Laiva tyhjennettiin muista ajoneuvoista, jossa yhteydessä lastausryhmä siirtyi pois laivasta ja liittyi vastaanottoryhmään. Europalink käännettiin ympäri ja tuotiin laituriin perä edellä. Kello 20.24 ensimmäisenä ajoi Suomeen se erikoiskuljetusrekka, joka kuljetti Caravellen runkoa, ja muut perässä.

Caravelle_Suomessa_0_960x540_RM.jpg

Caravelle_Suomessa_A_960x540_RM.jpg

Caravelle_Suomessa_B_960x540_RM.jpg

Kuvat ja video: Reino Myllymäki

Liikenteen hiljennyttyä erikoiskuljetussaattue siirtyi yleisille teille ja siirtyi Naantalista Pansioon, missä runkoa kuljettanut erikoiskuljetusrekka otettiin sisään halliin odottamaan aamua ja purkamista.

Caravelle_Suomessa_C_960x540_RM.jpg

Kuva: Reino Myllymäki

Illalla vielä Petri Tyynmaa MTV:ltä, joka oli seurannut Caravellen rantautumista Suomeen Naantalissa ja erikoiskuljetusta, haastatteli projektin tiedottajaa Pansion hallilla. Väsynyt toimittaja haastatteli väsynyttä tiedottajaa...

Linkki MTV Uutisten juttuun.

Torstai 18.8.

Kuusi Ahola Specialin (AT Special Transport Oy) rekkaa saapui Arlandan alueelle, jossa kesän aikana oli purettu Ilmailumuseoyhdistyksen Sud Aviation SE 210 Caravelle III -kone tunnukseltaan SE-DAF ja nimeltään Sven Viking. Rekoista neljä oli erikoiskuljetusrekkoja ja kaksi tavallisia.

Erikoiskuljetusrekkoihin lastattiin runko ilman pyrstöä, pyrstö ja siivet. Toiseen tavalliseen ns. kapellirekkaan lastattiin moottorikehdot, sivuvakaaja sekä muita pienempiä osia. Toinen vei Suomeen merikontin, jossa säilytettiin työkaluja ja vielä pienempiä Caravellen osia.

Caravelle_lastaus_A_960x540_RM.jpg

Caravelle_lastaus_B_960x540_RM.jpg

Caravelle_lastaus_C_960x540_RM.jpg

Caravelle_lastaus_D_960x540_RM.jpg

Kuvat: Reino Myllymäki.

SVT:n suomenkielinen toimitus kävi kuvaamassa ja haastattelemassa aamupäivällä, iltapäivällä oli vuorossa lisähommana banderollien kiinnitys rungon kylkiin: kaksi IMY:n banderollia kooltaan 2 m x 6 m ja yksi Finnlinesin banderolli kooltaan 2 m x 5 m.

SVT_Haastattelu_Arlanda_2022-08-18_960x540_RK.jpg

Kuva: Raimo Korpi

Linkki SVT:n juttuun. Caravelle-osuus (kaksi minuuttia) alkaa noin viiden minuutin kohdalta.

Video on tehty intervallikuvauksella, kuvaus Pekka Simula. Videoeditointi Reino Myllymäen. Musiikki: Positive (Akashic Records).

Illalla vahvistusryhmä sekä kapelli- ja konttirekka lähtivät kohti Kapellskäriä ehtiäkseen 21.45 lähtevään Finnlinesin Finnswan-lautalle.

Illan pimentyessä jo siirtyi erikoiskuljetusrekkojen saattue Arlandan lentoaseman rullausteiden kautta yleisille teille ja kohti Kapellskäriä.

E18:lla alitettiin matala silta. Caravellen runko oli käännetty pituusakselin suhteen 45 astetta, jotta kuljetuksesta saatiin riittävän matala. Kuvaus: Pekka Simula.

Caravelle_siirto_A_1296_px_levea_PS.jpg

Caravelle_siirto_B_1296_px_levea_PS.jpg

Caravelle_siirto_C_1296_px_levea_PS.jpg

Caravelle_siirto_D_1296_px_levea_PS.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Keskiviikko 17.8.

Lastausporukka saapui Suomesta ja alkoi valmistella lastausta. Illalla lähti Suomesta liikkeelle lastausporukan vahvistus, jonka tarkoitus oli kiinnittää banderollit SE-DAF:n rungon kylkiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking

Caravellen purkaminen kuljetuskuntoon, vaihe 2 - päiväkirja

Sunnuntai 3.7.2022 - Reino Myllymäki

Kesäkuun alkupuolella Ilmailumuseoyhdistyksen purkuryhmä kävi purkamassa yhdistyksen Sud Aviation SE 210 Caravelle III -koneesta korkeusvakauttimen, sivuvakaajan ja -peräsimen, moottorikehdot sekä ainakin laskutelineluukut. Myös siiven ja rungon liitospultteja avattiin.

Caravellen purkamisen kuljetuskuntoon kakkosvaihe alkoi sunnuntaina 3.7., kun Finnswan vei kuusihenkisen ryhmän Ruotsiin. Tulemme seuraamaan tämän ryhmän edesottamuksia samaan tapaan kuin ensimmäisessä vaiheessa seurattiin, pinomuotoisella blogilla.

Perjantai 8.7.

Perjantai kului merikonttia pakatessa ja valmisteltaessa purkutyömaata kuukauden hiljaiseloa varten.

Caravelle-purku_2022-07-08_A_960x720_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-07-08_B_960x720_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-07-08_C_960x720_PS.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Hyvillä fiiliksillä kuusihenkinen komennuskunta jätti Caravellen Arlandaan odottamaan seuraavaa kertaa, jolloin Caravelle pakataan rekkoihin ja kuljetetaan Suomeen, ja lähti merimatkalle kohti kotia.

Kakkosvaiheen purkamisen seuranta päättyy tähän.

Torstai 7.7.

Edellisen työsaavutuksiltaan varsin näyttävän päivän jälkeinen torstai tuntui varsin vaatimattomalta. Työt kuitenkin jatkuivat ja iltaa myöten painettiin muun muassa varastojen siirron kanssa. Tuosta edellispäivästä kuulemma vitsailtiin, että SE-DAF oli ainoa SAS:n kone (vaikka entinen sellainen onkin), joka oli päivän mittaan ilmassa...

Caravelle-purku_2022-07-07_A_960x1280_PS.jpg

Kuva: Pekka Simula.

Koneen Suomeen siirron valmistelu jatkui. Päivän erikoisuuksiin kuului SE-DAF:n ohjaamoon ilmestynyt lentotaitoinen miehistön jäsen, jota yritettiin antaumuksella karkottaa virkapaikaltaan. Lopulta se onnistui. SAS:n ohjaamomiehistöjen kun oletetaan olevan tällä hetkellä lakossa...

Caravelle-purku_2022-07-07_B_960x720_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-07-07_C_960x720_PS.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Iltapäivällä pidettiin muuten Ahola Transportin kanssa kuljetusta koskeva palaveri. Tällä tietoa SE-DAF lähtee Arlandasta 18.8. klo 22:n jälkeen ja tulee Suomeen 19.8.

Keskiviikko 6.7.

Päivä kului runkoa nostettaessa eroon siivistä. Lisäksi siipiä valmisteltiin irroitettavaksi toisistaan. Kolmanneksi siirrettiin huomattava määrä Caravelle-materiaalia Arlanda Flygsamlingar -museon varastoista projektin omalle kontille.

Caravelle-purku_2022-07-06_A_960x540_JF.jpg

Kuva: Jan Forsgren.

Caravelle-purku_2022-07-06_B_960x540_PS.jpg

Kuva: Pekka Simula.

Caravelle-purku_2022-07-06_C_960x540_PS.jpg

Kuva: Pekka Simula.

Caravelle-purku_2022-07-06_D_960x540_JF.jpg

Kuva: Jan Forsgren.

Caravelle-purku_2022-07-06_E_960x540_PS.jpg

Kuva: Pekka Simula.

Caravelle-purku_2022-07-06_F_960x540_PS.jpg

Kuva: Pekka Simula.

Caravelle-purku_2022-07-06_G_960x540_PS.jpg

Kuva: Pekka Simula.

Caravelle-purku_2022-07-06_H_960x540_JF.jpg

Kuva: Jan Forsgren.

Caravelle-purku_2022-07-06_I_960x540_PS.jpg

Kuva: Pekka Simula.

Caravelle-purku_2022-07-06_J_960x540_JF.jpg

Kuva: Jan Forsgren.

Intervallikuvauksella tehty video 1/2. Stillkuvaus: Pekka Simula, videoeditointi: Reino Myllymäki. Musiikki Luca Tomassini: Dark Galaxy.

Intervallikuvauksella tehty video 1/2. Stillkuvaus: Pekka Simula, videoeditointi: Reino Myllymäki. Musiikki SoundGrenade: Honor in Blood.

Tiistai 5.7.

Päivän ohjelmassa oli molempien siipien sisempien johtoreunojen sekä päälaskutelineiden taaemman pyöräparin irrottaminen. Lisäksi purettiin vasemman siiven kainalopeltejä.

Caravelle-purku_2022-07-05_A_960x540_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-07-05_B_960x540_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-07-05_C_960x540_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-07-05_D_960x540_PS.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Päivän päätteeksi siirrettiin projektiin kuuluvaa SAS:n Caravelle-materiaalia Arlanda Flygsamlingar -museon varastolta Caravelle-projektin kontille.

Maanantai 4.7.

Työt päästiin aloittamaan parin viikon juhannustauon jälkeen. Päivä kului viimeisiä siipien kainalopeltejä irroiteltaessa, nokkalaskutelineen sinsäänottoa valmisteltaessa ja koneen kokoamisen kannalta olennaisimpien irrotettujen osien pakkaamisessa elokuista siirtoa ajatellen.

Caravelle-purku_2022-07-04_A_960x540_MA.jpg

Kuva: Markku Ahokoski.

Caravelle-purku_2022-07-04_B_960x540_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-07-04_C_960x540_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-07-04_D_960x1280_PS.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Sunnuntai 3.7.

Finnswan_2022-07-03_960x540_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Tänään 3.7. Finnswan vei 2. vaiheen purkuryhmän Ruotsiin. Purkuryhmän tarkoituksena on maanantaista 4.7. alkaen edistää koneen kuljetuskuntoon saattamista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking

Super Caravellen hinausrauta sai valmistuskilpensä

Sunnuntai 26.6.2022 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon entisöimästä ja Suomen ilmailumuseossa näytteillä olevasta Super Caravellen hinausraudasta puuttui vielä raudan valmistuskilpi. Nyt se on siihen kiinnitetty, joskin vain osin alkuperäisen mukaisena.

Blogi_2022-17-01.jpg

Tausta on se, että kun entisöitävänä ollut Super Caravellen hinausrauta vietiin hiekkapuhallettavaksi, hinausraudan pinnasta unohtui irrottaa Sud Aviation tehtaan valmistuskilpi. Niinpä hiekkapuhalluksessa alumiinisen kilven maalipinta teksteineen hioutui pois. Jäljelle jäi vain alumiiniseen kilpeen stanssattu hinausraudan tuotantotyypin numero S09 107 2 sekä yksilökohtainen sarjanumero 206.  Tekevälle sattuu, kuten on tapana sanoa. Ennen hiekkapuhallusta kuluneessa valmistuskilvessä oli jäljellä kuluneet, mutta vielä osittain luettavat tekstit.

Blogi_2022-17-02.jpg

Kooltaan 78 x 23 millinen valmistuskilpi on tehty alumiinilevystä ja sen pinta oli maalattu/silkkipainettu mustaksi niin, että väriin on jätetty ”aukoiksi” mm. valmistajatehtaan nimi SUD AVIATION sekä kentät stanssattavia hinausraudan valmistustietoja varten otsikkoteksteineen.

Blogi_2022-17-03.jpg

Kilven entisöimiseen ennen hiekkapuhallusta olevaan asuunsa oli onneksi mahdollisuus, koska kuluneesta kilvestä oli otettu yksityiskohtaiset valokuvat, kun hinausraudan kuntoa kartoitettiin entisöintisuunnitelman tekemistä varten. Niinpä hiekkapuhalluksella pilatun kilven entisöimiseksi alkuperäisen näköiseksi käytiin läpi eri mahdollisuuksia.

Selvittelyjen jälkeen toteuttamiskelpoisimmaksi entisöinnin vaihtoehdoksi jäi muokata alkuperäisen kilven dokumentointikuvasta sellainen tiedosto, mikä voitaisiin tulostaa läpinäkyvälle materiaalille ja kiinnittää se sileäksi ja puhtaaksi hiotun alkuperäisen kilven pintaan. Näin päätettiin myös toimia.

Blogi_2022-17-04.jpg
Entisöinnin lähtötilanteena oli siis dokumentoitu värivalokuva kilvestä. Kuvankäsittelyohjelmavaihe aloitettiin sillä, että Adobe Photoshopissa luotiin lopullisen tarrakalvon kokoinen tiedosto, johon kuva siirrettiin. Kilven kaarevuudesta ja kameran kuvakulma- ja linssivääristymistä johtuvia virheitä korjailtiin kuvankäsittelyssä, samoin suorat kulmat suoristettiin.

Värikuva muutettiin mustavalkoiseksi ja kuvan sävytasoja säädettiin jyrkemmiksi ja kontrastia lisättiin tulostusta silmällä pitäen niin, että kuvassa on käytännössä vain puhtaan mustaa tai kirkkaan valkoista.  Mustavalkoisessa kuvatiedostossa puhtaan valkoiset kohdat - ja tässä tapauksessa mm. tekstit - jäävät kalvolle tulostettaessa läpinäkyviksi. Lopputuloksessa kilven oma metallipinta näkyy siis läpi teksteissä sekä numerotiedoille varatussa kohdassa ja tässä tapauksessa tietysti myös kilven niissä kohdissa, joista musta väri oli aikojen saatossa kulunut pois.

Blogi_2022-17-05.jpg

Käytettävä tarratuloste teetettiin kuvatiedoston pohjalta Painotalo TKP Printissä niin ohuelle kalvolle, että alkuperäisen metallikilven päälle liimattuna kalvoa ei käytännössä silmin tai edes tunnustelemalla huomaa. Ohuita tarratulostekalvoja saatiin Painotalo TKP Printistä pari arkillista, joten harjoitteluvaraa oli runsaasti kalvon kiinnittämiseen kilven pintaan.

Ennen tarratulosteen siirtämistä alkuperäisen kilven pintaan, kilpi hiottiin vielä mahdollisimman sileäksi. Kilvessä oleva numerostanssaus jäi hionnan jälkeen edelleen hyvin näkyviin, joka onkin tärkeä kalvokopion sijoittamiseksi täsmälleen oikein kilven pintaan.

Blogi_2022-17-06.jpg

Tarratulostearkilta irrotettiin pinseteillä yksi valmistuskilven kalvokopio painettavaksi alumiinisen valmistuskilven pintaan. Kalvokopio asemoidaan kilven pintaan siten, että kilpeen stanssattu numerosarja ja kalvokopiossa näkyvä vastaava numerosarja asettuivat täsmälleen päällekkäin. No, jos ensimmäinen yritys menikin ns. ketuille, toisella tarratulosteella se jo onnistuikin ja kalvo painettiin tiiviisti kilven pintaan. Valmistuskilpi oli valmis kiinnitettäväksi hinausraudan runkoon.

Blogi_2022-17-07.jpg

Blogi_2022-17-08.jpg

Valmistuskilpi oli alun perin kiinnitetty hinausraudan pintaan kummastakin päästään niitillä, jotka kilpeä irrotettaessa oli katkaistu. Päätettiin olla poraamatta paksuun terästankoon uusia niitinreikiä, joten niittien sijaan valmistuskilpi päätettiin kiinnittää hinausraudan runkoon kaksipuolisella teipillä.

Blogi_2022-17-09.jpg

Blogi_2022-17-10-11.jpg

Niinpä kilpi laitettiin vahvan kaksipuolisen teipin päälle ja teipistä leikattiin mattoveitsellä kilven suuruinen pala. Tämän jälkeen teipin toisen puolen suojakalvo poistettiin ja teippi painettiin kiinni alumiinikilven alapinnalle. Nyt poistettiin vuorostaan teipin päällimmäinen suojakalvo ja valmistuskilpi painettiin alkuperäiseen paikkaansa hinausraudan lenkkipäässä olevan nostokahvan kehän keskelle.

Blogi_2022-17-12.jpg

Finnairin käyttämä Super Caravellen hinausrauta oli saanut kuluneen ulkoasunsa mukaiseksi entisöidyn valmistuskilpensä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, Tiistaikerho

Caravellen purkaminen kuljetuskuntoon - päiväkirja

Tiistai 7.6.2022 - Reino Myllymäki

Tämä on Ilmailumuseoyhdistyksen pinomuotoinen täydentyvä päiväkirjablogi, jossa uutta kirjoitusta ja kuvaa tulee päälimmäiseksi. Blogia on tarkoitus jatkaa koko Ilmailumuseoyhdistyksen Arlandassa sijaitsevan Caravelle III -koneen ensimmäisen purkuperiodin ajan aina tuonne perjantaihin 17.6.2022 saakka.

Perjantai 17.6.

Viimeisenä työpäivänä jälkikomennuskunta keskittyi rungon ja siiven välisen liitoksen avaamiseen. Rungolle tehtiin koenosto. Runko lähti nousemaan irti siivestä, minkä saattoi havaita pyöräkuilusta liitosta havainnoimalla.

Caravelle-purku_2022-06-17a_960x720_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-06-17b_960x1280_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-06-17c_960x720_PS.jpg

Kuvat: Pekka Simula

Päivän päätteeksi jälkikomennuskunta jätti pyrstöttömän kaunokaisen Arlandaan odottamaan seuraavia peliliikkeitä.

Caravelle-purku_2022-06-17d_960x720_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-06-17e_960x720_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-06-17_960_px_PS.jpg

Jälkikomennuskunnan sankarit: Markku Ahokoski, Kari Nyman ja Hannu Penttilä. Neljäs sankari - Pekka Simula - on kameran takana.

Torstai 16.6.

Torstaipäivän kohokohtiin kuului tutustuminen Caravellen nokkatelineen hydrauliikkajärjestelyihin. Nokkatelinehän on saatava käännettyä yläasentoon, jotta runko mahtuu lavetilla laivaan ja sitä kautta Suomeen. Jälkikomennuskunta pyrki syöttämään käsipumpulla painetta telineen hydrauliikkapiiriin telineen nostamiseksi. Oikean hydrauliikkakytkennän etsintä jatkuu...

Caravelle-purku_2022-06-16a.jpg

Caravelle-purku_2022-06-16b.jpg

Caravelle-purku_2022-06-16c.jpg

Caravelle-purku_2022-06-16d.jpg

Caravelle-purku_2022-06-16e.jpg

Caravelle-purku_2022-06-16f.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Keskiviikko 15.6.

Pääjoukon lähdettyä paluumatkalle Suomeen, Arlandaan jäi vain neljän hengen etukomennuskunta, joka näin muuttui jälkikomennuskunnaksi. Nuppiluvun alennuttua väheni myös purkutyön työsaavutukset - luonnollisesti. Keskiviikkona työtä tehtiin siipikiinnitysten ja vasemman puolen sisemmän laskusiivekkeen parissa.

Caravelle-purku_2022-06-15a.jpg

Caravelle-purku_2022-06-15b.jpg

Caravelle-purku_2022-06-15c.jpg

Caravelle-purku_2022-06-15d.jpg

Caravelle-purku_2022-06-15e.jpg

Caravelle-purku_2022-06-15f.jpg

Caravelle-purku_2022-06-15g.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Keskiviikkopäivään vaihtelua toi myös Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen vierailu. Kuvassa Jorma Ikäheimo haastattelee Markku Ahokoskea.

Caravelle-purku_2022-06-15h.jpg

Kuva: Pekka Simula.

Tiistai 14.6.

Pääjoukon viimeinen työpäivä Arlandassa kului telineiden purkamisen merkeissä. Telineiden purkamista varten tullut nosturilla varustettu kuorma-auto nosti paikoiltaan myös sivuperäsimen ja sivuvakaajan.

Illalla pääjoukko lähti kohti Suomea P. Tyllilä Linja Oy:n bussilla Juhani Tyllilän kuljettamana.

Caravelle-purun_etu-_ja_paajoukot_2022-06-14_960x540_Jan_Forsgren.jpg

Kuvassa sankarit eli etu- ja pääjoukot yhdessä 14.6.2022. Kuva: Jan Forsgren.

Caravelle-purku_2022-06-14a.jpg

Caravelle-purku_2022-06-14b.jpg

Caravelle-purku_2022-06-14c.jpg

Caravelle-purku_2022-06-14d.jpg

Caravelle-purku_2022-06-14e.jpg

Caravelle-purku_2022-06-14f.jpg

Caravelle-purku_2022-06-14g.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Kaksi intervallikuvauksella tehtyä videotakin syntyi. Ne ovatkin tältä erää viimeiset.

Stillkuvaus: Pekka Simula, videoeditointi: Reino Myllymäki.

Maanantai 13.6.

Pääjoukon viimeistä edellinen työpäivä jatkui entisten kaltaisena. Nyt ollaan jo useita päiviä alkuperäisestä aikataulusta edellä.

Päivän aikana irrotettiin koneen Arlandassa säilyttämisen aikana vaurioitunut siivenkärki, joka tulee pääjoukon mukana Tiistaikerhoon korjattavaksi.

Intervallikuvaukseen perustuvaa videota ei tehty maanantaina 13.6. ollenkaan - seuraava tulee tiistailta 14.6.

Caravelle-purku_2022-06-13a.jpg

Caravelle-purku_2022-06-13b.jpg

Caravelle-purku_2022-06-13c.jpg

Caravelle-purku_2022-06-13d.jpg

Kuvat: Pekka Simula

Sunnuntai 12.6.

Tietoliikenneongelmien vuoksi tämä päivitys saatiin paikoilleen maanantaina 13.6. ip.

Aamulla nousin sivuperäsimen luo telineiden ylimmälle tasolle kuvaamaan SE-DAF:n sisarkonetta SE-DAI, jonka pyrstö näkyy SE-DAF:n purkupaikalta.

Caravelle-purku_2022-06-12a.jpg

Muuten päivä meni samaa rataa kuin edellisetkin: ruuvataan ruuveja auki ja jos ruuvi ei aukea, porataan se auki. Saadaan irti jokin irrotettava osa tai luukku, jonka takana on jokin kiinnike, joka pitää paikoillaan moottorikehtoa rungossa, siveperäsintä vakaajassa, vakaajaa rungossa, siipeä rungossa tai siivenpuolikkaita toisissaan. Tätä jatketaan, kunnes kone on sellaisessa kunnossa, että se voidaan lastata lavetille ja siirtää Suomeen.

Toki myös esimerkiksi moottorikehtojen ja rungon väliset sähköjohdot sekä hydrauli- ja ilmaputket on katkaistava ja päätettävä.

Työt etenivät hyvin, ei olla ainakaan jäljessä aikatauluista.

Caravelle-purku_2022-06-12b.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12c.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12d.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12e.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12f.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12g.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12h.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12i.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12j.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12k.jpg

Caravelle-purku_2022-06-12l.jpg

Kuvat Reino Myllymäki

Stillkuvaus: Pekka Simula ja videoeditointi: Reino Myllymäki.

Lauantai 11.6.

Lauantai oli muutamaa pisaraa lukuunottamatta poutapäivä, lämmin ja tuulinen. Hommat jatkuivat monella rintamalla: siiven irrotusta valmisteltiin sekä irrottamalla pohjalevyjä että käymällä tekniikkaan käsiksi matkustamon puolelta. Moottorikehtoja valmistaudutaan irrottamaan ja sitä varten on päästävä käsiksi kiinnityspultteihin sekä ulkopuolelta että wc:n takaa. Pyrstö on edelleen suuri ja tärkeä kokonaisuus. Suuntaperäsin on itse asiassa jo irti, jotta korkeusvakaajan kiinnityksiin päästäisiin käsiksi. Ja sitä rataa.

Aamulla sattui haaveri, jota varten tuuman mittaista haavaa käytiin putsauttamassa ja liimauttamassa Uppsalassa saakka.

Purkuryhmäläiset kehuivat yhteishenkeä - ja hyvältä se vaikutti!

Caravelle-purku_2022-06-11b_960x540.jpg

Caravelle-purku_2022-06-11c_960x540.jpg

Caravelle-purku_2022-06-11d_960x540.jpg

Caravelle-purku_2022-06-11e_960x540.jpg

Caravelle-purku_2022-06-11f_960x540.jpg

Kuvat: Reino Myllymäki

Still-kuvat: Pekka Simula, videoeditointi: Reino Myllymäki.

Perjantai 10.6.

Perjantaiaamu valkeni sateisena, mutta päivän mittaan sateet kuivuivat ja aurinko alkoi taas paistaa. Kuten kuvista näkyy, työt edistyvät ja osoittautui, että Caravelle on etäistä sukua F-35:lle...

Caravelle-purku_2022-06-10a_960x720_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-06-10b_960x720_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-06-10c_960x720_PS.jpg

Kuvat: Pekka Simula

Still-kuvat: Pekka Simula, videoeditointi: Reino Myllymäki.

Torstai 9.6.

Päivän teemana ovat olleet korkeusvakaajan, moottorikehtojen ja vastaavien tyvipeltien irrottaminen, jotta päästään käsiksi varsinaisiin kiinnityspultteihin.

Caravelle-purku_2022-06-09a_960x540_PS.jpg

Caravelle-purku_2022-06-09b_960x540_PS.jpg

Kuvat: Pekka Simula.

Still-kuvat: Pekka Simula, videoeditointi: Reino Myllymäki.

Keskiviikko 8.6.

Pääjoukko ja etukomennuskunta ovat nyt yhtä joukkoa. Päivä alkoi briefingillä ja luvassa oli jälleen telineiden kokoamista. Ensimmäisenä isompana osana koneesta irroitettiin päälaskutelineen luukku. Ruuveja on kuulemma jouduttu yllättävä paljon poraamaan auki, ovathan ne olleet kiinnitettynä rapiat 50 vuotta.

Caravelle-purku_960x540_2022-06-08_A.jpg

Caravelle-purku_960x540_2022-06-08_B.jpg

Caravelle-purku_960x540_2022-06-08_C.jpg

Kuvat: Pekka Simula

Still-kuvat: Pekka Simula, videoeditointi: Reino Myllymäki.

Tiistai 7.6.

Kymmenen hengen pääjoukko lähti Suomen Ilmailumuseolta P. Tyllilä Linja Oy:n bussilla Juhani Tyllilän kuljettamana kohti Arlandaa.

Paajoukko_960x540_MS.jpg

Kuva: Mikko Skön

Etukomennuskunta puolestaan aloitti työt Arlandassa: koneen tukemiset sekä pyrstön telinetyöt.

Etukomennuskunta_A_960x540_2022-06-07.jpg

Etukomennuskunta_B_960x540_2022-06-07.jpg

Kuvat: Pekka Simula

Still-kuvat: Pekka Simula, videoeditointi: Toni Hinkka.

Maanantai 6.6.

Neljän hengen etukomennuskunta lähti kohti Arlandaa ja ehti vielä Ruotsin kansallispäivän illalla katsomaan kaunotarta lentokentälle.

Etukomennuskunta_Arlandassa_960x540_2022-06-06.jpg

Kuva: Markku Ahokoski

Perjantai 3.6.

Kuljetus R. Stenvall Oy:n kuljettaja kävi sideloader-rekalla nostamassa Ilmailumuseoyhdistyksen merikontin AT Special Transport Oy:n rekan kyytiin ja niin kontin matka kohti Arlandaa saattoi alkaa!

Tyokalukontti_960px_2022-06-03_A_MS.jpg

Tyokalukontti_960px_2022-06-03_B_MS.jpg

Tyokalukontti_960px_2022-06-03_C_MS.jpg

Tyokalukontti_960px_2022-06-03_D_MS.jpg

Kuvat: Martti Saarinen

Kontissa lähti Caravelle III:n purkuporukalle pari tonnia työkaluja sekä suoja- ym. varusteita.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking

Lisää pukkeja Caravelle III:n kuljetukseen Arlandasta Turkuun

Sunnuntai 29.5.2022 - Tiistaikerholainen

Caravelle III:n kuljetuksessa Arlandasta Kapelskärin kautta Turkuun tarvitaan runkoa tukevien kuljetuspukkien lisäksi tukipukkeja siipiä varten. Siipien kuljetus on suunniteltu siten, että siipi lepää kuljetuslavan päälle laskutelineensä varassa, mutta siiven kärkeä tuetaan kahdella säädettävällä pystypukilla. Kuljetukseen tarvittavan neljän pukin rakentamiseen ryhdyttiinkin Tiistaikerhossa.

Blogi_2022-16-01.jpg

Blogi_2022-16-02.jpg

Caravellen purkamisesta osiinsa ja kuljetuksesta Suomeen IMY:n osalta vastaavan Martti Saarisen tekemän pukkipiirustuksen mukaan tarvittava teräsmateriaali hankittiin valmiiksi leikattuna Romuliike Suotulasta. Pukkien rakennukseen tarvittiin seuraava materiaali:

  • Pukin pystypalkiksi 4 kpl 1 100 mm pituisia putkia RHS 100x100x5,0 mm
  • Pystypalkin alapäähän hitsattaviksi jaloiksi 16 kpl 300 mm pituisia U-palkkeja UNP 100X40x5,0mm
  • Pukin vinotuiksi pystypalkin ja jalkojen välille 16 kpl 500 mm pituisia putkia RHS 40x40x3,0
  • Pukin sisäputkeksi säädettävälle matoruuville 4 kpl 250 mm putkia RHS 50x50x4,0 mm
  • Sisäputken päähän hitsattaviksi reiällisiksi laipoiksi 4 kpl levyä 120x120x10,0 mm

Blogi_2022-16-03.jpg

Blogi_2022-16-04.jpg

Blogi_2022-16-05-06.jpg

Siipien kuljetukseen tarvittavien pystypukkien rakentaminen oli pääasiassa hankittujen teräsosien hitsaamista kiinni toisiinsa. Pukkien rakentaminen tehtiin sarjatyönä. Työ aloitettiin hitsaamalla ensin pukin neljään 100 x 100 mm pystytukeen neljä jalkaa U-palkeista. Sen jälkeen viistottiin vinotukien päät laitettavaksi sopivaan kulmaan pystytuen ja sen jalkojen välille, jonka jälkeen tuet hitsattiin paikoilleen kuhunkin neljään pukkiin.

Blogi_2022-16-07.jpg

Blogi_2022-16-08-09.jpg

Puuttui enää pystypukin päästä pukin sisään työnnettävä ja siihen kiinni hitsattava sisäputki ohjuriksi putken työnnettävälle säädettävälle matoruuville. Kunkin ohjuriputken päähän hitsattiin ensin 120x120 mm reiällinen laippa. Tämän jälkeen ohjuriputket työnnettiin pystypukin sisään ja hitsattiin kiinni. Nyt voitiin säädettävä matoruuvi työntää ohjurin laipan reiästä paikalleen.

Blogi_2022-16-11-13.jpg

Caravellen siiven kärkeä tukemaan tarvittavat neljä kuljetuspukkia oli saatu valmiiksi. Pukit voitiinkin samalla siirtää Suomen ilmailumuseon pihalla olevaan merikonttiin, jolla Caravellen purkamiseen ja kuljetukseen tarvittavaa välineistöä kuljetetaan kesäkuun alussa Arlandaan.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, Tiistaikerho

Caravelle III:n rungon kuljetuspukit valmistuivat

Torstai 26.5.2022 - Tiistaikerholainen

Aiemmassa blogissani olen kertonut rungon kuljetuspukkien rakentamisesta Arlandassa olevan Caravelle III kuljettamiseksi näytteille Turun lentoasemalle. Kuljetusta varten Caravelle siivet ja pyrstön osat irrotetaan rungosta, ja kuljetuksessa runko makaa lavetilla kahden pukin päällä. Nämä pukit on nyt saatu Tiistaikerhossa valmiiksi. Pukit rakennettiin yhdistäen toisiinsa puuta ja terästä.

Blogi_2022-15-01.jpg

Blogi_2022-15-02-03.jpg

Kun Caravellen pukin puuosat oli kasattu kahdeksi 30 cm korkeasi ja rungon muotoa alustavasti jäljitteleviksi lankkupakoiksi, pakkojen läpi porattiin neljä reikää. Ne tehtiin 12 mm vahvuisille kierretangoille, joilla pukin puuosa yhdistetään alustana toimivaan teräksiseen U-palkkiin. Reiän alkupäähän porattiin syvennys kierretangon päähän tulevalle mutterille, jotta mutteri ei jää törröttämään pukin pintaan Caravellen runkoa vaurioittaen.

Blogi_2022-15-04.jpg

Blogi_2022-15-05.jpg

Kootut lankkupakat vietiin sahattavaksi rungon kaarevaan muotoon Puusepänliike Onni Salonen Ky:hyn.  Siellä pukit sahattiin vannesahalla pukkien kylkeen piirtämämme koneen rungon muotoa kuvaavaa viivaa pitkin. Sahauksen jälkeen pukin puuosat olivat valmiit kiinnitettäväksi teräksiseen alustaansa.

Blogi_2022-15-06.jpg

Blogi_2022-15-07.jpg

Pukkien puu- ja metalliosien yhdistämiseksi lankkupakat vietiin Suomen ilmailumuseon tulityökonttiin, jossa pukin metallijalustat oli hitsattu odottamaan pukin kokoamista. Lankkupakat laskettiin vuorotellen pukin jalustana toimivan U-palkin päälle. Merkkauspuikko työnnettiin vuorotellen lankkupakassa oleviin kierretapin reikiin ja napauttamalla vasaralla merkkauspuikon päähän saatiin U-palkkiin merkki reikien poraamiseksi kierretangoille.

Blogi_2022-15-08.jpg

Blogi_2022-15-09.jpg

Kun reiät oli U-palkkiin porattu, katkaistiin kierretangosta määrämittaiset pätkät. Kukin neljästä kierretangosta työnnettiin reikäänsä lankkupakan ja U-palkin läpi. Sen jälkeen kierretankojen päihin kierretyillä muttereilla lankkupakka ja U-palkki kiristettiin tiukasti toisiaan vasten. Näin menetellen kumpikin pukki oli saatu rakenteellisesti valmiiksi.

Blogi_2022-15-10.jpg

Blogi_2022-15-11.jpg

Koska Caravellen rungon kuljetuspukit joutuvat olemaan säiden armoilla Caravellen purkuvaiheessa, kuljetuksessa sekä myöhemmin koneen kokoamisvaiheessa Turun lentoasemalla, pukin puuosat päätettiin suojata kosteutta vastaan maalaamalla. Puuosat maalattiin sinisellä Unica -ulkokalustemaalilla ja metalliosat vaalean harmaalla ruostumista estävällä Isotrolilla. Itse asiassa näin pukeista tuli varsin näyttävät.

Blogi_2022-15-12-13.jpg

Blogi_2022-15-14.jpg

Pukin puupinnan ja Caravellen rungon väliseen kontaktipintaan piti vielä saada pehmuste. Pehmusteeksi leikkasimme kaistaleet käytöstä poistetusta Convairin matkustamon käytävämatosta. Mattokaistaleet liimattiin pukin pintaan KiiLTO PRO TIXO- kontaktiliimalla.

Blogi_2022-15-16.jpg

Blogi_2022-15-17.jpg

Blogi_2022-15-18.jpg

Caravelle III:n rungon Turkuun siirtämisessä tarvittavat pukit ovat nyt valmiit. Ne kuljetetaan Arlandaan touko-kesäkuun vaihteessa kontissa, johon on kerätty Caravellen purkamisessa ja kuljetuksessa tarvittava tarpeisto.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, Tiistaikerho

Super Caravellen hinausrauta sai logonsa

Maanantai 16.5.2022 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa entisöitävänä olevassa Super Caravellen hinausraudassa oli jäljellä vain vaivoin näkyvissä oleva valkoisella maalattu logo ”Super Caravelle”. Tekstiä yritettiin kopioida ohuelle muovikalvolle, mutta siitä saatiin kopioiduksi vain osa.  Sen sijaan logon ja tekstien mittasuhteet saatiin kuitenkin määriteyksi. Mistäpä siis saataisiin vastaava logo kokonaisena malliksi uuden logon tekemiseksi entisöidyn hinausraudan pintaan? Niinpä googlaamaan.

Blogi_2022-14-01.jpg

Blogi_2022-14-02-03.jpg

Kuvat: Juha Veijalainen

Googlaamalla löytyikin muutama lupaava Super Caravelle -logovaihtoehto. Parhaat niistä olivat Finnairin mainoksessa 1960-luvulta sekä samalta ajalta olevassa Finnairin myymän suklaakonvehtirasian kannessa. Sapluunamallin pohjaksi otettiin matkailumainos. Sen logoa jouduttiin vain aavistuksen verran muokkaamaan, jotta se saatiin vastaamaan malliltaan ja mittasuhteiltaan hinausraudassa ollutta logoa.

Blogi_2022-14-04.jpg

Mainoksen Super Caravelle -logosta muokatusta mallikuvasta tehtiin digitaalinen vektorimalli. Se toimitettiin Lohikari Oy:hyn varsinaisen maalaussapluunan tekemiseksi. Sellaisen saatuamme aloitimme Super Caravellen logotekstin maalaamisen valmistelun hinausraudan pintaan.

Blogi_2022-14-05.jpg

Määrittelimme ensin tarkasti logon sijainnin hinausraudan pinnalla niillä mitoilla, jotka oli hinausraudasta tehty raudan entisöintisuunnitelmaa varten. Logon etureunan etäisyys raudan päästä oli 135 cm ja raudan keskikohdasta 60 cm. Nämä kohdat merkattiin teipillä muutoin jo valmiiksi entisöidyn hinausraudan pintaan. Sitten määriteltiin logon sijainnin keskilinja.

Blogi_2022-14-06.jpg

Blogi_2022-14-07-09.jpg

Nyt oltiin valmiit laittamaan logon sapluuna paikalleen. Sapluunasta poistettiin sen tartuntapintaa suojaava kalvo, jonka jälkeen sapluuna painettiin hinausraudan pintaan täsmälleen oikeaan kohtaan. Nyt poistettiin vuorostaan sapluunan yläpintaa suojaava kalvo. Alta paljastui negatiivikuva Super Caravelle -logosta, jolloin logon kirjainten kohdalla näkyi hinausraudan sininen maalipinta. Kalvon poistamisessa piti olla varovainen, jottei suojakalvon mukana olisi sapluunasta irronnut kirjaimien, kuten a:n tai e:n ”reikiä” peittävät teipit. Ennen spraymaalilla tehtävän maalauksen alkamista hinausrauta suojattiin suojamuovilla.

Blogi_2022-14-10.jpg

Blogi_2022-14-12.jpg

Blogi_2022-14-14.jpg

Hinausrauta työnnettiin ulos Suomen ilmailumuseon entisöintitilasta, sillä spraymaalausta ei kannata tehdä sisätilassa, ellei sitä varten ole erillistä ruiskumaalaustilaa.  Spraymaalaus aloitettiin ruiskuttamalla sapluunaan useita peräkkäisiä harsomaisia valkoisen maalin kerroksia. Niitä ruiskutettiin ainakin puolenkymmentä. Sen jälkeen todettiin, ettei raudan sinistä maalipintaa enää näkynyt kirjainten kohdalla valkoisen maalipinnan alta.

Blogi_2022-14-16.jpg

Blogi_2022-14-17.jpg

Nyt voitiin Super Caravelle -logon sapluuna irrottaa varovasti raudan pinnasta. Todettiin, että maalaus oli onnistunut hyvin. Viimeisenä vaiheena oli avata kirjaimista niiden ”reiät” eli poistaa kirjainten keskiosia peittävät laput. Lopuksi hinausraudan ympäriltä poistettiin spreymaalauksen ajaksi laitetut suojamuovit.

Blogi_2022-14-18.jpg

Blogi_2022-14-19.jpg

Pintansa saamansa Super Caravellen logon myötä hinausraudan entisöinti oli saatu lopullisesti valmiiksi. Hinausrauta laitetaan toistaiseksi näytteille Suomen ilmailumuseon II halliin siellä olevan Caravellen päälaskutelineen tuntumaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei erikseen toisin mainittu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle

Super Caravellen hinausraudan entisöinti valmistui

Torstai 12.5.2022 - Tiistaikerholainen

In English

Ilmailumuseoyhdistyksen omistama ja pahoin ruostunut Super Caravellen hinausrauta otettiin puoli vuotta sitten Tiistaikerhoon entisöitäväksi. Entisöintiä varten hinausrauta purettiin osiin. Maaliskuussa osat oli saatu puhdistettua ruosteesta, joten voitiin aloittaa hinausraudan pintakäsittely eli maalaus.

Blogi_2022-13-01.jpg

Hinausrauta maalataan alkuperäisiin Finnairin aikaisiin väreihin. Raudan päävärinä on ollut ”Finnairin sininen”, mutta raudan päät on maalattu keltaisella huomiovärillä. Alkuperäiset värisävyt saatiin määritettyä Pintavärin liikkeessä raudassa vielä näkyvissä olleista maalijäämistä. Sinisen väriksi määrittyi NCS S 6030 B ja keltaiseksi RAL 1023. Maaliksi valittiin Tikkurila Oy:n UNICA -ulkokalustemaali. Pohjamaaliksi otettiin kirkas Isotrol -lakka, joka samalla suojaa osia ruostumiselta.

Blogi_2022-13-02.jpg

Blogi_2022-13-04-05.jpg

Ennen pohjamaalin sivelyä, pinnat pyyhittiin Sinol-vesi -liuoksella. Tämän jälkeen hinausraudan osat saivat pohjamaaliksi kirkkaan Isotrolin. Isotrolin kuivuttua pinnat hiottiin kevyesti, imuroitiin ja pyyhittiin uudelleen Sinol-vesi -liuoksella.

Blogi_2022-13-06.jpg

Blogi_2022-13-08.jpg

Ensin maalattiin raudan päät keltaisella. Keltaisen huomiovärin pituus on ollut raudan lenkkipäässä 50 cm ja liitinpäässä 73 cm. Maalattava alue rajattiin teipillä. Keltaisella maalattiin myös raudan lenkkipäinen vetoaisa sekä toisessa päässä oleva lentokoneen etutelineeseen kiinnitettävä liitin.

Blogi_2022-13-09.jpg

Blogi_2022-13-11.jpg

Keltaista maalatessa huomattiin, että keltainen maali peittää huonosti kirkkaalla Isotrolilla siveltyä tummaa raudan pintaa. Keltaista jouduttiinkin sivelemään raudan pintaan viisikin kertaa, ennen kuin saatiin tyydyttävä tulos. Huono peittävyys on keltaisen maalin kiusallinen ominaisuus. Keltainen maali olisi peittänyt paremmin, jos olisimme älynneet pohjamaalata nämä raudan osat vaalean harmaalla Isotrolilla. Sen sijaan, kun ryhdyimme maalaamaan keltaisen jälkeen raudan osia sinisellä Unicalla, totesimme maalin peittävän erinomaisesti jo ensimmäisellä maalauskerralla. Suuri on siten saman maalityypin peitto-ominaisuuksien ero erilaisesta pigmentistä johtuen.

Blogi_2022-13-12.jpg

Blogi_2022-13-14.jpg

Kun kaikki raudan osat olivat saaneet uuden maalipinnan, aloitettiin raudan kokoaminen. Ensin pyörät yhdistettiin akseliin, jonka jälkeen pyörien tukivarret kiinnitettiin alapäästään pyörien akselissa oleviin laippoihin. Pyörät kiinnitetään tukivarsistaan raudassa olevaan kahteen leveään kauluksen. Pyörien kokoamisen rinnalla ruuvattiin raudan kumpaankin päähän kahvat, joista raudan päitä voi nostaa tai rautaa liikuttaa myös käsin.

Blogi_2022-13-15.jpg

Blogi_2022-13-16-17.jpg

Nyt oltiin valmiit yhdistämään kahteen osaan puretun 4,7 m pitkän raudan puoliskot toisiinsa. Ne lukittiin toisiinsa puoliskojen liitoskohdan ympärille kiristetyllä kauluksella. Samalla kiinnitettiin pyörien tukivarsien yläpäät raudassa oleviin kauluksiin.

Blogi_2022-13-18.jpg

Blogi_2022-13-19-20.jpg

Pyörien tukivarsien kulmia vielä säädettiin, jotta pyörät tukivarsineen saatiin kohdalleen oikeaan asentoon. Hinausraudan lentokoneen puoleiseen päähän kiinnitettiin liitoskappale, josta hinausrauta lukitaan tapilla nokkapyörän telineeseen. Lopuksi maalattiin sinisellä pyörien tukivarsien pultinpäät ja mutterit.

Blogi_2022-13-21.jpg

Blogi_2022-13-22.jpg

Super Caravellen ruosteen peittämä hinausrauta oli saatu Tiistaikerhossa entisöityä alkuperäiseen asuunsa. Muutos ulkoasussa ruosteiseen rautaan verrattuna on huomattava. Rauta tulee vielä saamaan kylkeensä alkuperäisen mukaisen valkoisen Super Caravelle -logon. Jotenkin on tähän aikaan sopiva sattuma, että hinausrauta sai Ukrainan värit.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle

Caravellen rungon kuljetuspukin rakentaminen

Sunnuntai 24.4.2022 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistys on hankkinut omistukseensa Arlandan lentokentällä varastoituneena olleen ja romutettavaksi tuomitun SAS:ssa käytössä olleen Caravelle III -matkustajakoneen. Vastaavia koneita oli Finnairin käytössä. Huhtikuun 19. päivänä Caravellen omistajuus siirtyi Ilmailumuseoyhdistys ry:lle ja puheenjohtaja Janne Salonen otti koneen vastaan Arlandan lentokentällä.

Blogi_2022-12-01.jpg

Kuva: Jari Helander

Kesällä Caravelle kuljetetaan osina Suomen Turkuun ja kootaan näytteille Turun lentoaseman terminaalin tuntumaan. Siellä kone tullaan kunnostamaan ulkonaisesti vastaamaan Finnairissa käytettyjä Caravelleja. Tämä Caravelle ei ole museoesine, vaan lähinnä muistomerkki Caravelle- ja Super Caravelle -koneiden käyttöhistoriasta Suomessa.

Blogi_2022-12-02.jpg

Piirros: Caravelle-projekti.

Caravellen runko, siivet ja pyrstön osat kuljetetaan Suomeen kuljetuslavettien päällä. Rungon kuljetusta varten Tiistaikerhossa rakennetaan kaksi rungon alle kahteen kohtaan kuljetuksen ajaksi laitettavaa pukkia sekä neljä pukkia siipien kuljetukseen. Rungon kuljetuspukkien tekeminen on jo käynnissä.

Blogi_2022-12-03.jpg

Piirros: Martti Saarinen

Rungon alle tulevat pukit tehdään pinoamalla 148 x 48 mm vahvuista ja pätkiksi sahattua lankkua pakaksi ja sahaamalla sitten lankkupakka rungon kaarevaan muotoon. Lankkupakan tukevaksi alustaksi tulee teräksinen 140 x 60 mm U-palkki, jonka kumpaankin päähän hitsataan poikittain 60 x 60 mm teräspalkit. Näin kuljetuspukista saadaan erittäin tukeva ja vakaa Caravellen rungon kuljettamiseksi.

Blogi_2022-12-05.jpg

Blogi_2022-12-06.jpg

Pukkien tekoa varten ostettiin 24 metriä 148 x 48 mm lankkua. Lankut pätkittiin moottorisahalla kahta tarvittavaa pukkia varten. Sahauksen jälkeen eripituiset pätkät pinottiin piirustuksen mukaiseen järjestykseen toisiinsa kiinnitettäväksi. Pätkät tehtiin tarkoituksella pidemmiksi, kuin niiden piirustuksen mukainen tarkka pituus olisi. Näin saatiin sahausvara rungon kaarevan muodon sahaamiseksi lankkupakkaan.

Blogi_2022-12-07.jpg

Blogi_2022-12-08.jpg

Lankunpätkät kiinnitettiin toisiinsa sekä liimalla että ruuveilla. Liimana käytettiin Casco Outdoor -liimaa ja ruuveina oli 80 mm pitkiä ja 5 mm paksuja ruuveja. Lankkujen kiinnitys toisiinsa tehtiin kerroksittain alkaen alimmista lankuista. Siitä edettiin kerros kerrokselta kohti päällimmäistä kuudetta lankkukertaa. Kun lankkupino oli saatu liimattua ja ruuvattua kiinteäksi pakaksi, menettely toistettiin toisen lankkupinon osalta.

Blogi_2022-12-09.jpg

Blogi_2022-12-11.jpg

Caravellen rungon säde on 1 610 mm. Säteen mukaisen muodon piirtämiseksi lankkupinoon pino käännettiin kyljelleen. Sitten lankkupinon keskelle ruuvattiin lauta suoraan kulmaan lankkupinoon nähden. Laudan päälle laitettiin pitkä lista harpiksi. Harpin yläpää kiinnitettiin ruuvilla tukilautaan siten, että ruuvin etäisyydeksi lankkupinon alimman lankun yläpintaan tuli edellä mainittu 1 610 mm. Tähän kohtaan harppia porattiin reikä kynälle. Kun kynä oli pujotettu reikään, voitiin harpilla piirtää lankkupinon kylkeen Caravellen rungon muoto. Tätä harpin jälkeä pitkin lankkupinosta sahataan pois ylimäärä. Pukin sahaaminen teetetään ulkopuolisena työnä.

Blogi_2022-12-12.jpg

Blogi_2022-12-14.jpg

Hyvinkäällä sijaitsevasta Romuliike Suotulasta hankimme Caravellen runkopukin alustan rakentamiseen tarvittavat metallisoat eli kaksi kappaletta 2 300 mm pituista UNP 140 (148 x 60 mm) teräksistä U-palkkia sekä 4 kpl 600 mm pituista 60 x 60 mm kokoista teräsputkea. Suomen ilmailumuseon tulityötilassa 600 milliset teräsputket hitsattiin kummankin U-palkin päihin. Näin pukkien alustat saatiin kootuksi.

Blogi_2022-12-16.jpg

Blogi_2022-12-17.jpg

Seuraava työ on sahauttaa molempien pukkien lankkupino pitkin piirrettyä kaariviivaa, jolloin siiven kuljetuspukit saavat valmiin muotonsa. Kun kumpikin lankkupakka on sahattu, ne kiinnitetään teräspalkkialustaansa kierretangoilla. Lopuksi pukin kaareen päälle liimataan pehmuste.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmailuhistoria, entisöinti, Tiistaikerho, Caravelle

Caravellen hinausraudasta puuttuvan kahvan tekeminen

Keskiviikko 30.3.2022 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon mottona on, että se mikä puuttuu – tehdään.

Blogi_2022-08-01.jpg

Super Caravellen hinausraudan kummassakin päässä on suorakaiteen muotoinen terästangosta tehty nostokahva. Entisöitävänämme olevan raudan lentokoneeseen kiinnitettävästä päästä se on kadonnut. Onneksi hinausajoneuvoon kiinnitettävässä raudan päässä kahva on vielä tallella malliksi puuttuvan nostokahvan tekemiseen. Suorakaiteen muotoisen kahvan (265 x 195 mm) kummassakin päässä on metallilevyt, joista nostokahva on kiinnitetty 10 mm pulteilla hinausrautaan.

Blogi_2022-08-02-03.jpg

Blogi_2022-08-04.jpg

Tallella oleva kahva on saanut toiseen kylkensä niin sanotusti ”kipeetä”, eli on vääntynyt. Oikaisimme vääntyneen kyljen kuumentamalla sitä hitsausliekillä, jonka jälkeen taoimme punaisena hehkuvan tangon suoraksi. Nyt kahva on valmis käytettäväksi mallina kadonneen kahvan tekemiseen.

Blogi_2022-08-05-06.jpg

Blogi_2022-08-07.jpg

Aloitimme uuden nostokahvan tekemisen kahvan päihin tulevista kiinnityslevyistä. Piirsimme alkuperäisen kahvan mukaan kahden kiinnityslevyn muodon 3 mm vahvuiseen teräslevyyn. Merkitsimme kumpaankin levyyn kiinnitysruuvin paikan ja porasimme ruuvinreiät. Leikkasimme rälläkällä eli hiomalaikalla teräslevystä piirtojälkien mukaisesti kaksi kiinnityslevyä odottamaan niiden hitsaamista terästangosta tehtävän uuden nostokahvan kumpaankin päähän.

Blogi_2022-08-08.jpg

Päätimme tehdä suorakaiteen muotoisen kahvakehän kahdesta U-muotoon taivutetusta ja toisiinsa kehäksi hitsattavasta terästangosta. Suomen ilmailumuseon entisöintitilan metallivarastosta löytyikin tarkoitukseemme sopivaa 18 mm vahvuista terästankoa.

Blogi_2022-08-09.jpg

Blogi_2022-08-10-11.jpg

Tangon taivuttamiseksi vaadittuun U-muotoon teimme metallilevystä ja siihen kiinni hitsatuista terästapeista lestin, jonka avulla terästanko voidaan kuumennettuna taivuttaa alkuperäisen nostokahvan mukaiseksi. Terästangon taivuttaminen aloitettiin pujottamalla alkuperäinen nostokahva taivutusmalliksi lestin tappien väliin.

Blogi_2022-08-13.jpg

Blogi_2022-08-14-15.jpg

18 mm vahvuisesta terästangosta katkaistiin kaksi riittävän pitkää tangonpätkää uutta nostokahvaa varten. Toisen tangon pää työnnettiin riittävän pitkälle lestin tappien välin alkuperäisen kahvan päälle. Tämän jälkeen terästankoa kuumennettiin taivutuskohdasta hitsausleikillä. Kun tanko oli kuumentunut punahehkuiseksi, tankoa taivutettiin hitaasti sitä edelleen kuumentaen alla mallina olevan nostokahvan mukaiseen 90 asteen kulmaan. Näin oli saatu väännettyä suoraan kulmaan toinen nostokahvan puoliskon kulmista.

Blogi_2022-08-16-17.jpg

Blogi_2022-08-18.jpg

Tangon jäähdyttyä tangon toinen pää työnnettiin muokkaustappien väliin mitaten, että kahvan leveydeksi tulee taivutuksessa 195 mm. Taivutuskohdan kuumentamisen jälkeen tankoon taivutettiin toinen 90 asteen kulma. Näin nostokahvan puolisko oli saatu taivutetuksi U-muotoonsa. Vastaavalla tavalla taivutettiin terästangosta U-muotoon nostokahvan toinenkin puolisko.

Blogi_2022-08-19.jpg

Blogi_2022-08-20.jpg

Muotoonsa taivutetuista nostokahvan puoliskoista leikattiin liika pois, jotta puoliskot muodostavat kiinni hitsattuina alkuperäisen nostoraudan pituuden (265 mm) mukaisen suorakaiteen. Ennen hitsausta tarkistettiin vielä suorakulmalla U-muotoisten puoliskojen kulmat. Todettiin, etteivät ne olleet täsmälleen 90 asteen kulmassa. Niinpä kahvan puoliskot kiinnitettiin vuoron perään ruuvipenkkiin ja niitä kuumentamalla kulmat saatiin muokattua suoraan kulmaan.

Blogi_2022-08-22-23.jpg

Blogi_2022-08-24.jpg

Blogi_2022-08-25.jpg

U-muotoisten nostokahvan puoliskojen päät hiottiin suipoiksi. Sen jälkeen puoliskot kiinnitettiin penkkiin päät vastakkain ja hitsattiin kiinni toisiinsa TIG-sähköhitsauksella. Lopuksi hitsausaumat hiottiin sileiksi. Suorakaiteen muotoinen nostokahvan kehikko oli valmis. Nyt voitiin nostokahvan kehän kumpaakin päähän hitsata aiemmin jo tehdyt nostokahvan kiinnityslevyt.

Blogi_2022-08-27.jpg

Blogi_2022-08-28.jpg

Valmis nostokahva maalattiin ensin harmaalla ruostumista estävällä Isotrol-pohjamaalilla ja sen jälkeen se sai pintaansa Caravellen hinausraudan kumpaankin päähän tulevan keltaisen huomiovärin. Maalina oli Unica 3 -ulkokalustemaali.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle

Super Caravellen hinausraudan entisöinti maalausvaiheessa

Sunnuntai 13.3.2022 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistys ry:n omistaman Sud Aviation SE 210 Super Caravellen hinausraudan entisöinti on saatu hinausraudan osien maalausvaiheeseen. Tällaisia hinausrautoja Finnair käytti lentoasemilla Caravellen siirroissa ja hinauksissa. Caravelleista Finnair luopui vuonna 1983. Ilmailumuseoyhdistykselle hinausrauta tuli Swissportista, jonka hallussa se oli ollut ulkosäilytyksessä Caravelle -koneiden poistosta lähtien.  Tämä hinausrauta on alkuperäinen Ranskassa SUD AVIATION tehtaalla tehty ja sen sarjanumero on S09 107.2.

Blogi_2022-06-01_JK.jpg

Kuva: Juha Klemettisen kokoelma.

Blogi_2022-06-02.jpg

Pitkän ulkosäilytyksen seurauksena hinausrauta oli mennyt huonoon kuntoon ja ruostunut ja toinen renkaista oli täysin rikki. Tiistaikerhossa hinausrauta kunnostetaan alkuperäiseen Finnair-aikaiseen asuunsa. Raudan entisöintityö aloitettiin viime syksynä, mutta pantiin tauolle lokakuussa Caudron C.59 koneen rungon konservoinnin alkaessa. Hinausraudan entisöintiä jatkettiin, kun kerhon kevätkausi 2022 pääsi alkamaan helmi-maaliskuun taitteessa.

Blogi_2022-06-03.jpg

Hinausraudan entisöinnin suurin urakka on ollut sen puhdistamista ruosteesta. Sitä varten rauta purettiin osiin. Pienikokoiset osat puhdistettiin ruosteesta 33% fosforihappoliuoksella. Osat, joita ei kokonsa vuoksi ollut mahdollista upottaa fosforihappoon, hiekkapuhallutettiin ulkopuolisena työnä. Näin syntyi hyvä tilaisuus verrata fosforihapolla tai hiekkapuhalluksella tehdyn ruosteenpoiston eroja.

Blogi_2022-06-04-05.jpg

Blogi_2022-06-06.jpg

Käyttämämme 33 % fosforihappo on hankittu LASPEK Oy:stä. Fosforihappokäsittely poistaa osan pinnasta ruosteen, muttei osassa vielä jäljellä olevaa alkuperäistä maalipintaa. Lisäksi LASPEK Oy:n 33% happo sisältää ruostumista estävän komponentin ja hapotettu pinta on sellaisenaan valmis maalattaviksi.

Blogi_2022-06-07-08.jpg

Blogi_2022-06-09.jpg

Hinausraudasta puretut pienempikokoiset osat kuten pultit, mutterit sekä kiinnikkeet upotimme fosforihapolla täytettyihin astioihin. Vuorokauden kuluttua osat nostettiin haposta, jonka jälkeen osat kuivattiin huolellisesti kankailla sekä paineilmalla tai lämpöpuhaltimella. Pultteja ja muttereita puhdistettiin vielä lasikuulapuhalluksella, jotta niiden kierteetkin saatiin puhtaiksi.

Blogi_2022-06-10.jpg

Blogi_2022-06-11-12.jpg

Blogi_2022-06-13.jpg

Hinausraudan vajaa viisi metriä pitkä tanko-osa voitiin onneksi purkaa kahteen osaan. Tangon puolikkaat sekä muut suurikokoiset osat vietiin hiekkapuhallettavaksi Helsingin Tattarisuolla sijaitsevaan liikkeeseen. Hiekkapuhalluksessa puhdistettavan osan pinnalta hioutuu pois niin ruoste kuin siinä mahdollisesti vielä jäljellä oleva pintamaalikin. Puhalluksessa osien pintaan jäävä hieno hiekkapölykerros pestiin pois pienistä osista upottamalla ne veteen ja harjaamalla pöly pois. Pitkien tankojen pinnasta pöly pestiin pois märillä räteillä. Pesun jälkeen osat kuivattiin kankailla sekä lämpöpuhaltimella.  Hiekkapuhallettujen osien pohjamaalaus on syytä tehdä pian, sillä puhalluksen jälkeinen suojamaton metallipinta alkaa ruostua nopeasti uudestaan.

Blogi_2022-06-14.jpg

Jos vertaa käytettyä hiekkapuhallusta ja fosforihappokäsittelyä toisiinsa, niin merkittävin ero on siinä, että fosforihappo säilyttää metalliosan pinnassa jäljellä olevan alkuperäisen maalin, jos sitä on säilyneenä ruosteen alla.  Hiekkapuhalluksessa osan pinta puhdistuu kokonaan puhtaalle metallille. Jos tavoitteena on säilyttää alkuperäistä maalipintaa ruosteen poiston yhteydessä, niin fosforihappokäsittely on silloin oikea valinta. 

Toinen merkittävä ero käytettäessä LASPEK Oy:n 33 % fosforihappoa on, että hapotetun osan pintaan muodostuu ruostumista estävä kalvo ja osa on valmis pintamaalattavaksi. Tämän vuoksi hapotettuja osia ei suositellakaan pestäväksi hapotuksen jälkeen, sillä pesulla menetettäisiin metallipintaa ruostumiselta suojaava kalvo. Fosforihapotetun osan voi siten maalata suoraan pintamaalilla. Sen sijaan hiekkapuhallettu osa joudutaan pesemään puhtaaksi hiekkapölystä ja käsittelemään vielä ruostumisen estoaineella ennen varsinaista maalausta.

Blogi_2022-06-18.jpg

Ennen hinausraudan kunnostuksen alkamista määritettiin hinausraudasta vielä löytyneiden alkuperäisten ”Finnairin sinisen” sekä keltaisen maalien sävyt. Sinisen sävyksi määrittyi NCS S 6030 B ja keltaisen RAL 1023. Maaliksi valitsimme Unica ulkokalustemaalin. Hinausrauta maalataan siniseksi raudan päitä lukuun ottamatta. Niihin tulee keltainen huomioväri.

Blogi_2022-06-15-16.jpg

Blogi_2022-06-17.jpg

Ennen pintamaalausta, kaikki ruosteesta puhdistetut osat käsiteltiin ruostumista estävällä kirkkaalla Isotrol - lakalla. Lakkasimme myös hapotetut osat, vaikka se ei olisi välttämätöntä ollutkaan.

Blogi_2022-06-19.jpg

Blogi_2022-06-20.jpg

Osia pintamaalatessa todettiin, että sininen Unica peitti hyvin jo ensimmäiselläkin maalauskerralla, mutta keltaisen maalin peittävyys oli sen verran heikko, että tyydyttävä lopputulos edellyttää vähintään kolmea maalauskertaa. Kun kaikki Caravellen hinausraudan osat on saatu maalattua, hinausrauta kootaan ja laitetaan näytteille.

Blogi_2022-06-21.jpg

Blogi_2022-06-22.jpg

Super Caravellen hinausraudan entisöinnissä ja uudelleen maalaamisessa ei ollut merkitystä kumpaa ruosteenpoistomenetelmää käytimme, sillä hinausrauta maalataan kauttaaltaan uusiksi. Myöskään osien maalauksen lopputulokseen ei vaikuttanut se, oliko osa puhdistettu ruosteesta hiekkapuhalluksella vai fosforihapossa kylvettämällä.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmailuhistoria, entisöinti, Tiistaikerho, Caravelle