Tarinoita Caravellen talvesta

In English

Joukossamme on useita Caravelle-veteraaneja. Kahvihetkillä tai muuten keskustelussa on tullut esille värikkäitä tarinoita noilta ajoilta. Ohessa pari omakohtaista kokemusta.

Ensimmäinen lentomatkani Caravellellä  

Olin kaverini kanssa 13–14-vuotiaina melkoisia lentokonefaneja. Käytiin Raisiosta Turun lentoasemalla ja sen läheisellä Sikovuori-nimisellä kalliolla usein lentokoneita katsomassa. Kulkuvälineenä usein oma pyörä, mutta myös vanhempien kyyditsemänä.

Oli kevät 1982 ja säästimme kaverini kanssa rahaa lentomatkaan Turusta Helsinkiin ja juuri Finnairin poistuvilla Super Caravelle -koneella. Olin silloin jo Caravelle-fani, joka juontaa varmaan lapsuudesta, kun se oli varmaan ensimmäinen kone, jonka tunsin. Caravelle lensi silloin kerran viikossa charterina Turusta Heraklioniin. Super Caravelle tuli reittilentona Helsingistä Turkuun lauantai-iltana ja lähtöaika Heraklioniin oli muistaakseni klo 21.15 ja paluu sieltä sunnuntaiaamuna klo 7.15.

Suuri päivä koitti sunnuntaina 23.5.1982. Ostettiin liput aamulennolle Turusta Helsinkiin, lähtö klo 7.45, Lentokone oli Super Caravelle. Lipun hinta oli 70 silloista markkaa. Paluumatka tehtiin Helsinki-Vantaalta bussilla juna-asemalle ja sieltä sitten Turkuun.

Lentäminen sekä jännitti että kiinnosti ihan älyttömästi, kun se oli minulle entuudestaan tuntematonta. Aamulla lähdettiin kotoa Raisiosta Turun lentoasemalle vanhempiemme kuskaamana aurinkoisessa aamussa. Paikan päällä ilmoitustaululla oli kuitenkin ilmoitus, että kone saapuu Heraklionista liki 2 tuntia myöhässä. Siitä lähdettiin sitten takaisin kotiin Raisioon ja palattiin lentoasemalle ehkä noin puolitoista myöhemmin.

Super Caravelle OH-LSD "Oulu" laskeutui Heraklionista Turkuun klo 9.10 täysi poka päällä. Kun kone oli tyhjennetty ja tankattu, tuli kuulutus "lähtö Finnairin vuorolla AY204 Helsinkiin, portti 1". Siinä vaiheessa oli hetken melkein ylitsepääsemätön olo.

Olo helpotti ainakin sen verran, että lähdin kaverini kanssa portista kävelemään koneeseen. Olin lentomatkustajana ensikertalainen, kaverini ei. Itse koneessa olo ei enää jännittänyt niin, paitsi kun nousukiito alkoi. Katsoin vain lattiaa, kiidon aikana radan epätasaisuudet tuntuivat koneessa, joka oli ihan uutta. Kun kone nousi, kulku muuttui tasaiseksi.

Pian katsoin ensi kertaa ikkunasta ulos. Se oli jotain uutta ja mahtavaa. En muista enää pelänneeni muuta kuin ehkä jotain laskun kaarroksia. Olin 14-vuotias ja kaverini 13-vuotias.

Koko se ensimmäinen lento oli ja on edelleen yksi muistettavimpia kokemuksia. Lentäminen muutenkin oli silloin luksusta kun vertailee tähän päivään. Ei silloin tehty etelänmatkoja tms. nykyiseen tapaan. Oli todella upea kokemus, jolla voitin samalla lentopelon. Lentäminen kun ei ollut enää tuntematonta. Se oli silloinkin todella turvallista.

Yöllinen kohtaaminen

Ohessa huonossa kuvassa on lentopäiväkirjan sivu yli 50 vuoden takaa. Olin silloin ns. yö-VFR- ja perusmittarikurssilla EFKU. Koululentoja ja yksinlentoja lentoja lennettiin pimeässä. Ensimmäisen yksinlentomatkan yöllä suoritin 4.2.1972. Niihin aikoihin iltavuoro, oliko AY555, Hesasta Kuopioon tehtiin Superilla.

Näillä myöhäislennoilla olin usein ilmassa yhtä aikaa Caravellen kanssa. Kerran Kuopion tornissa oli lennonjohtaja Lindenin Kalle ja hän oikein varoitti ollessani menossa Kurkimäen mastojen kohdalla etelään: ”OH-PCD katohan ympärilles, Finnair Vitoset (555) tulee vastaan”. Caravelle kuittasi: ”Pikkukone näkyy”. Silloin vasta huomasin valtavan valomeren lentävän vasemmalla puolellani.

Sen jälkeen olin tarkempi ja usein kohdattiin ilmassa Kuopion APP-alueella. Sykähdyttävintä oli, että torni selvitti koneeni platalle lähelle Finskiä. Piti oikein potkiskella koneen renkaita, että teki itsensä tärkeäksi. Kyllä pojat Caravellen ikkunasta morjensti.

Kuvat ja tekstit:

Ensimmäinen tarina: Jouko Tarponen, Turun Caravelle-tiimin armoitettu valokuvaaja ja kunnostusprojektin dokumentoija

Toinen tarina: Hannu Hedman, niin ikään Turun Caravelle-tiimin jäsen ja lentäjä koko sielustaan. Taipumus myös pukeutua punaiseen joulun alla...