Joulupukki Caravellella

Tiistai 16.12.2025 - Ismo Matinlauri

Alkutalven viikonloppuna 13.–14.12. Joulupukki teki perinteisen vierailun Caravellelle Turun lentokentällä. Sää oli kohtuullinen ja pieni lumisade sunnuntain vastaisena yönä teki maaston valkoiseksi, ainakin lyhyeksi aikaa.

Joulupukkia kävikin tapaamassa kahden päivän aikana kohtuullinen joukko lapsia vanhempineen tai isovanhempineen. Kaikki pääsivät haluamalleen lennolle ja tutustumaan ohjaamon toimintaan asiantuntevien oppaiden johdolla.

Samalla viikonloppu oli vuoden viimeinen yleisötilaisuus. Nyt onkin hyvä tehdä lyhyt yhteenveto päättyvän vuoden tapahtumista.

Vapaaehtoisten ryhmä koostui noin 15 henkilöstä Turun seudulta ja 4 hengen tekniikkaryhmästä pääkaupunkiseudulta. Vapaaehtoiset kokoontuivat kunnostustöihin koneella vaihtelevalla kokoonpanolla vuoden aikana kaikkiaan 73 kertaa, yleensä maanantaisin ja keskiviikkoisin. Pieni talvitauko ja kesäloma pidettiin vuoden aikana.

Talkootunteja tehtiin 2025 seuraavasti:

• 1 087 tuntia koneen kunnostusta (yhteensä 3,5 vuodessa toteutunut noin 8500 tuntia)
• noin 600 tuntia koneen esittelytunteja yleisötilaisuuksissa.

Muuta tilastodataa

• kone oli yleisölle avoinna 19 päivänä
• 7 erillistä ryhmille pidettyä esittelytilaisuutta
• 838 vierailijaa
• joista 195 lasta
• vieraita noin kymmenestä eri maasta.

Kunnostustöiden ohella pidettiin aina kahvihetki, jossa parannettiin Caravellen lisäksi sekä ilmailualaa että maailmaa noin yleisesti.

Kuvat: Jouko Tarponen.

Sisäilman kosteudenhallinta Caravellessa

Maanantai 1.12.2025 - Ismo Matinlauri ja Erja Reinikainen

Caravellen talvikausi koettelee koneen sisustusta. Erityisesti kosteus lisää homehtumisen vaaraa ja vaurioittaa pintoja helposti. Lämpötilan vaihtelut saavat myös ilman kosteuden tiivistymään pintoihin, joissa ei ole eristystä.

Pakkanen ei sinällään ole haitaksi. Koneessa ei ole mitään osia tai rakenteita, joita jäätyminen tai miinuslämpötilat rikkoisivat. Ja pakkaskelillä ilman vesisisältö on alhainen.

Talven 2024–2025 ratkaisu

Vuosi sitten talvella matkustamoon ei ollut vielä asennettu istuimia tekstiileineen. Rungon sisustus seinien eristyksen ja pinnoituksen osalta oli lähes valmis matkustamon etuosassa.

Tuona talvena meillä oli kosteuden poistossa käytössä kuvan mukaisia suolapusseja 5–6 sijoitettuna tasaisesti pitkin matkustamoa. Suolapussien käyttö kosteuden poistossa perustuu niiden kykyyn sitoa itseensä ilmassa olevaa kosteutta. Tämä menetelmä on edullinen ja helppokäyttöinen, mutta vaatii säännöllistä seurantaa sekä valuma-astioiden tyhjennystä ja pussien huoltoa optimaalisen tehon varmistamiseksi. Suolapussit jouduttiin kerran vaihtamaan talven kuluessa. Lisäksi meillä oli lainassa pieni kondensoiva ilmankuivain, joka tosin toimi vain nollan yläpuolella olevissa lämpötiloissa.

Keväällä kuitenkin huomattiin uusissa asennetuissa seinäpinnoitteissa pieniä uusia homepisteitä. Oli selvää, että kosteudenhallintaa oli parannettava ennen seuraavaa talvikautta.

Vaihtoehdot

Alkusyksystä 2025 Erja Reinikainen kartoitti eri vaihtoehtoja ja seuraavat vaihtoehdot hahmottuivat tarkempaan tarkasteluun:

1) Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu toimii siirtämällä lämpöenergiaa paikasta toiseen kylmäaineen ja kahden yksikön (sisä- ja ulkoyksikkö) avulla, joissa kylmäaine vaihtaa olomuotoaan. Talvella se ottaa lämpöä ulkoilmasta ja luovuttaa sen sisälle, kesällä taas prosessi on päinvastainen ja se siirtää sisäilman lämpöä ulos viilentäen tilaa. Ilmalämpöpumpun kuivaustoiminto poistaa kosteutta ilmasta ilman hyödyntämällä kylmäainetta ja sisäyksikön kylmää patteripintaa, jolla kierrätettävää sisäilmaa jäähdytetään niin, että ilmassa oleva kosteus tiivistyy patteriin ja poistuu laitteesta kondenssivetenä.

Plussat

• Hankintahinta 0 €, käytettävissämme oli käytetty 16 v vanha koneikko sisä- ja ulkoyksiköineen
• Laitteisto on heti käytettävissä
• Koneikolla voidaan myös lämmittää ja jäähdyttää kun koneessa työskennellään

Kysymykset

• Mistä saadaan asentaja vanhalle koneikolle ja mikä on asennuskustannus?
• Pitääkö koneikko kylmäaineet sisällään?
• Tuleeko asennuksessa eteen ongelmia?
• Toimiiko 16v vanha automatiikka vielä kosteudenhallinnassa?

Miinukset

• Kosteuden poisto sisäilmasta tuottaa kondenssivettä sisäyksikössä, vesi johdettava ulos koneesta
• Lämpöpumppu ei poista sisäilmasta kosteutta alle +10°C lämpötiloissa
• Lämmitysteho voi olla riittämätön kun mennään -10°C pakkaseen
• koneikon käyttämän R410A-kylmäaineen uusia asennuksia kiinteisiin ilmastointi- ja lämpöpumppujärjestelmiin on rajoitettu ja kielletty yhä enemmän EU:n uuden F-kaasuasetuksen mukaisesti (EU 2024/573), mutta olemassa olevia, R410A-kylmäaineella täytettyjä laitteita voi huoltaa ja käyttää niiden koko teknisen käyttöiän ajan. Kylmäaineen saatavuudessa ja hinnassa voi tulla ongelmia.

2. Ilmankuivain (Adsorptiokuivain)

Adsorptiokuivaimessa on kuivauspyörä, joka koostuu poimutetuista kuitukangaskerroksista ja kemiallisesti sidotusta silikageelistä. Kosteudenpoiston ajan kuivauspyörä pyörii jatkuvasti hitaalla kierrosluvulla. Kuivattava ilma imetään sisään puhaltimen avulla ja jaetaan kahteen ilmavirtaan: prosessi-ilmaan ja regenerointi-ilmaan.

Prosessi-ilma virtaa kuivauspyörän kosteudenpoistosektorin läpi, jolloin kosteus imeytyy pyörän materiaaliin. Sektorin läpi käynyt kuivatettu ilma syötetään takaisin sisätilaan. Regenerointi-ilmaa lämmitetään kuivaimessa ja se virtaa kuivauspyörän kostean sektorin läpi kuivaten materiaalin valmiiksi vastaanottamaan kosteutta uudella kierroksella. Lopuksi lämmin ja kostea regenerointi-ilma puhalletaan ulos poistoletkun kautta. Laite ei lämmitä tilaa, vaan ainoastaan poistaa kosteutta sisäilmasta.

Plussat

• Heti käytettävissä, vain töpseli seinään
• Kompakti paketti, ei putkivetoja, ei vettä koneessa
• Kuivaus toimii -10...-20°C lämpötiloissa

Kysymykset

• Miten kostea regenerointi-ilma johdetaan pois koneesta
• Poistoilmaletkun käsittely ja säilytys? Syyskaudella yleisöpäiviksi ja koneessa töitä tehdessä kuivainjärjestely on purettava?

Miinukset

• Hankintahinta on korkea
• Muntersin adsorptiokuivaimet ovat kalliita, noin 2000 € + alv, Onko halvempia malleja?
• Trotec TTR 300 on suurinpiirtein vastaavan tehoinen, hankintahinta 1780 € + alv

3. Kosteusohjattu ilmanvaihto

Koneen sisäilman kosteutta hallitaan perusilmanvaihdolla, teholtaan 1x / 2...4h (eli koneen ilma vaihtuu kerran 2-4 tunnissa. Lämmitetty korvausilma toisesta päästä tilaa sisään ja poisto toisesta päästä eli ilma ja kosteus liikkeelle ja ulos.

Plussat

• Hankintahinta tarvikkeille?
• Vaatii paljon omaa työtä
• Ei heti käytettävissä, suunniteltava ja asennettava
• Asennus voidaan tehdä itse, ehkä?

Kysymykset

• Riittääkö kosteuden poistoon?
• Kuluttaako paljon energiaa?

Miinukset

• Lämmitysenergian kulutus
• Kiinteä kanavistoasennus aina koneessa – tai asennus- ja purkutöitä syksyllä ja keväällä

Valintapäätös

Valinta näiden kolmen vaihtoehdon välillä oli asennettavuuden ja toimintavarmuuden lisäksi myös taloudellinen kysymys. Hankintahintojen ja sähkönkulutuksen vertailussa oli merkittäviä eroja.

Ilmalämpöpumppu-vaihtoehtoon tarjottu käytetty laite todettiin liian vanhaksi ja uusi laite kalliiksi ja epävarmaksi lopputuloksen suhteen. Laite olisi myös vaatinut koneen rakenteeseen muutoksia kylmäaineputkien läpivientien suhteen. Kosteudenhallinta alhaisissa lämpötiloissa ei olisi toiminut.

Ilmanvaihtoon perustuva vaihtoehto ei oikein innostanut. Koneeseen puhallettavan ilman lämmittäminen pitemmän aikaa talvella olisi tullut todennäköisesti liian kalliiksi yhdistyksen taloudelliseen kantokykyyn suhteutettuna. Samoin sen rakentaminen osista omana työnä olisi vaatinut suunnittelua ja tarvikkeita ennen kuin se olisi ollut valmis.

Täten lopulta päädyimme keskimmäiseen vaihtoehtoon eli adsorptiokuivaimen hankitaan. Liisausvaihtoehto oli kiinnostava mutta lopulta nettihuutokaupasta löytyi sopivan kokoisia käytettyjä laitteita suhteellisen edullisesti. Sieltä hankittiin kaksi Trotec-merkkistä laitetta, joista toinen meni Tuusulaan Tiistaikerholle heidän varastokonttinsa ilman kosteuden poistoon toisen jäädessä Turkuun Caravellen kosteuden hallintaan.

Asennusratkaisu

Ilmankuivain suunniteltiin asennettavaksi keskelle matkustamon avointa takaosaa, mistä kuivattu ilma johdetaan kahdella putkella koneen molempiin päihin eli ohjaamoon ja takakeittiöön. Vastaavasti laite imee kostean ilman sisään matkustamon keskeltä, jolloin saadaan aikaan ilman kierto koneen sisällä. Kostea regenerointi-ilma puhalletaan ulos koneesta laitteen kohdalta.

Ulosmenoputkelle löytyi hyvä ja elegantti ratkaisu kun meillä oli varastossa ylimääräisiä hätäuloskäyntiluukkuja. Yhteen sellaiseen tehtiin poistoputkelle reikä keskelle luukun ikkunaa, johon putken läpivienti voitiin kiinnittää tiiviisti. Talvikauden kuivatustarpeen loputtua voidaan ilmankuivain kanavistoineen viedä varastoon ja poistoputki-luukun tilalle vaihtaa alkuperäinen ehjä hätäuloskäynnin luukku kesän esittelykautta varten. Tällöin ei koneessa ole näkyvissä ylimääräisiä rakenteita tai läpivientejä.

Lopullinen asennus on oheisen kuvan mukainen. Laite jouduttiin nostamaan pöydällä olevalle penkille, koska kostean ja lämpimän ilman poistoputken tulee viettää alaspäin niin ettei siihen synny vesitaskuja, joista vesi saattaisi vuotaa takaisin kuivattavaan tilaan.

Kuvassa laite imee kostean ilman sisään kuvassa näkymättömältä takapuoleltaan ja puhaltaa kuivan ilman kuvassa näkyvän putken kautta takaisin tilaan. T-liitoksen kautta se johdetaan putkistoissa koneen ohjaamoon ja takakeittiöön. Halkaisijaltaan 100 mm putken pituus molempiin suuntiin on 10 m. Ohjaamoon päin viimeinen 5 m osuus putkistosta on tehty muovisesta rei’itetystä salaojaputkesta, jolloin mahdollistetaan tasainen ilman jakaantuminen etuosan matkustamon osaan missä kangasverhoillut istuimet sijaitsevat.

Kostea poistoilma puhalletaan ikkunassa olevan poistoputken kautta ulos koneesta. Lisäksi vielä varmistettiin, että tarpeellinen korvausilma saadaan koneeseen koneen omien ilmastointikanavien kautta luonnollisella kierrolla ilman puhaltimia.

Kyseltäessä miten muualla ulkona seisovien museokoneiden kosteudenhallinta on hoidettu, saimme Ruotsista vastauksen. Flygvapenmuseum Linköpingistä vahvisti, että he käyttävät vastaavanlaista Muntersin adsorptiokuivainta oman Caravellensä kosteuden hallintaan. Olivat tyytyväisiä ja kehuivat sen toimivan oikein hyvin myös talvisissa olosuhteissa.

Nyt muutaman viikon käyttökokemusten perusteella voidaan todeta, että kuivain alentaa sisäilman suhteellista kosteutta ehkä noin 15-20 prosenttiyksikköä verrattuna ulkoilman suhteelliseen kosteuteen. Vielä on liian varhaista sanoa miten onnistuneesti laite toimii koko talven ajan. Seuraamme tilannetta ja keräämme dataa talven mittaan, jolloin voimme varmistua tämän ratkaisun toimivuudesta.

Kuvat: Jouko Tarponen.

Huolto-oven portaiden kunnostus

Sunnuntai 16.11.2025 - Ismo Matinlauri

Caravellen kunnostustiimin porukka kulkee yleensä koneeseen pääovea vastapäätä koneen oikealla puolella olevan pienemmän huolto-oven kautta. Se on työskentelytoimissa nopeampi käyttää kuin matkustajaovi ja sijaitsee sopivasti konttorin puolella konetta. Haasteena on ollut, että siihen ei oikein ole ollut sopivia portaita.

Alla 6.10.2025 otettu kuva, jolloin runko pestiin ulkopuolelta kesän jäljiltä. Kuvan portaat olivat käytössä jo koneen ollessa Pansiossa talvikauden 2022-23. Niihin jouduttiin rakentamaan siirtolavoista ylä- ja alapäähän lisäaskelmat, jotta saatiin sopivat askelmakorkeudet koneen ovelle.

Kesällä 2024 saatiin lahjoituksena Inter Handling Finland Oy:ltä käytetyt portaat, jotka sopivat korkeutensa puolesta täydellisesti huolto-oven eteen. Portaiden kulahtanut ulkoasu ei käyttöä haitannut. Alla kuva portaista 9.9.2024:

Tutkimme eri mahdollisuuksia portaiden pintakäsittelyyn. Lähinnä ajatuksena oli hiekkapuhallus ja kahteen kertaan maalaus. Maaleja meillä oli vielä jäljellä Caravellen maalauksesta, joten harmaata pohjamaalia ja valkoista pintamaalia olisi ollut tarpeeksi.

Portaiden kuljetus hiekkapuhallettavaksi osoittautui ongelmalliseksi ja pintakäsittelyhankkeet kariutuivat. Portaat olivat juuri hieman liian leveät ja liian korkeat tavalliseen autokuljetukseen, joten kustannussyistä portaiden kunnostus syksyllä 2024 jäi odottamaan parempia aikoja.

Alkusyksystä 2025 Inter Handling kuitenkin otti yhteyttä ja tarjoutui portaiden lahjoituksen lisäksi pintakäsittelemään portaat omissa tiloissaan Turun lentokentällä. Tämän tarjouksen otimme ilolla vastaan. 

Inter Handlingin portaiden mennessä maalattaviksi syksyllä 2025 otettiin takaisin käyttöön nuo tilapäiset portaat, jotka näkyvät ensimmäisessä kuvassa.

Muutaman kuukauden kuluttua koitti päivä, jolloin saimme kunnostetut portaat takasin paikalleen. Kunnostetut portaat luovutti Inter Handling Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Nurminen. Hän on 12.11.2025 otetussa kuvassa oikealla yhdessä Ismo Matinlaurin kanssa.

Keväällä säiden lämmettyä maalataan vielä Turku Airport-tekstin yläpuolelle Ilmailumuseoyhdistyksen logo niin portaat ovat valmiit. 

Ilmailumuseoyhdistys ry kiittää lämpimästi Inter Handling Finland Oy:tä tästä näkyvästä tuesta Caravelle-projektiamme kohtaan.

Kuvat: Jouko Tarponen

Muotikuvaajan otoksia heinäkuun kuvaussessiolta Caravellellä

Lauantai 8.11.2025 - Erja Reinikainen

Kesällä julkaistussa Caravelle-blogissa kerrottiin Aalto-yliopistossa muotisuunnittelua opiskelevan Konsta Eskolan vaatemalliston kuvauksista Turun lentoasemalla Caravelle-alueella.

Kyseinen vaatemallisto on osa Konstan kandiopintojen lopputyötä, jossa hän tarkastelee lentoyhtiöiden univormuja ja niiden uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Kaikki Konstan malliston materiaalit – alumiinia ja kierrätettyä nahkaa lukuun ottamatta – ovat peräisin Finnairin ja Norran käytetyistä univormun osista. Hän on purkanut saamansa univormun osat ja luonut näin saaduista materiaaleista uusia vaatteita. Konstan kandimallistossa on kuusi asukokonaisuutta.

Saimme nyt käyttöömme valokuvaaja Simran Kaurin ottamia kuvia tuosta sessiosta ja julkaisemme Konstan luvalla tässä niistä muutamia.

Kuvat: Simran Kaur

Ohjaamon mittaritaulujen kunnostus

Maanantai 27.10.2025 - Ismo Matinlauri ja Martti Saarinen

Kun Caravellen runko saapui syyskussa 2022 Suomeen, se oli kallistettu 45 astetta laivakuljetuksen korkeusrajoituksesta johtuen. Pansion hallissa runko sai olla tässä asennossa ensimmäiset viisi kuukautta. Tällöin päästiin helpommin käsiksi rungon yläosan hiomiseen ja kunnostukseen.

Alkuvuodesta 2023 runko oikaistiin, jolloin pääsimme ensi kerran sisälle matkustamoon ja ohjaamoon. Järkytys oli lievä ilmaisu kun sisustuksen riisumisen laajuus paljastui Turun porukalle. Matkustamosta oli riisuttu kalustusta ja pintamateriaaleja eikä ohjaamon laitteistoista ollut paljon jäljellä.

Ohjaamon kuva 27.3.2023 kun Turun ryhmä sinne ensimmäisen kerran pääsi.

Ohjaamosta puuttui nopeasti laskien 30-35 mittaria tai näyttöpaneelia. Ohaamon maalipinnat olivat hilseilleet ja rapistuneet vuosikymmeniä jatkuneen seisontajakson aikana.

Mittareiden tausta- ja sivupaneelien maalaus hoidettiin Turun porukalla. Mittareiden päällä olevan häikäisysuojan kunnostuksen hoiti Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho Vantaalla.

Caravellen suunnittelutiimiin kuuluva Martti Saarinen alkoi etsimään puuttuvia mittareita ja radioiden käyttöpaneeleita yhteistyössä Antti Hyvärisen kanssa Janne Salosen ollessa yhteyksissä Ruotsin museoihin.

Kuva ohjaamosta 25.10.2023 eli reilut puoli vuotta edellisen kuvan ottamisen jälkeen.

Puuttuneita mittareita on jo saatu melkoinen määrä kerättyä. Suurin osa saatiin lahjoituksina eri tahoilta. Kaikkia mittareita ei ollut saatavilla, joten niiden tilalle Martti Saarinen rakensi jäljitelmät. Myös maalauksia on tehty jonkun verran tässä vaiheessa ja häikäisysuoja on irrotettu kunnostettavaksi.

Mittareiden etsintä kuitenkin jatkui edelleen. Netin kautta niitä vähitellen löytyi ja syksyllä 2025 kokonaisuus alkoi olla valmis. Myös ohjaamon laitteiden kunnostusta tehtiin ja lentäjien istuimien tekstiilit saatiin korjattua vuoden 2025 aikana.

Kuva ohjaamosta 24.9.2025 kun valaistus oli asennettu.

Mittareiden häikäisysuojan alle asennettu LED-nauha valaisee hyvin mittaritaulun. Vielä on jonkin verran maalaustyötä jäljellä sekä viimeisten puuttuvien osien/radiopaneelien metsästys on myös menossa.

Kuva autopilotin paneelista 22.9.2025

Kuvassa keskellä alhaalla on yksi uusimmista täydennyksistä eli autopilotin paneeli. Sen Martti Saarinen joutui tekemään itse koska vastaavaa ei yrityksistä huolimatta löytynyt mistään.

Kuvassa ohjaamon kattotaulun radiopaneelit 13.10.2025

Viimeisin lisäys on lokakuun alussa lahjoituksena saatu ADF-radion käyttöpaneeli, kuvassa alhaalla oikealla.

Mittareiden etsintä jatkuu yhä, ehkä vielä joskus löydämme oikeat mittarit koneessa nyt olevien jäljitelmien tilalle.

Vielä puuttuvat HF-radion käyttöpaneeli ja suunnistusjärjestelmien vikailmaisupaneelit.
Tosin HF-asennus oli vaihtelevasti käytössä SAS:n koneissa. Alunperinkin koneissa on asentamattomien laitteiden tilalla ollut mustat peitelevyt.

Kuvat: Jouko Tarponen

Inventaari ja muitakin töitä syksyisenä perjantaina 19.9.2025

Sunnuntai 28.9.2025 - Erja Reinikainen

Turun Caravelle-vapaaehtoiset ovat uurastaneet matkustamon takaosassa pitkin syksyä sisustus-, sähkö- ja viimeistelytöissä ja piha-aluettakin on kunnostettu. Tässä blogissa keskitytään kuitenkin Caravelle-töihin, joita tehtiin syyskuisena perjantaina kun Team Helsinki/Vantaa/Vihti saapui paikalle. Sisustustöistä ilmestyy myöhemmin erillinen blogi.

Ohjaamon mittaritaulua on täydennetty pikkuhiljaa ja nyt oli vuorossa ehkä viimeinen täydennys kun autopilotin käyttöpaneeli asennettiin paikoilleen. Kyseessä ei ole alkuperäisosa vaan taitavasti työstetty jäljitelmä, joka näyttää hienolta.

Kuva: Martti Saarinen.

Matkustamossa soviteltiin ikkunaverhokiskoon uusia stoppareita. Ne estävät verhojen rullaliukujen putoamisen kiskoiltaan jos verhoja liikutellaan. Alkuperäisiä stoppareita on joitakin jäljellä, mutta uusia on tarpeen asentaa. Uudistuotannon prototyypit osoittautuivat toimiviksi, joten samalla periaatteella tehdään lisäkappaleita.

Lahjoituksena saamamme ensimmäisen luokan kaksipaikkaisen matkustajaistuimen kunnostus käynnistyy vasta ensi keväänä, mutta jo nyt on tehty valmistelevia töitä. Istuimeen on mekaanisen kunnostuksen lisäksi tehtävä uudet pehmusteet ja päälliset. Päällisten kaavojen tekoa varten tehtiin nyt mittauksia ja pehmustekokeiluja.

Kuva: Erja Reinikainen.

Varsinainen päivän urakka tehtiin inventointi- ja siivoustalkoissa, kun työkalukontissa Caravelle-alueella ja Caravellen mukana Arlandasta tulleessa kontissa varastoalueella selviteltiin mitä kontit sisältävät ja järjestettiin materiaalia uudelleen. Vierailijoiden lisäksi työssä uurasti kaksi Turun Caravelle-tiimiläistä.

Kuva: Jouni Halme.

Varastoalueen kontissa on edelleen jonkin verran SE-DAFista kesällä 2022 purettuja osia, mutta myös paljon Arlandasta saatua muuta tavaraa puulaatikoissa ja irrallaan. Koneen tuontivaiheessa tavarat inventoitiin Arlandassa ja laatikot varustettiin sisältöä kuvaavin nimilapuin. Vuosien varrella laatikoista on kuitenkin haettu osia ja mm. matkustamotekstiilejä koneeseen asennettaviksi ja laatikoiden sisältöä pengottu muutenkin. 

Nyt kaikki irto-osat käytiin läpi ja laatikot avattiin ja niiden sisältö inventoitiin. Tavarat lajiteltiin mahdollisesti koneessa tai näyttelyssä hyödynnettäviin Caravellen osiin ja muista koneista peräisin oleviin myynti- tai näyttelykelpoisiin osiin. Hyvä löytö olivat kuusi käyttämätöntä ja hyväkuntoista ikkunapleksiä koneen matkustamoon asennettaviksi. Myös ohjaamoon löytyi täydennystä, mm. lentäjien kuulokkeet ja mikrofonit. Hienoa näyttelymateriaaliakin on nyt runsaasti, esimerkiksi koneen ”musta laatikko”, tankkauspaneeli, radiovarusteita sekä erilaisia työkaluja, pienosia, ym. 

Kuva: Jouni Halme.

Varastokontista kertyi myös kaikenlaista poistoon ja roskalavalle menevää; mm. kuormalavoja, koneen kuljetuksessa käytettyä puutavaraa ym. sekä vuosien varrella pilalle hapertunutta tai alun perinkin rikkinäistä tai likaista materiaalia.

Puulaatikoihin jäi paljon materiaalia jatkokäyttöä odottamaan, mm. matkustajaistuimien päällisiä, turvavöitä ja istuinpöytiä, jotka eivät ole Caravellestä. Laatikot varustettiin uusin merkinnöin ja pakattiin konttiin siten, että niiden käsittely on jatkossa helpompaa.

Tästä on hyvä jatkaa ensi keväänä

PopulAIrin vierailu 11.8. Caravellellä

Torstai 21.8.2025 - Ismo Matinlauri

Tänä kesänä on vieraiden virta ollut tasaisen vilkasta Caravellellä. Viimeisimpänä vierailivat koneella PopulAirin lentäjät ja maahenkilökunta lentojen välillä.

He ovat monesti katselleet meidän konetta ja keskustelleet vierailusta. Nyt kun he havaitsivat ovien olevan auki – oli kesäloman jälkeinen ensimmäinen työpäivä koneella – he päättivät poiketa koneella. 

Vierailun aikana keskusteltiin vilkkaasti niin ohjaamossa kuin matkustamossa. Caravellen historia ja hankinta Ruotsista tuli kerrottua. Lentäjien ollessa ruotsalaisia ja kotikenttänä Arlanda tarina kosketti heitä hyvin konkreettisesti.

Kuvassa PopulAirin porukka meidän Doriksen kanssa...

...sekä ihmettelemässä Caravellen siipiliitosta.

PopulAir

PopulAir on ruotsalainen Amapola-nimellä vuonna 2004 aloittanut lentoyhtiö, joka perustettiin Malmössä ja liikennöi Arlandan lentoasemalta. PopulAir lentää muun muassa Tukholma-Maarianhamina-Turku-reittiä. Yhtiön Fokker 50 -matkustajakoneiden väritys on valkovihreä.

Populairin Fokker 50 -matkustajakone Turun lentoasemalla.

Kuvat: Jouko Tarponen

Muotikuvaukset Caravellella

Lauantai 16.8.2025 - Erja Reinikainen

Tiistaina 29.7. nähtiin koneella tavanomaisesta poikkeavaa toimintaa kun siellä toteutettiin Aalto-yliopistossa muotisuunnittelua opiskelevan Konsta Eskolan vaatemalliston kuvauksia.
Kyseinen vaatemallisto on osa Konstan kandiopintojen lopputyötä, jossa hän on tarkastellut lentoyhtiöiden univormuja ja niiden uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Konsta työskenteli ennen opintojaan useita vuosia Norralla matkustamohenkilökunnanjäsenenä, joten työympäristö, lentoyhtiön pukukoodit sekä itse lentoyhtiöunivormun käyttäminen on hänelle tuttua.

Kaikki Konstan malliston materiaalit – alumiinia ja kierrätettyä nahkaa lukuun ottamatta – ovat peräisin Finnairin ja Norran käytetyistä univormun osista. Hän on purkanut saamansa univormun osat ja luonut näin saaduista materiaaleista uusia vaatteita. Konsta sai käyttöönsä sellaisia univormun osia, jotka olivat tulleet alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan elinkaarensa päätökseen, ja joita olisi odottanut seuraavaksi tekstiilikierrätys. Erilaisten käytettyjen materiaalien hyödyntäminen on ollut muodin saralla jo kauan trendikästä, mutta tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta kun lentoyhtiöunivormuja uudelleen käytetään tällä tavoin.

Konsta kertoo lisäksi leikittelevänsä mielellään vaatteiden luomilla mielikuvilla ja kyseenalaistavansa perinteisiä näkemyksiä naisten ja miesten rooleista univormujen käyttäjinä. Konstan kandimallistossa on kuusi asukokonaisuutta.

Päivä alkoi kuvauspaikkojen ja -suuntien läpikäynnillä ja rajauksilla kun valokuvaaja arvioi kuvakulmia ja valaistusta. Kuvauspaikkoja valittiin koneen ulkopuolelta, siiveltä ja sisätiloista. Kuvausavustajiksi ilmoittautuneet Caravelle-tiimiläiset siirtelivät kuvaussektoreiden taustalta pois työvälineitä, näyttelyesineitä, ym. sekalaista esineistöä mitä ei kuviin haluttu.

Puolen päivän jälkeen saapuivat mallit sekä meikkaaja ja kampaaja. Iltapäivän loppupuolella päästiin kuvaamaan. Sadekuurot hieman rajoittivat toimintaa, mutta onneksi jatkuvalta sateelta vältyttiin. Kuvaukset saatiin valmiiksi ennen iltahämärää.

Konsta kiitteli vuolaasti Caravelle-tiimiä kuvauspäivästä, kaikki sujui hyvin ja hän oli lopputulokseen tyytyväinen. ”Tällaiset kuvaukset ovat olleet yksi pitkäaikainen haaveeni ja kiitos kuuluu nimenomaan teille, että pääsin sellaiset nyt toteuttamaan.”
Caravelle-tiimiläisille päivä oli mielenkiintoinen kurkistus erilaiseen maailmaan, ei kukaan paikalla olleista ollut aikaisemmin ollut tällaisessa mukana.

Blogiin liitetyt kuvauspäivän valokuvat ovat Caravelle-tiimiläisten ottamia. Varsinaisia päivän tuotoksia eli ammattikuvaajan otoksia saamme käyttömme myöhemmin, julkaistaan niitä sitten erikseen. 

Kuvat: Jouko Tarponen.

DC-3:n vierailu Caravellella 12.7.

Tiistai 5.8.2025 - Erja Reinikainen ja Ismo Matinlauri

Tänä vuonna DC-3 yhdistyksen ylläpitämän ja operoiman historiallisen DC-3 OH-LCH -koneen vierailu Turkuun toteutui lauantaina 12.7. Vierailu ajoittui viikonloppuun ja myös Caravelle oli avoinna yleisölle päivän aikana. Paikalle oli saatu Turun sotilaskotiyhdistyksen auto, josta sai ostaa kahvin ja munkkien sekä muiden virvokkeiden lisäksi grillimakkaraa. Kävijät nauttivat ilmailuhistoria-aiheisesta tapahtumasta ja tarjoilusta kauniissa ja lämpimässä, joskin hieman hiostavassa kesäsäässä.

DC-3:n lentäjät Caravellella. Vasemmalla kapteeni Petteri Tarma.

DC-3 teki päivän aikana kolme noin 45-minuuttista loppuunmyytyä yleisölennätystä Turun saaristoon. Useampi Caravellen kunnostuksessa ansioitunut oli varannut lennon ja sai tuntuman potkurikoneella lentämiseen. Valitettavasti lentoon ei Caravellellä enää päästä, mutta OH-LCH:lla lentäminen on aina hieno elämys ja Turun saariston maisemat upeat.

Kuva: Erja Reinikainen.

Päivä ja koko viikonloppu oli kävijämäärien puolesta myös menestys. Lähemmäs kaksisataa vierailijaa tutustui Caravelleen kahden päivän aikana. Kävijöitä kiinnosti konetyypin ja koneyksilön historia, kysymyksiä esitettiin oppaille viikonlopun aikana runsaasti. Useat kävijät kommentoivat koneen olevan hienossa kunnossa ja hämmästelivät tehdyn vapaaehtoistyön huikeaa tuntimäärää (noin 7500 tuntia keväällä 2025).

Kuva: Ismo Matinlauri.

Caravelle oli viikonlopun lisäksi avoinna maanantaina 14.7. Ranskan kansallispäivän kunniaksi. Tämä oli jatkoa viime vuonna alkaneelle perinteelle avata kone yleisölle ja liputtaa koneen ranskalaisen kotimaan kansallispäivänä.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu. 

Caravellen ensimmäinen näyttely

Tiistai 24.6.2025 - Erja Reinikainen ja Ismo Matinlauri

Caravelle-projektissa oli kunnianhimoinen tavoite saada tänä kesänä matkustamo niin valmiiksi, että takaosaan voitaisiin pystyttää ensimmäinen teemanäyttely. Matkustamon etuosan neljä penkkiriviä valmistuivatkin jo toukokuun puolella.

Matkustamon takaosan avoimen näyttelytilan matto oli kriittisin osuus näyttelyn kannalta. Se saatiin paikalleen toukokuun lopulla. Sen jälkeen enää puuttuu katon verhoilu sekä sivuseinien ilmanvaihto- ja kaiutinrivistön pinnan viimeistely sopivalla alkuperäistä muistuttavalla ritilämateriaalilla. Näiden keskeneräisyys ei kuitenkaan haittaa näyttelyn pystytystä, joten kesäkuun alussa voitiin aloittaa näyttelyn valmistelu.

Caravelle-näyttelyn esittelytaulujen sisältöä ja kuvitusta aloitettiin valmistelemaan jo talvella. Apua materiaalin laadinnassa ja kuvien etsinnässä saatiin Caravelle Suomessa -kirjan toiselta kirjoittajalta Juha Klemettiseltä sekä Caravellen suunnittelu/tekniikkatiimiltä. Aineiston taittamisen roll-up vuotien painattamista varten teki Kai Asplund. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon apua tarvittiin myös: roll-up telineet avautuvat normaalisti noin 220 cm korkeiksi, mutta Caravellen matkustamoon telineet oli lyhennettävä 180 cm mittaan. Turun tiimistä löytyi osaamista lentoemäntänuken pään valmistamiseen, lopputulos on hieno. Kiitos kaikille näyttelyvalmistelussa avustaneille!

Kun suunnitellut materiaalit saatiin paikalle, saatiin näyttely valmiiksi 12.6.2025. Yleisölle se oli avoinna ensimmäistä kertaa heti seuraavana päivänä.

Näyttelyssä kuvataan Finnairin suihkukoneaikakauden alkua ja Caravelle-konetyypin roolia siinä. Esillä on myös Ilmailumuseoyhdistyksen Caravelle-projektia eli tämän koneyksilön tuontia Suomeen ja tähänastista kunnostustyötä esittelevää materiaalia. Näytöllä pyörii kuvasarja tästä vaiheesta. Samalla esitellään matkustajakoneen rakennetta ja tekniikkaa. Caravellen erikoisuutena on esillä mm. jarruvarjo. 

Näyttely on tehty vapaasti tutustuttavaksi, eli ei opastettua esittelyä. Esineistö on varustettu suomenkielisillä esittelyteksteillä, jotka syventävät ja selventävät esitellyn osan tai tapahtuman historiaa. Näyttelyä on tarkoitus täydentää jatkossa mm. lisäämällä pienesineitä ja englanninkielisiä tekstejä. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn!

Kuvat: Jouko Tarponen.

Opasviitat Caravelle Sinilinnulle

Sunnuntai 15.6.2025 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerholle tuli pyyntö Ilmailumuseoyhdistyksen Turun Caravelle-ryhmältä kahden opasviitan tekemiseksi. Viitat ohjaisivat yleisöä Turun lentoaseman terminaalirakennuksen tuntumassa olevan IMY:n Caravelle III OH-LEA Sinilinnun luokse. Lupa opasviittojen asentamiseen oli saatu lentokentän aluetta hallinnoivalta Finnavialta.

Vastasimme Turun ryhmälle myöntävästi, joten tuumasta toimeen. Viittojen tekoon oli Tiistaikerhossa siinä mielessä hyvät edellytykset, että meillä oli jo olemassa valmis vektorimalli Caravelle-sanasta Caravellen kahden hinausraudan entisöinnin jäljiltä. Kumpaankin hinausrautaan olimme Caravelle -sanan teipanneet. 

Turusta saatujen viittojen ohjeellisten mittojen pohjalta laadittiin alumiinilevystä tehtävien opasviittojen mallipiirustukset ja mallikuvat. Viitat tehdään alumiinilevystä, maalataan ja teksti niihin tulee teippaamalla. Viitan tyvipäähän pannaan myös nähtävyyttä osoittava hannunvaakunan symboli. Teemme opasviitat ulkoasultaan virallisten nähtävyydestä kertovien viittojen kaavaan. Viittojen taustaväriksi tulee ruskea. Teksti ja hannunvaakuna tulevat valkoisella.

Hankittiin 3 mm vahvuista alumiinilevyä viittojen mittaan leikattuina eli toinen 18 x 100 sekä toinen 189 x 150 cm. Alumiinilevyt tilattiin ja haettiin Uudenmaan Teräsleikkaus Oy:stä. Lyhemmän viitan pää leikattiin nuolimuotoon kulmahiomakoneella, jonka jälkeen sekä nuolen leikkauspinnat että kummankin alumiiniviitan reunat hiottiin sileiksi.  

Etsittiin netin kautta liikennemerkkien nähtävyysviittojen ruskean sävyä. Sävy löytyi painovärikoodina, koska nykyisin liikennemerkkeihin kuviot painetaan suoraan alumiinille. Painovärikoodi muunnettiin muunnosohjelmalla vastaamaan maaleissa yleisesti käytettyjä RAL-sävyjä. Valitun sävyn mukaan sävytimme käyttämämme Isotrol -maalin. 

Kuva: Mårten Juslin

Maalausta varten alumiinilevyn pinnat hiottiin sekä karhunkielellä että hienolla hiontapaperilla, jonka jälkeen tehtiin vielä pintojen rasvanpoisto. 

Kuva: Mårten Juslin

Kumpikin viitta pohjamaalattiin ensin harmaalla tartuntapohjamaalilla molemmilta puolin. Pohjamaalauksen teimme spray-maalilla. Pohjamalin kuivuttua viittojen pinnat hiottiin kevyesti ja maalattiin ruskealla Isotrolilla. Pintamaalin kuivuttua viitat hiottiin vielä kertaalleen ja maalattiin toiseen kertaan.  

Teipit opasviittojen teksteiksi ja hannunvaakunoiksi teetettiin ulkopuolisena työnä teippauksia tekevässä liikkeessä. Sitä varten liikkeeseen lähetettiin sekä Caravelle-tekstiä että hannunvaakunaa koskevat vektorimallit. Kun saimme Caravelle- ja hannunvaakunan teipit, ne teipattiin tehdyn mallin mukaisesti viittojen pintaan. 

Kuvat: Ismo Matinlauri.

Turun Caravelle-ryhmä kävi hakemassa tekemämme opasviitat Puusepäntieltä ja asensi ne paikalleen opastamaan kävijöitä tutustumaan Turun Caravelle-ryhmän upeaksi entisöimään ja IMY:n omistamaan Caravelle III OH-LEA Sinilintuun. 

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Matkustamon istuimet valmiit

Sunnuntai 18.5.2025 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen matkustamon sisutus ja kalustus on edennyt tämän kevään aikana reippaasti ja näkyvää tulosta on syntynyt. Olipa jo aikakin, sillä koneen etuosaan rakennettuun väliseinien rajaamaan matkustamon etuosaan asennettavien istuimien kimpussa on riittänyt töitä jo noin puolitoista vuotta eli 2024 alkuvuodesta asti.

Istuinpäällisten läpikäynti oli ensimmäisiä tehtäviä. Inventaario osoitti, että selkänojahuppuja oli juuri sen verran, että parikymmentä istuinta saataisiin kuntoon alkuperäisillä tekstiileillä. Istuinpäälliset pestiin ja korjattiin viime kesänä. Myös turvavyöt pestiin ja huollettiin. Istuimiin teetettiin uudet vaahtomuovipehmusteet kesän aikana.

Kuva: Erja Reinikainen

Istuinrunkojen osien ja mekanismien kunnostus käynnistyi syksyllä 2024. Ensin valittiin parhaimmassa kunnossa olevat rungot ja huonompikuntoisista otettiin varaosia hyödynnettäväksi. Käytettävissä olevista osista saatiin koottua 19 mahdollisimman hyväkuntoista istuinta jatkokäsittelyyn. Raakaleikatut istuinpehmusteet liimattiin oikeaan muotoonsa istuinrunkoihin sopiviksi. Kunnostustyö siirtyi sisätiloihin koneen huoltorakennukseen eli ”konttoriin” marraskuussa kun ulkona työskentely ei enää onnistunut sään kylmentyessä.

Kuva: Jouko Tarponen

Sydäntalven aikana tuolien rungot hiottiin kevyesti ja maalattiin kahteen kertaan. Ensin pohjamaalilla ja sitten alkuperäisen värin mukaisella pintamaalilla. Tämän jälkeen rungot siirrettiin DO-5:n sisälle odottamaan talven taittumista.

Kuva: Erja Reinikainen

Kevään koittaessa istuimien kunnostuksen viimeistely ja varustelu jatkui, ja sitä tehtiin ulkona kuormalavojen päälle rakennetussa jigissä. Eniten ähinää aiheutti istuimien selkänojahuppujen pukeminen. Ne varmaankin vähän kutistuivat pesussa tai sitten uusi pehmuste on hieman paksumpi kuin alkuperäinen. Istuinpäällisissä näkyy vuosien käyttö ja vuosikymmenten varastointi, joten oli huolehdittava, että huonokuntoisimmat tekstiilit tulivat seinän puoleisiin istuimiin. Mutta yleisilme on siisti.

Kuva: Erja Reinikainen

Koneen etuosaan oli asennettu matto ennen istuimien tuomista koneeseen ja verhot olivat paikoillaan, joten ympäristö istuimien asennukseen oli kunnossa. Istuimet saatiin helposti kiinnitettyä koneen alkuperäisiin istuinkiskoihin. Kokonaisuus viimeisteltiin Suomen Ilmailumuseolta saaduilla penkkiliinoilla.

Kuva: Erja Reinikainen

Kuva: Jouko Tarponen

Matkustamoon ensimmäinen kunnostettu istuin ja verhot

Maanantai 21.4.2025 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen matkustamon sisutus ja kalustus on ollut työn alla käytännöllisesti katsoen Arlandasta asti, siis kohta jo kolme vuotta. Sisäpintoja on siistitty, eristetty, uusittu, verhoiltu ja maalattu. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että pintoja valmistuu, tehty työ alkaa tuottaa tulosta ja palkita tekijöitä – sekä tietysti koneella vierailevia.

Koneen etuosaan on rakennettu malliksi väliseinien rajaama matkustamon etuosa, johon tullaan asentamaan neljä istuinriviä Arlandasta tuotuja Caravellen istuimia. Istuinrunkoja kunnostettiin ja maalattiin viime syksynä. Istuinpäälliset pestiin ja korjattiin viime kesänä. Nyt päästiin kokoamaan demoistuinta, jossa kaikki osat ovat paikoillaan.

Istuimiin teetettiin uusia vaahtomuovisia pehmusteosia kaksi per istuin: selkänojapehmuste, joka muotoiltiin alkuperäismallin mukaan, ja istuinosan paksu, muotoon viistetty tyyny. Istuinpäällisen alkuperäisiä päälliskankaita on kolme per istuin: selkänojan huppu, selkänojan takaosan verhoilu istuintaskuineen ja istuintyynyn päällinen. Selkänojan huppu kiinnitetään istuinrunkoon tarranauhoilla, istuintaskuosa ruuveilla ja tarranauhoilla. Istuinosan pehmustetta ja päällistä pitää paikoillaan neljä istuimen alla sijaitsevaa nepparia. Turvavyön puolikkaat ovat lukkokoukuilla kiinni istuinrungossa.

Kuva: Erja Reinikainen

Istuimien varustelu tehdään ulkona kuormalavojen päälle rakennetussa jigissä, jossa istuinrungon jalat ovat kiinni normaalin istuinkiskon pätkässä. Näin työskentelytilaa istuimen ympärillä on enemmän kuin matkustamossa. Järjestely osoittautui toimivaksi, asennuskorkeus oli hyvä ja sääkin suosi demoistuinta koottaessa. Oikean asennusjärjestyksen ja työmenetelmien kehitys vaati pähkäilyä, joten ensimmäisen istuimen varusteluun kului lähes koko päivä.

Kuva: Erja Reinikainen

Matkustamon alkuperäiset verhot irrotettiin pestäväksi ja korjattavaksi vuosi sitten. Verhot olivat yllättävän hyväkuntoiset eikä suurempia korjauksia tarvittu. Etuosan matkustamoon asennettiin kymmenen verhoa. Verhot on kiinnitetty ylä- ja alareunastaan neppareilla verhokiskon rullaliukuihin. Neppareita on 28 kpl per verho ja niiden kiinnittäminen liukuihin vaati sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttäkin.

Kuvat: Erja Reinikainen

Kun kolmen istuttava matkustamoistuin oli tuotu matkustamoon ja verhot paikoillaan, voitiin hymyillä tyytyväisinä. Näin oli saavutettu Caravelle-projektissa jälleen yksi merkkipaalu: matkustamo alkaa näyttää lentokoneen sisätilalta, pitkästä aikaa. Ja hyvältä näyttääkin.

Kuva: Erja Reinikainen

Kuva: Jouko Tarponen

Ohjaamon istuimien ja niiden päällisten kunnostus

Tiistai 1.4.2025 - Erja Reinikainen

In English

Caravellen ohjaamossa on neljä istuinta: kapteenin ja perämiehen istuimet edessä, takana oikealla kaarevalla kiskolla liikkuva tarkkailijan istuin ja takana vasemmalla ns. manuaalikirjastolaatikon päällä oleva suorakulmainen selkänojaton istuin. Viime syksynä kaikkien istuimien istuinpäälliset ja turvavyöt irrotettiin pesua ja korjauksia varten. Samalla kävi ilmi, että istuimien pehmusteiden ja istuinrunkojen kunto oli yllättävän hyvä.

Kapteenin istuimen käsinojan ja istuimien asentosäätöjen mekanismit korjattiin ennen talvitaukoa. Tarkkailijan paikalle jouduttiin tekemään uusi istuinosan pehmuste, samoin suorakulmaiselle laatikkoistuimelle. Se onnistui hyvin matkustajaistuimien vaahtomuovipehmusteiden leikkauksessa syntyneistä jäännöspaloista.

Kuva: Erja Reinikainen

Istuimien päällisten kunto sen sijaan oli huono, etenkin kapteenin ja perämiehen istuimien istuinosien päälliset olivat kuluneet läpinäkyviksi ja selkänojakappaleiden yläosissa oli selkeitä reikiä. Korjausvaihtoehtoja pohdittiin pitkään ja lopulta tultiin siihen tulokseen, että istuinosien osalta ainoa vaihtoehto on uusia päälliskangas.

Kuva: Annya Crowther

Alkuperäisen kaltaista villasekoitekangasta oikeassa värissä on mahdotonta löytää, joten päätettiin tehdä uusi osuus täysin erilaisesta kankaasta. Paksun puuvillakankaan väritys noudattelee istuimen haalistunutta vihertävän harmaata väriä (ihan alun perin kangas on ilmeisesti ollut tumman harmaata).

Ohjaajien istuimissa päälliset (istuinosa ja selkänojaosa) ovat kiinni istuinrungossa neppareilla. Neppareita on 44 kpl per istuin. Selvitystyön tulos oli, että ihan vastaavia neppareita ei ole helposti saatavilla, eivätkä uusien neppareiden osat sovi vanhoihin vastakappaleisiin, jotka ovat kiinni istuinrungossa. Niinpä päätettiin säilyttää istuinpäällisten vanhat nepparilistat, ratkoa kuluneet istuinosan keskiosan kankaat irti ja korvata ne uudella materiaalilla. Uusi kangas leikattiin irti ratkottujen istuinosien muotoon ja ommeltiin kiinni nepparilistoihin.

Kuvat: Annya Crowther

Ohjaajien istuimien selkänojien yläosan kuluneet päälliskankaat paikattiin istuinosista ratkottujen osien parempikuntoisilla paloilla. Paikat ommeltiin kuluneiden osien päälle.

Manuaalilaatikon suorakulmaisesta kotelomallisesta päällisestä uusittiin vain yläpuolen kangas, tarkkailijan istuimen päällisiin tehtiin vain pieniä paikkaus- ja vahvistuskorjauksia.

Matkustajaistuimien päälliset saatiin viime keväänä korjattua ”kotikonstein”, eli tavallisella kotitalouden ompelukoneella ja -taidoilla. Ohjaamon päällisten vaativampaan ompelutyöhön saatiin apua ammattiompelijalta, jolla on osaamista sisustusompelussa ja käytössään raskaaseen käyttöön soveltuva ompelukone. Uuden ja vanhan istuinkankaan paksusta liitossaumasta ei kotikone olisi selviytynyt.

Lentäjien istuimien selkänojan takaosan vekattujen istuintaskujen ulkonäkö oli hieman väsähtänyt, joten niihin uusittiin kuminauhat ja kankaaseen saatiin ryhtiä ammattikäyttöön tehdyllä prässäyskoneella.

Kuva: Annya Crowther

Ohjaamon turvavyöt pestiin painepesurilla ja oiottiin kuivumaan. Kun vyöt olivat kuivuneet, niiden nahkaosat käsiteltiin värittömällä kenkälankilla. Muita huoltotöitä niiden osalta ei tarvittu.  Kuvaa otettaessa keskimmäiset vyöt on pesty, laitimmaiset odottavat vuoroaan.

Kuva: Erja Reinikainen

Ohjaamon istuinpäällisten korjaustyöt valmistuivat sopivasti kun kevään 2025 työkausi alkoi koneella. ”Caravelle Team Helsinki” tuli 25.3. koneelle tarkistamaan matkustajaoven kevitysmekanismin kunnon ennen oven käyttöönottoa ja toi mukanaan korjatut ohjaamon tekstiilit. Varastokontissa talvehtineet pehmusteet kaivettiin esille ja niitä pidettiin hetki kuivahtamassa auringonpaisteessa konttorin seinustalla ennen asennusta.

Istuinpehmusteiden ja -päällisten sekä turvavöiden asennus ohjaamon istuimiin vaati hieman ponnistelua, sillä ohjaamo on aika ahdas ja istuimien päälliskankaat olivat hieman kutistuneet pesussa, joten nepparien kiinnittäminen ei ollut helppoa. Reilua tuntia sekä joitakin voimasanoja, muutamia revenneitä kynsiä ja nirhautuneita sormia myöhemmin kolme istuinta oli puettu. Ja hienot niistä tulikin. Laatikkoistuimen päällisen kiinnitystä on vielä viimeisteltävä.

Kuva: Erja Reinikainen

Kun vielä mittaritauluihin oli asennettu viimeiset puuttuvat mittarit, voitiin todeta ohjaamon olevan esittelykunnossa kesää varten.

Kuva: Erja Reinikainen

Ohjaamon ovi

Torstai 13.2.2025 - Ismo Matinlauri

In English

Caravellen ohjaamon ovi tuli Arlandasta irrotettuna ja sen ympäriltä puuttuivat seinäpaneelit suurelta osin, joten oven kiinnityksen ja ympäristön hahmottaminen otti aikansa. Myös yllättäen huomattiin, että ovi aukeaa molempiin suuntiin, mikä selittikin karmissa olleet erikoiset kiinnikkeet ja kaksipuoleiset saranat.

Ohjaamon oven kunnostus noudatti samoja askeleita kuin miten meneteltiin molempien WC:iden ovien kanssa aiemmin. Aluksi irrotettiin reunalistat sekä oven kahva ja muut mahdolliset elementit. Tässä tapauksessa oven alaosassa on ilmanvaihtoritilä, joka voidaan sulkea ohjaamon puolelta pienellä luukulla.

Sen jälkeen oven pinnat hiottiin ja tasoitettiin. Molemmille puolille tuli pinnoite, ohjaamon puolelle vinyylitapetti ja matkustamon puolelle tasoitepaperi, joka muistutti alkuperäistä pinnoitetta.

Seuraavaksi asennettiin reunalistat ja muut elementit takaisin paikoilleen. Kuvassa alla sisäpuolen ilmanvaihtoritilän sulkuluukun asennus menossa.

Sen jälkeen oli vuorossa koeasennus. Pienen säädön jälkeen ovi saatiinkin paikoilleen oikeaan korkeuteen. Koska ovi on suunniteltu aukeamaan molempiin suuntiin, oven karmissa olevia lukituksia piti säätää oven toimivuuden varmistamiseksi.

Lopuksi oven yläpuolella oleva seinäpaneeli piti rakentaa alusta alkaen, koska vanhaa ei enää ollut tallessa. Alla kuvassa oven päällä oleva paneeli on alustavasti asennettu, mutta vaatii vielä säätöä. Samaten karmien reunalistat puuttuvat vielä.

Kuvassa vasemmalla on koneeseen asennettu uusi sähköpääkeskus sekä sen yläpuolella valojen katkaisimet. Oikealla on mallikuva aikaisemmasta Caravellen ohjaamon ovesta, jonka avulla hahmotimme oven lopullisen asennuksen.  Katossa on jo lopullinen valaisin. Vasemmanpuoleinen kattopaneeli vaatii vielä uuden pinnoituksen.  

Kuvat: Jouko Tarponen ja Ismo Matinlauri.

Väliseinien kunnostus, osa 3/3

Tiistai 28.1.2025 - Ismo Matinlauri

In English

Matkustamon takaseinän paneelien osat löytyivät koneen mukana tulleiden irtonaisten osien joukosta. Niissä on joitakin huolto- ja tarkistusaukkoja eri laitteistojen takia. Myös seinään kiinnitettävä sivuttain liukuva matkustamohenkilökunnan istuin tuli koneen mukana.

Sivuseinien alaosien pinnoitustöiden edettyä koneen perään asti voitiin peräseinien paneelien kunnostus aloittaa. Yllä olevassa kuvassa pinnoitustyö on edennyt perään ja seuraavaksi sovitettiin seinäelementit paikoilleen ja tarkistettiin niiden kunto.

Seinäelementit löytyivät lopulta kaikki. Viimeisenä löydettiin vielä tästä kuvasta puuttuva matkustamon takaosan henkilökunnan penkin kahden liukukiskon välinen osa. Siitä puuttui vielä seinän puolelta pieni osa, joka piti rakentaa erikseen.

Samoin vasemman puolen seinästä puuttui pari pientä palaa. Hattuhyllyn loppupätkä siirrettiin oikealle puolelle, joten vasemmalla sen päädyn upotus seinän yläosassa vaati uuden osan valmistuksen.

Puuttuvat paneloinnin palat valmistettiin aiemmin hankitusta taipuisasta rakennuslevystä, joka oli ensin suojattu kosteudelta pohjamaalaamalla. Sen jälkeen sopiva pala sahattiin muotoonsa.

Lopuksi palat vielä pinnoitettiin alkuperäisen seinän pinnoitetta muistuttavalla vinyylitapetilla ennen lopullista sovitusta ja kiinnitystä paikoilleen.

Paneelien paikoilleen kiinnitys sujui lopulta helposti. Siinä huomioitiin myös mahdollinen irrotustarve katon keskiosan asennuksen takia myöhemmin ensi vuoden keväällä.

Viimeisenä sovitettiin matkustamohenkilökunnan istuin paikoilleen ja rasvattiin sen laakerit ja pyörät liikkumisen varmistamiseksi. Lopuksi istuimen runko vietiin vielä hiottavaksi ja maalattavaksi odottamaan lopullista asennusta ensi keväänä.

Istuinpäälliset oli tässä vaiheessa jo irrotettu ja viety Helsingin porukalle ”tekstiilivastaavan” kunnostettavaksi.

Kuvat: Jouko Tarponen ja Ismo Matinlauri.

Väliseinien kunnostus, osa 2/3

Keskiviikko 15.1.2025 - Ismo Matinlauri

In English

Caravellen matkustamon etuosaan on päätetty tehdä neljän penkkirivin matkustamon osa. Oikealle puolelle sijoitetaan kolmen istuttavia matkustajaistuimia ja vasemmalle kahden istuttavia. Tätä varten siirrettiin hattuhyllyn osa vasemmalta puolen matkustamon takaosasta oikealle eteen, mistä hattuhyllyt ja seinäpinnoitteet oli purettu ruotsalaisten toimesta koneen vielä ollessa Arlandassa.

Neljän rivin matkustamo-osa päätettiin erottaa perän matkustamosta väliseinällä, joka piti tehdä kokonaan itse, sillä vastaavan seinän osia ei ollut saatavilla.

Väliseinien valmistus

Materiaaliksi valittiin 10 mm vaneri, jota meillä oli runsaasti hankittuna jo aiemmassa vaiheessa. Täten säästettiin kustannuksissa melkoinen summa muuhun tarpeelliseen. Lisäksi lopputulos näyttää hyvältä ja kevyeltä väliseinältä, joka sopii meidän tarpeisiimme.

Seinäkappaleiden muodon mallina käytettiin koneen etuosan väliseinää, jonka mukaisesti piirrettiin vaneriin ääriviivat. Huomaa, että matkustamon vasemmalla puolella hattuhyllyn osa jatkuu vielä jonkun verran taaksepäin väliseinästä, joten seinään piti muotoilla sopiva aukko.  Kuvassa näkyy vaneriin piirretty hahmotelma siitä.

Muotoon sahauksen jälkeen seinän osat vaativat useamman sovituksen sekä hienovaraista rungon puoleisen pinnan kaarevuuden säätöä lopulliseen muotoon pääsemiseksi.

Vanerit hiottiin ja pahimmat kolot pakkeloitiin ennen pintakäsittelyä.

Pintakäsittely

Seinän molemmat puolet tapetoitiin samalla vinyylitapetilla, jota käytettiin koneen etuosan väliseinässä. Lopuksi molemmille suorille käytävänpuoleisille sivuille asennettiin muovilistat suojaamaan seinälevyä iskuilta sekä viimeistelemään elementtien näkyvät reunat.

Lopputulos

Valmiit elementit asennettiin paikoilleen ja kiinnitettiin alhaalta ja ylhäältä pienillä kulmaraudoilla. Alhaalla ne jäävät tulevan maton alle ja ylhäällä ne piilotettiin hattuhyllyjen sisäpuolelle.

Rungon ja väliseinän väliseen pieneen rakoon laitetaan superlonsuikale viimeistelyvaiheessa myöhemmin keväällä. Kuvassa näkyvä epäsymmetria elementtien välillä johtuu siitä, että matkustajaistuimet ovat 3+2 istuttavat eikä kulkuväylä ole aivan rungon keskellä vaan hieman vasemmalle sivussa keskilinjasta. (Kuva on otettu koneen etuosasta taaksepäin.)

Kuvat: Ismo Matinlauri.

Väliseinien kunnostus, osa 1/3

Torstai 2.1.2025 - Ismo Matinlauri

In English

Caravellen sisutustyöt etenivät kesän ja syksyn aikana yllättävänkin mukavasti. Isompia yllätyksiä ei matkalla tullut vaan työt etenivät suunnitellusti. Koneen matkustamossa on kolme väliseinää, joiden kunnostamisesta kirjoitan omat erilliset tarinansa.

Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään matkustamon etuseinien kunnostamiseen. Seuraavat osat kertovat sitten matkustamon väliseinän sekä peräseinän kunnostamisesta.

Koeasennus

Väliseinät olivat alkuperäiset, koneen mukana tulleet seinät. Ohjaamon puolelta pinnoitteena ollut harmaa muovikalvo oli aikojen myötä haurastunut ja murentunut suurelta osin. Loput raaputettiin irti ja sen jälkeen pohjassa ollut kovettunut liima hiottiin tasaiseksi.

Oheisessa kuvassa molemmat seinäelementit on koeasennettu paikoilleen sopivien kiinnikkeiden määrittämiseksi.

Huomaa elementtien alaosien ulkonema eteenpäin. Täten matkustamossa seinän toisella puolella tuli ensimmäisen penkkirivin matkustajille hieman lisää jalkatilaa.

Purkaminen ja puhdistus

Seuraavaksi purettiin seinistä koristeosat eli tuhkakupit, lehtitaskut ja kovaääniset sekä matkustamon puolelta seinän alaosan huonokuntoinen kangaspinnoite.

Koriste-osat puhdistettiin, jolloin ne olivat valmiina asennettavaksi takaisin kunnostettuihin seinäelementteihin kuin viimeisenä silauksena.

Pintojen kunnostus

Ohjaamon puoleiselle pinnalle asennettiin tasoituksen jälkeen kosteisiin tiloihin suunniteltu vinyylitapetti, jonka kuviointi ja väri vastasivat mahdollisimman paljon alkuperäistä tyyliä. Tapetti liimattiin ulkokäyttöön sopivalla liimalla, joka oli vesiliukoista helpottaen välineiden puhdistusta.

Samaa tapettia käytettiin myös muissa väliseinissä yhtenäisen kuosin saamiseksi matkustamoon.

Matkustamon puolelle seinän alaosan alkuperäinen ruskea kangas vaihdettiin uuden tulevan lattiamaton kuosiin. Finnairilta saadusta lattiamattorullasta leikattiin seinän alaosaan sopivat palat, jotka liimattiin paikoilleen.

Yläosan vanha tapettipinta oli hyvässä kunnossa joten sen osalta riitti puhdistus. Tähän käytettiin ihmesientä sekä tavallista pesuainetta sekä runsaasti jynssäystä.

Lopputulos

Lopuksi asennettiin irrotetut koristeosat takaisin ja seinäelementit asennettiin paikoilleen. Enää puuttuu kulkutien reunoista pystylistat sekä väliverho kulkuaukosta. Nämä asennetaan ensi kevään aikana.

Kuvat: Jouko Tarponen ja Ismo Matinlauri.

Joulupukki Caravellellä

Tiistai 10.12.2024 - Ismo Matinlauri

In English

Tänä vuonna joulupukki poikkesi Caravellellä 7.–8.12. eli viikkoa aikaisemmin kuin viime vuonna. Tällä kertaa Hannu-pukilla oli mukana myös joulumuori ja tonttutyttö. Glögin keitto ja piparien jako sujui apulaisilta kuin vanhastaan.

Joulupukki istuutui sujuvasti kapteenin paikalle ja joulupukin maskotti eli omakuva vielä kiinni mittaritauluun niin joulumatka oli valmis.

Tänä vuonna vierailijoiden määrää pienensivät samaan viikonloppuun osuneet useat myyjäiset eri puolilla Turun seutua. Yhteensä kävijöitä oli yhtä vaille 50, joista lapsia oli hiukan yli 20.

Tarjolla oli glögin lisäksi mehua, pipareita ja suklaakonvehteja. Lisäksi kaikki halukkaat saivat vanhan Feeniks-lehden lukemiseksi ja muistoksi vierailusta.

Konttori ja Caravellen sisätilat siivottiin edellisellä viikolla esittelykuntoon syksyn työskentelyn jäljiltä. Työkalut kerättiin konttiin, lattiat imuroitiin ja irtotavarat järjestettiin siististi seinustoille. Samalla tämä merkitsi syksyn varsinaisen työskentelykauden loppumista. Talvi alkaa tulla kunnolla ja lämpötilojen lasku rajoittaa voimakkaasti mitä koneella voidaan tehdä. Palataan sitten isommin takaisin maaliskuussa kun aurinko alkaa taas paistamaan kunnolla.

Konttorin myyntipöytä oli hieman vaatimattomampi kuin kesällä, mutta oikein riittävä tähän joulupukin vierailuun.

Paikalla koneella oli useita Turun porukasta. Jari oli molempina päivinä ja sunnuntaina myös Janne oli ehtinyt paikalle messukeskuksen joulumyyjäisistä.

IMY:llä oli tänä vuonna myös siellä myyntipöytä, joten porukka joutui lauantaina jakaantumaan kahteen paikkaan. Messukeskuksessa paikalla olivat kuvassa olevat Mikko ja Tanja puheenjohtajamme Jannen lisäksi.

Olemme silti tyytyväisiä kävijämääriin molemmissa paikoissa. Ensi vuonna sitten katsotaan miten voitaisiin parantaa ohjelmaa kiinnostavammaksi ja kävijämäärä nousuun erityisesti Caravellellä.

Joululounas Suomen Ilmailumuseolla 4.12.2024

Torstai 5.12.2024 - Ismo Matinlauri

Vuosittainen Caravelle-porukan joululounas nautittiin tänä vuonna Vantaalla Suomen Ilmailumuseolla. Ilmailumuseon perinteisellä vapaaehtoisten joululounaalla voi tavata muita ilmailuhistorian tehtävissä toimivia vapaaehtoisia sekä vanhoja tuttuja työelämän ajalta.

Turusta meitä lähti aamulla yhdeksän maissa 11 henkilöä ja museolla liittyi mukaan kolme ”Helsinki-tiimin” Caravellen aktiivia. Niinpä joululounaalle osallistui yhteensä 14 Caravellen töihin osallistunutta vapaaehtoista. Matkalaisten mukana tuli Turusta Caravellen matkustamohenkilökunnan kokoon taittuvan istuimen osia ”Helsinki-tiimille” puhdistettavaksi ja kunnostettavaksi.

Museolla ohjelmassa oli Super Caravellen simulaattoriin tutustuminen Martti Saarisen johdolla. Siellä keskusteltiin eroista ns. Höyry-Caravelleen, jollainen meillä on työn alla. Superin ohjaamon isommat ikkunat olivat merkittävin näkyvä ero.

Sitten tutustuimme Tiistaikerhon tiloihin ja käynnissä oleviin entisöintihankkeisiin. Paikalla olikin melkoinen vilske kun toistakymmentä tiistaikerholaista oli hommissa. Tiistaikerhon vetäjä Lassi Karivalo kertoi hankkeista ja myös muut kerholaiset selittivät auliisti työn alla olevia projekteja.

Tila oli valoisa ja työkalut järjestyksessä ja keskustelua riitti niin runsaasti, että museon esineistöön tutustuminen jäi vähemmälle kun lounas alkoi.

Ilmailumuseon joululounas oli perinteinen suomalainen jouluateria, missä rosolli, graavilohi, silli, sienisalaatti, perinteiset laatikot ja tietysti kinkku sekä muut työtarpeet hävisivät nopeasti noin sadan paikalla olleen suihin. Kiitos museonjohtaja Pia Illikaiselle ja muulle museon henkilökunnalle maukkaasta ateriasta ja onnistuneista järjestelyistä!

Takaisin Turkuun lähdettiin puoli kolmen maissa. Samalla vietiin Turkuun melkoinen kasa vanhoja Feeniks-lehtiä varastoitavaksi ja ensi kesän Caravelle-vieraille jaettavaksi.

Kuvat: Risto Hirvonen.