Matkustamon istuimien kunnostus, Osa 3: Sekalaisia töitä ja ajan patinaa

In English

Caravellen Turku-tiimi on ahkeroinut ja sisätiloissa kunnostustyöt ovat edenneet hyvin syksyn aikana. Matkustamoksi kalustettavan etuosan rajaavat väliseinät on pinnoitettu ja asennettu paikoilleen, kattopinnoite on kiinnitetty ja seinäpintojen verhoilu on korjattu. Sähkönjakelu on valmiina, vain katon ledinauha puuttuu. Lattian osalta kaikki levyt ovat paikoillaan, mutta matto on asentamatta. Verhokiskot on kiinnitetty ja verholiu’ut saatiin näprättyä paikoilleen, joten kaikki on siltä osin jo valmista verhojen asennukseen. Ja tietysti matkustamo odottaa istuimia.

Sisustustöitä on tehty myös koneen takaosassa, joka jää avoimeksi näyttely- ja kokoontumistilaksi. Seinäpintojen verhoilu saatiin jo pitkälle ennen talvitaukoa. Toivottavasti keväällä päästään rakentamaan Caravelle-näyttelyä.

Kuva 1: Caravellen kunnostajat Turkutiimistä ja HEL-tiimistä kahvitauolla. Kuva: Erja Reinikainen.

Tässä blogissa kerrotaan matkustamon istuimien korjaustyön etenemisestä. Tämä osa-alue on ollut ns. HEL-tiimin työsarkaa. Todettakoon tässä, että HEL-tiimin neljästä jäsenestä ei yleensä yksikään tule Turkuun Helsingistä…  

Toiveenamme oli alkusyksystä, että yksi kunnostettu, uusin pehmustein varustettu ja kunnostetuin päällisin ”puettu” demoistuin olisi kokonaan valmis ennen talven tuloa. Tämä ei ihan toteutunut.

Kahdeksan istuinrunkoa on ollut kunnostettavina (5 kpl 2-istuttavia ja 3 kpl 3-istuttavia). Niiden käsinojien ja istuinpöytien mekanismit kunnostettiin toimiviksi, selkänojien murtuneita runkoja vahvistettiin ja rikkinäisiä selkänojan tukihihnoja vaihdettiin ehjiin. Onneksi varastokontissa on muutamia penkkirunkoja, joista on voitu irrottaa kaikenlaista varaosiksi.

Kuva 2: Istuimien selkänojissa on ollut aika paljon korjattavaa ja huollettavaa.

Istuimien osia purettaessa on sukellettu historiaan: käytävän puoleisten istuimien käytävän puoleiseen käsinojarakenteeseen oli kertynyt koneen käytön aikana kunnon kerrostuma ”ajan patinaa” eli suomeksi sanottuna epämääräistä töhkää. Hiusten, koirankarvojen, eväänjämien, jne. seasta löytyi matkustajilta pudonneita hiuspinnejä ja kolikoita sekä tekniikalta karanneita ruuveja ym. metalliosia. Penkinkunnostajien kokoelmaan on kertynyt joitakin Ruotsin kruunuja, mutta mahdollinen jättipotti on edelleen piilossa.

Istuimien rungot on maalattu useampaan kertaan niiden ollessa käytössä 1960-luvulta 1980-luvulle. (Muistatte ehkä, että istuimet ovat peräisin Transwede-yhtiön koneesta Caravelle 10BR (SE-DEC) joka vaurioitui korjauskelvottomaksi epäonnistuneessa lentoonlähdössä Arlandassa tammikuussa 1978) Viimeisimpänä kerroksena oleva kermanvaalea maali oli hilseillyt ja paikoitellen irronnut. Huonokuntoisin ja eniten näkyviin jäävä maalipinta oli istuimien jaloissa ja lattialle sijoitetun matkatavaran liikkumisen estävän ”laukkuharavan” putkirakenteessa. Niinpä istuinrungon maalikerroksia hiottiin pois ennen uudelleen maalausta. Hiontaa tehtiin pääosin ulkona, sadesäällä koneen siiven alla. Hiottaessa on myös irrotettu istuimen alle aikoinaan hyvään talteen piilotettuja purukumeja.

Kuva 3: Istuimien runkojen hiontaa tehtiin koneen siiven suojassa.

Kuva 4: Pohjamaalatut istuinrungot kuivumassa syysauringossa.

Lokakuun lähestyessä loppuaan istuimien jalat ja laukkuputket saatiin maalattua. Pohjamaalaus tehtiin ulkona, mutta säiden viilennyttyä pintamaalaus tehtiin Caravelle-alueen ”konttorissa”, joka on osoittautunut todella monikäyttöiseksi toimiessaan mm. toimistona, asiakaspisteenä, varastona työporukan taukotilana, maalaamona ja sisustajien työtilana.

Kuva 5: Pintamaalaus tehtiin konttiparakissa.

Matkustamoon asennettavat istuinrungot varastoitiin talveksi Caravelle-alueella olevaan DC-3 -koneen runkoon. Tämä koneyksilö (DO-5) on palvellut viimeksi Utissa laskuvarjojääkärien maaharjoittelussa, joten siinä on kangaspenkit seinän vierillä koneen pituussuunnassa ja runsaasti tilaa keskikäytävällä. DC-3 on varsin sopiva varastotilaksi - mutta koneessa näytti majailevan hiiriä. Niinpä Caravellen matkustamon istuimiin tarkoitetut vaahtomuovit päätettiin siirtää talveksi merikonttiin, jotta niihin ei pesiytyisi pieniä kutsumattomia vieraita.

Kuva 6: Caravellen istuinrunkoja ja uusia pehmusteita DC-3:n runkoon varastoituina.

Kuvat: Jouko Tarponen, ellei toisin erikseen mainittu.