Caravellen pelastajat, osa 1

In English

Pansiossa entisöitävänä olevasta Caravelle-koneesta, sen taustoista ja käynnissä olevien töiden vaiheista on näissä blogeissa kirjoitettu jo jonkin verran. Ilman innokasta porukkaa ei kuitenkaan tapahtuisi mitään, joten on aika kertoa ihmisistä hankkeen takana. Tämänkertaisessa blogissa kerrotaan ensin yleisellä tasolla, millaisia työpanoksia projektissa tarvitaan. Seuraavissa blogeissa saadaan toivottavasti mukaan myös henkilöhaastatteluja.

Kuva: Reino Myllymäki

Projektin alkuvaiheissa keskeinen rooli oli Ilmailumuseoyhdistys ry:n puheenjohtajalla Janne Salosella. Hänellä on hyvät yhteydet vapaaehtoisjärjestö Arlandan ilmailumuseon ystävien (Arlanda Flygsamlingars Vänner) jäseneen Jan Forsgreniin ja sitä kautta saatiin keväällä 2020 tieto, että Arlandan ilmailumuseon omistajat, Ruotsin valtion merimuseon ja kuljetushistoriallisen museon (SMTM) edustajat, päättivät luopua Caravellesta. Alkuvaiheen selvitykset koneen tuomisesta Suomeen tehtiin Ilmailumuseoyhdistyksen hallituksessa, samoin virallinen päätös projektin toteuttamisesta.

Kuva: Raimo Korpi

IMY:n 7-henkinen hallitus on tukenut ja edistänyt Caravelle-projektia varauksetta koko ajan. Hallitus tekee päätökset projektiin liittyvistä linjauksista ja hankintapäätöksistä. Pansion hallin vuokrasopimus sekä koneen lopullinen sijoituspaikka Turun lentoasemalla on neuvoteltu puheenjohtajan ja hallituksen toimesta. Myös kustannuksiltaan merkittävät asiat, kuten koneen osien kuljetus, on neuvoteltu ja hyväksytty hallituksessa. Rahoituksen hankkiminen projektille on ollut pitkällinen ja haastava ponnistus. Rahoitus- ja sponsorointineuvotteluja käydään puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten toimesta.

Kuva: Raimo Korpi

Hankkeesta tiedottamisesta on vastannut IMYn hallituksen jäsen ja tiedottaja Reino Myllymäki. Häntä avustavat 2-3 blogikirjoittajaa ja Pansiossa valokuvaamista hoitava Jouko Tarponen. Kaikki blogikirjoitukset ja Feeniksin Caravelle-uutiset on julkaistu myös englanniksi ja niiden kääntämisestä huolehtii kaksi vapaaehtoista.

Kuva: Raimo Korpi

Projektista tiedotettiin jäsenkunnalle jo varhaisessa vaiheessa ja tekniikkatiimin jäsenten etsintä käynnistettiin vuoden 2021 alussa. Tekniikkatiimiä vetämään lupautuivat entiset Finnairilaiset Markku Ahokoski, Martti Saarinen ja Kari Nyman. Heidän johdollaan käytiin talven 2021-22 aikana keskustelua siitä, miten kone voitaisiin purkaa ja kuljettaa Suomeen. Tämä tiimi on työskennellyt projektissa siis jo parisen vuotta.

Kuva: Reino Myllymäki

Koneen purku (ja uudelleenkokoaminen) vaatii lukemattomien yksityiskohtien suunnittelua ja tekniikkaporukka on tarttunut toimeen lannistumatta urakan suuruudesta. Pohdittavaksi on tullut isoja linjoja (miten runko saadaan irti siivestä?), käytännönläheisiä pulmia (miten koneen rungon nosto ja kääntö voidaan toteuttaa töiden aikana hallin nosturikalustolla?), nippelien hallintaa (miten pidetään järjestyksessä koneesta puretut ruuvit ja pultit) ja kaikenlaista, mistä me maallikot emme edes ole tietoisia. Näissä tehtävissä on vaadittu ennakointikyvyn ja rautaisen ammattitaidon lisäksi myös kylmiä hermoja, kun on tehty sellaista, mitä ei ole tehty aiemmin.

Kuva: Ismo Matinlauri

Tekniikkatiimiin liittyi keväällä 2022 Ismo Matinlauri, jonka tehtävänä on ollut Turun vapaaehtoistiimin kokoaminen ja töiden koordinointi sekä moninaiset projektiin liittyvät junailu- ja hankintatehtävät. Ismolle Caravelle-projekti onkin käynyt kokopäivätyöstä, kun kolmena päivänä viikossa uurastetaan hallilla ja kahtena muuna hoidetaan hankintoja sekä hakemisia ja viemisiä.

Kuva: Ismo Matinlauri

Projektin kuluessa tekniseen selvittelyyn ja toteutukseen on edellä mainittujen tekniikkatiimiläisten lisäksi osallistunut useampia henkilöitä, monet heistä entisiä Finnairilaisia. Töiden toteutukseen löytyi myös joukko innokkaita vapaaehtoisia, joilla ei ole lentokonealan taustaa työelämästä, mutta kiinnostus olla mukana tekemässä ilmailuhistoriaa. Arlandassa oli kesällä 2022 parhaimmillaan parikymmentä Ilmailumuseoyhdistyksen jäsentä (ja pari ruotsalaista vapaaehtoista) koneen purkutöissä. Tätä joukkoa toivotaan taas mukaan ja osallistumaan Pansioon koneen kiillotustalkoisiin tämän kevään aikana.

Kuvat: Jouko Tarponen

Pansiossa on koneen entisöintitöissä uurastanut sinnikkäästi kolmena päivänä viikossa kymmenkunta Turun tiimin vapaaehtoista eri alojen osaajaa. Heille on nostettava hattua, sillä koneen puhdistus- ja hiontatöitä on tehty jo useamman kuukauden ajan! Hionnat alkavat nyt valmistua ja päästään kiillotus- ja maalaustöihin.

Kuva: Lassi Karivalo

Caravellen entisöintiin liittyviä töitä tehdään Pansion lisäksi myös Vantaalla, jossa pari kolme henkilöä on tehnyt peltikorjauksien valmistelua ja korjannut Pansiosta kuljetettuja koneen osia. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhokin on osallistunut projektiin korjaamalla mm. Caravellen rikkoutunutta nokan tutkakupua ja paineseinää.

Kuvat: Jouko Tarponen

Tämän katsauksen perusteella voidaan arvioida, että Caravellen töihin on tähän mennessä osallistunut tavalla tai toisella noin 40 henkilöä, osa kertaluonteisesti purku-, tms. talkoissa ja osa tekemällä projektiin liittyvää työtä lähes päivittäin. Iso kiitos heille kaikille! Ilman vapaaehtoisia tämä projekti ei olisi toteutunut. Tulevissa blogeissa saamme toivottavasti kuulla mikä sai heidät lähtemään mukaan tähän.