Caravelle SE-DAF

In English

Näissä blogeissa on pääosassa Sud Aviation Caravelle III, SE-DAF. On varmasti paikallaan kirjoittaa hieman siitä, mitä SE-DAFille on tapahtunut ennen sen saapumista Pansion halliin kunnostettavaksi.

Alkuperäisen artikkelin ”Caravelle SE-DAF Suomeen” kirjoitti Jan Forsgren / Arlanda Flygsamlingars Vänner, käännös englannista ja tekstin lyhennelmä Erja Reinikainen. Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-lehden numerossa 3/2022 otsikolla

Scandinavian Airlines Systems (SAS) oli ensimmäisiä Sud Aviation Caravelle -suihkumatkustajakoneen käyttöön ottaneita lentoyhtiöitä ja ensimmäinen yhtiö, joka käytti sitä jatkuvasti reiteillään. SAS:n käytössä Caravelle osoittautui sekä miehistöjen että matkustajien suosikiksi. Vuosina 1959–1974 SASilla oli käytössään Euroopan ja Lähi-Idän reiteillä yhteensä 21 Caravellea (tyyppejä I, IA ja III). Caravellet tyyppiä I ja IA päivitettiin myöhemmin tyypiksi Caravelle III.

Viidestoista SAS:n hankkima Caravelle oli Caravelle III, sarjanumeroltaan c/n 112. Kun Caravelle III c/n 112 valmistui Sud Estin Toulousen tehtaalta, se rekisteröitiin tilapäisesti tunnuksella F-WJAO ennen ensilentoaan, joka tapahtui 8.2.1962. Kone lennettiin 17.2.1962 Arlandan lentokentälle Tukholman pohjoispuolelle.

Kone rekisteröitiin 5.3.1962 AB Aerotransportille (SAS:n ruotsalainen osa) tunnuksella SE-DAF. Myöhemmin maaliskuussa kone nimettiin Sven Vikingiksi. Useimmat SASin käyttämät koneiden viikinkinimet ovat viikinkiajan merkittävien henkilöiden nimiä. Sven oli Sven Haraldsson, joka tunnettiin paremmin Sven Haarapartana (Sven Tveskägg). Hän hallitsi Tanskaa, eteläistä Norjaa ja Englantia noin vuonna 1000.

Kuva: Wikimedia Commons.

Kuva: Wikimedia Commons. Kuva on vuodelta joulukuulta 1964.

Kuva: Lars Söderström via Wikimedia Commons. Kuva on vuodelta 1966.

Ruotsin ilmavoimat osti SAS:lta kaksi Caravellea vuonna 1971 ja tarkoitus oli, että kolmaskin kone olisi hankittu henkilökuljetuksiin – ja toimimaan myöhemmin varaosina. Ilmavoimat voi hankkia ainoastaan ruotsalaisrekisterissä olevia Caravelleja ja tuon kolmannen hankittavan koneen oli tarkoitus olla SE-DAF. Erinäisistä syistä SE-DAF kuitenkin jäi SAS:n haltuun.

Kuvat: Wikimedia Commons. Kuvat ovat vuodelta 1971.

Vuoden 1973 öljykriisin vuoksi polttoaineiden hinnat nousivat nopeasti. SAS:n Caravellet poistettiin käytöstä aiottua aikaisemmin, sillä Avonin moottorit kuluttivat runsaasti polttoainetta.

SE-DAF:n viimeinen lento Kööpenhaminasta Arlandaan lennettiin 23.9.1974 ja rekisteritunnus SE-DAF poistettiin käytöstä 3.12.1974. Koneelle oli kertynyt lentotunteja 27 321.

Kuva: Peter Bakema via Wikimedia Commons. Kuva on vuodelta 2004.

Kun SE-DAF oli poistettu käytöstä, se luovutettiin ilmailuhistoriallisiin kokoelmiin (Luftfartsverket historiska samlingar). Moottorit irrotettiin, matkustamosta poistettiin pääosa istuimista ja sisustuksesta ja osa ohjaamon mittareista irrotettiin. Runko käsiteltiin ruostumista estävällä Tectyl-kerroksella. Aluksi Caravelle seisoi Ramp Kalle -alueella Arlandassa, myöhemmin se siirrettiin Ramp Ivarille, pois lentokenttäalueen turvallisuusvyöhykkeeltä. On todennäköistä, että oikeanpuoleisen siiven kärki vaurioitui tässä siirrossa. Ilmailumuseon ystävät (Arlanda Flygsamlingars Vänner) huolehtivat siitä, että koneen renkaisiin pumpattiin ilmaa puolivuosittain ja he toivat matkustamoon noin 30 istuinta, jotka olivat pääosin peräisin Caravelle 10 B1R SE-DEC -koneesta. Lukuisat muut projektit ja jatkuva resurssipula johtivat kuitenkin siihen, että Caravellen kunnollista entisöintiä entiseen loistoonsa ei saatu toteutettua.

Kuva: Juha Klemettinen. Kuva on vuodelta 2011.

Ramp Ivar sijaitsee rullaustien läheisyydessä ja tuhannet lentomatkustajat näkivät Caravellen. Kun koneen SAS-väritys alkoi olla kulunut ja ulkoasu nukkavieru, SAS kustansi koneen maalaamisen valkoiseksi. Vuonna 2013 SE-DAF näyttäytyi lyhyesti Monica Z -elokuvassa, joka kertoo laulajatar Monica Zetterlundista. Elokuvassa kone väritettiin jälkituotantovaiheessa digitaalisesti SAS:n väreihin, todellisuudessa kone oli valkoinen.

Pian tämän jälkeen kone hinattiin takaisin Ramp Kallelle. Täällä Caravelle seisoi seuraavat kahdeksan vuotta.

Kuva: Ulf Nyström. Kuva on vuodelta 2020.

Kun Arlandan ilmailumuseo siirtyi Ruotsin valtion merimuseon ja kuljetushistoriallisen museon (Statens Maritima och Transporthistoriska Museer, SMTM) omistukseen tammikuussa 2018, Le Caravelle Club sai neuvottelujen jälkeen loppuvuodesta 2019 luvan purkaa SE-DAF:n sisutusta. Tässä yhteydessä osa matkatavarahyllyistä ja koneen keittiö purettiin, jotta Le Caravelle Clubin SE-DAI saataisiin entisöityä SAS:n väreihin.

Keväällä 2020 Arlandan ilmailumuseon omistajat, Ruotsin valtion merimuseon ja kuljetushistoriallisen museon (SMTM) edustajat päättivät luopua Caravellesta resurssipulan ja Covid-19 pandemian puhkeamisen vuoksi. Koneen romuttaminen olisi maksanut 200 000 Ruotsin kruunua, joten oli löydettävä vaihtoehtoinen ratkaisu. Tuolloin vapaaehtoisjärjestö Arlandan ilmailumuseon ystävien (Arlanda Flygsamlingars Vänner) jäsen Jan Forsgren otti yhteyttä Ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Janne Saloseen ja tiedusteli alustavasti, olisiko IMY kiinnostunut hankkimaan Caravellen Suomeen. Janne Salonen vastasi nopeasti Jan Forsgrenin sähköpostiin ilmoittaen, että IMY oli hyvin kiinnostunut Caravellen saamisesta ja sen säilyttämisestä Suomessa.

Loppu onkin historiaa.

Suomentanut ja lyhentänyt Erja Reinikainen.